|
SOSIOLOGIA
Sosiologia, jota kutsutaan yleiseksi yhteiskuntatieteeksi, erkani omaksi erikoisalakseen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella. Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä sille, millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet, kulttuuri sekä ihmisten väliset suhteet muodostuvat.
Yleisenä yhteiskuntatieteenä sosiologia pyrkii luomaan kokonaiskuvan yhteiskunnan toiminnasta. Se edellyttää yhteiskuntaa ja sosiaalisia ilmiöitä koskevan teoreettisen tiedon hallintaa ja myös vahvaa tutkimusmenetelmien osaamista. Empiirisen sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi haastattelututkimus, erilaiset tekstianalyysin muodot ja tilastolliset menetelmät.
Sosiologian tutkimusalue on laaja. Se ulottuu yhteiskunnan rakenteesta, taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina yksityisten ihmisten vuorovaikutukseen saakka. Sosiologian erikoisalat kattavat mitä moninaisimpia ongelmia. Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, perhe, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide, talous, ympäristökysymykset ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat sosiologian kiinnostuksen kohteita. Sosiologiaan sisältyy erityistietoja ja teorioita, jotka ovat tärkeitä erilaisissa käytännön päätöksenteko- ja suunnittelutilanteissa.
Sosiologia tuo usein esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja hallitsevista käsityksistä poikkeavia tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat siis monesti luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä.
Monet sosiologien tutkimat ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin paneutuminen vaatii tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tieteidenvälistä lähestymistapaa. Tällaisia aihepiirejä ovat esimerkiksi pohjoisten alueiden kehitys, ympäristöongelmat, työn ja työmarkkinoiden muutokset sekä etnisten vähemmistöjen tutkimus. Sosiologian koulutus antaa ammatilliset valmiudet monenlaisiin työtehtäviin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä kansalaisjärjestöissä. Sosiologeja toimii runsaasti tutkimuksen ja opetuksen, sekä tiedonvälityksen, järjestöjen ja hallinnon tehtävissä.
| 
