Saamentutkimus_Tiedonlahteita.jpg

Sámedutkamuša diehtogáldut


1. Sámi girjerájut
2. Diehtogáldu válljen
2.1. Girjjit, diplomabarggut
2.2. Ohcangirjjit
2.3. Riikkasis čállosat
2.4. Davviriikkalaš čállosat
2.5. Eará olgoriikkalaš čállosat
2.6. Virggálaš diehtu
2.7. Statistihkka
3. Sámeorganisašuvnnat
4. Eará liŋkkat
 
 

Sámedutkamuš dieđasuorgin

Sámedutkamuš lea dieđasuorgin máŋggadieđalaš ja dat sisdoallá ee. historjjálaš, politihkalaš, vuoigatvuođalaš, sosiálalaš, etnokultuvrralaš ja sosiálantropologalaš oainnuid. Árat sámedutkamuš leage rievdan sierra oaidninčuoggáid, lahkonanvugiid ja dutkančuozáhagaid eatnatvuohtan. Sámedutkamušas dieđasurggiid rájiid rasttildeaddji dutkanfáddán leat omd. riektehistorjá, boazodutkan ja kulturbirrasa dutkan. Daid gaskkas ee. boazodutkamušas adnojuvvojit biologiija ja kulturdiehtagiid vuogit.
Sámedutkamuš oažžu lasi veardadalli oaidninčuoggáid go dat dahkkojuvvo iešguđege riikkas, lagamustá davviriikkain ja Ruoššas. Álgoálbmogiid dutkan addá sámedutkamuššii riikkaidgaskasaš oaidninčuoggá.

Diehtogáldun geavahuvvojitge nappo máŋgga dieđasuorggi diehtovuođut. Dasa lassin ráhkaduvvojit davviriikkain sámebibliografiijat, maidda čoggojuvvojit dieđut eanašin eará diehtovuođuin. Seamma čállosiid sáhttá ohcat máŋgga sierra diehtovuođu bokte.

Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámebibliografiijat sisdollet sihke girjjiid ja čállosiid, mat gávdnojit muhtun veardde maiddái eará riikkasis diehtovuođuin (Melinda, Arto, Bibsys, Libris).


Ohcansániid válljen

Ohcansániid válljemii váikkuhit válljejuvvon diehtovuođu dahje diehtogáldu giella ja diehtovuođu refereansavuorkkát. Sierra diehtovuođut geavahit čállosiid sisdoallogovvemis sierra refereansavuorkkáid:
Ohcansátnin doibmejit buoremusat refereansavuorkkáid refereanssat, muhto maid eará tearpmaid sáhttá geavahit. Ovdamearkan YSA refearanssat: sámit, sámekultuvra, sápmelašvuohta, sámegiella, sámegielat girjjálašvuohta, sámegielagat, Sápmi, boazodoallu, boazodikšun, boazodálut, rátkin, álgoálbmogat, álgoálbmotgielat...

Norgga ja Ruoŧa diehtovuođuin refereanssaid geavaheapmi ii leat seamma láhkái kontrollerejuvvon go Suoma diehtovuođuin. Muhtun eará olgoriikkalaš diehtovuođut sisdollet kontrollerejuvvon refereansavuorkká (ee. ProQuest, Ebsco, PsycInfo). Soames olgoriikkalaš diehtovuođuin refereanssat váilot ollásit dahje dat sisdollet dahkki meroštallan čoavddasániid (ee SpringerLink, ScienceDirect, Web of Science).
 

 

1. Sámi girjerájut

Suomas
 
Norggas  
Ruoŧas

Materiála sámiid birra gávdno maiddái máŋgga eará girjeráju čoakkáldagain, dego omd. Lappi, Oulu ja Helssega allaoahpahagaid girjerájuin. Dát leat buktojuvvon oidnosii 3. čuoggás Sámeorganisašuvnnat.

Sámemateriála gávdno maiddái máŋgga girjerájus Lappi leanas dego omd. Ohcejoga gielddagirjerájus ja Muoná, Eanodaga ja Soabbada girjerájuin


  

2. Diehtogáldu válljen

Liŋkkat buot gálduide/diehtovuođuide, mat geavahuvvojit Lappi allaoahpahagas, gávdnojit Nelli portálas. Diehtovuođuid sáhttá fidnet gáiddusgeavahussii čálihemiin iežas Nelli allaoahpahatdovddaldagaiguin. Nelli portálas leat maid máŋgga liŋkka friddja fierpmádaga ávdnasiidda.

Nelli sisdoallá
  • Diehtovuođuid fáttáid mielde, ee. sámedutkamuša ja álgoálbmogiid
  • E-aviissaid
  • E-girjjiid
  • Ohcangirjjiid
  • Statistihka
  • Girjerájuid čoakkáldatdiehtovuođuid
 
Diehtogálduid válljemii váikkuha fáttá lassin maid dat, makkár dieđuid háliida gávdnat: girjjiid, čállosiid, statistihka jnv.

Girjjit ohccojuvvojit girjerájuid čoakkáldatdiehtovuođuin dahje riikkasis oktasaš diehtovuođuin, Melinda, Bibsys dahje Libris.

Suopmelaš čállosat vižžojuvvojit artihkkaldiehtovuođuin (ee. Arto dahje Aleksi) ja Lapponica diehtovuođus. Davviriikkalaš čállosiid sáhttá ohcat sámebibliografiijaid lassin riikkasis oktasaš diehtovuođuin Bibsys ja Libris.

Eará olgoriikkalaš čállosiid ferte sierra ohcat allaoahpahaga čálusdiehtovuođuin. Dát leat juogo čujuhusdiehtovuođut dieđafáttáid mielde dahje goasttádeaddji /gaskkusteddjiid fállan aviisabáhkat.


Sámebibliografiijat

Diehtoozu sáhttá maiddái álggahit davviriikkalaš sámebibliografiijain, mat sisdollet diehtogirjjálašvuođa lassin maid čáppagirjjálašvuođa, musihka, museagálvvuid jnv.

  • Lapponica – Lappi guovlodiehtovuođđu sisdoallá dieđuid ee. Roavvenjárgga gávpotgirjeráju ja Anára gielddagirjeráju sámečoakkáldagaid birra, mat sisdollet sámiide guoskevaš ja sámiid buvttadan materiála
    • Dasa lassin Lapponica sisdoallá Lappi, Davvikalohttii ja Barentsa guvlui guoskevaš ja dán guovllus buvttaduvvon dieđu, ee. Roavvenjárgga gávpotgirjeráju Lappi-ossodaga čoakkáldagaid dieđuid ja eará Lapin kirjasto –jovkui gullevaš báikkálaš ja ruovttoguovllu dieđuid
    • Buot Lapponica sisdoallan girjjit gávdnojit maiddái Lapin kirjasto –diehtovuođus
       
  • Riikka (Norgga) girjeráju Sámi bibliografiija – Norgga sámebibliografiija, BIBSYS-oktasaš diehtovuođu oassediehtovuođđu
    • Diehtovuđđui leat vurkejuvvon dieđut buot sámegielat prentosiin ja dasa lassin sápmelašvuhtii guoskevaš dáro- ja earágielat prentosat
    • Diehtovuođđu sisdoallá čujuhusaid girjjiide, ráidoprentehusaide, áigečállagiidda, virggálaš prentosiidda, jietnagirjjiide (1993 rájes), čállosiidda, muhto ii aviisabihtáide
       
  • Svensk samisk bibliografi – Ruoŧa sámebibliografiija, LIBRIS – oktasaš diehtovuođu oassediehtovuođđu (ii gávdnon bibliografiija sámegiel namma ruovttosiidduin)
    • Čujuhusat Ruoŧas buvttaduvvon materiálii, mii guoská sámegillii, sámi girjjálašvuhtii ja kultuvrii ja mii lea prentejuvvon Ruoŧas
       
  • Ruošša sámiid bibliografiija, Saamskaja bibliografiija: literatura na russkom i saamskom jazykah (1776-1990). Fidnemis prentejuvvon hámis Roavvenjárgga gávpotgirjeráju Lappi-ossodagas
    • Rantala Leif (red.), Dokument om de ryska samerna och Kolahalvön, s. 141-156 Bibliografi “Ryska samer – material på västerländska språk”.
    • Material om kolasamerna (1992) 1996 – 2012.
 
 

2.1. Girjjit, dutkamušprentosat, diplomabarggut

Girjerájuid čoakkáldatdiehtovuođut sisdollet dieđuid girjerájuide skáhppojuvon materiála birra:
  • Girjjit
  • Studeanttaid diplomabarggut: nákkosgirjjit, lisensiáhtabarggut, pro gradut (váldofágabarggut)
  • Láđit
  • Státistihkka
  • Kárttat jnv
     
Dehálamos diehtogáldut girjjiid ohcamii leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa oktasaš diehtovuođut: Melinda, Bibsys ja Libris. Suopmelaš materiála gánneha ohcat velá Lapin kirjasto –diehtovuođus.
Melinda – Suoma girjerájuid oktasaš diehtovuođđu
  • Sisdoallá dieđuid buot Suoma allaoahpahatgirjerájuid čoakkáldagaid birra ja maid ee. dieđuid visot Suomas dahkkojuvvon doavttirnákkosgirjjiid birra. Girjerájuid čoakkáldagain gávdnojit viidát sihke olgoriikkalaš ja riikasis prentosat mat gullet universiteahtaid dieđasurggiide
  • Sisdoallá maid dieđuid Riikkabeaigirjeráju ja Vuorkágirjeráju ja máŋgga ámmátallaskuvlla čoakkáldagaid birra
  • Sisdoallá dieđuid omd. Lappi ja Oulu universiteahtaid čoakkáldagaid birra

Lappi girjerádju (Lapin kirjasto)

  • Sisdoallá dieđuid sihke Suoma sámi spesiálgirjeráju ja Anára gielddagirjeráju čoakkáldagaid birra, ja dasa lassin maid dieđuid ee. Ohcejoga, Eanodaga, Muoná ja Soabbada girjerájuid čoakkáldagaid birra
  • Sisdoallá dieđuid maid sámi musea ja sámiráđi giehtagirjerádjočoakkáldagaid birra. (Eará museačoakkáldagat čuoggás 3. Sámi organisašvunnat)
Bibsys
  • Norgga riikka girjeráju oktasaš diehtovuođđu sisdoallá dieđuid sihke girjjiid ja prentosaid birra.
  • Ozu sáhttá ráddjet materiálašlája mielde dahje juos nu háliida maid oassediehtovuđđui, omd. Sámi bibliografiija
Libris
Digitaliserejuvvon boares materiálat (liŋkkat Nelli portálas)
  • Svenssona čoakkáldat, Davvikalohttagirjeráju digitaliserejuvvon girjjit, 1600-1900-loguin
  • Davvikalohta boares kárttat 1600-logus
  • Europeana travel, Ruoŧa válddi áiggi eanandiehtaga oahppogirjjit ja Suoma mátkegovvádusat govaiguin ja kárttaiguin, erenoamáš ollu Lappi guoskevaš materiála
  • Lappmarken 1 – 4, 1906
  • Samuli Paulaharju digitaliserejuvvon girjjit 1928 – 1944
     

Dieđut sámegielat oahppomateriála birra

Lappi universiteahta prentosat

Lappi universiteahta prentosat, mat gullet sápmelašvuhtii, boazodollui dahje álgoálbmogiidda.
  • Doavttirnákkosgirjjit Juolukkas: njuolggo ohcanliŋka
    • sortere Juolukkas čujuhusaid, ođđasamosiid vuos
  • Bargoveaga prentosat Juolukkas: njuolggo ohcanliŋka
    • sortere Juolukkas čujuhusaid ođđasamosiid vuos
  • Ohppiid diplomabarggut
    • jagi 2011 rádjai Juolukkas
    • ođđasamos diplomabarggut (2011- ) Dorias
    • vállje Dorias refereanssaid (olgeš ravddas menu); ee. sámit, sápmelašvuohta, sámekultuvra, Lappi, Lapland, lappilaččat, lappilašvuohta, boazodoallu, boazodikšun
  • Keskitalo & Määttä (2011) Sámi pedagogihka iešvuođat LUP
  

 

2.2 Ohcangirjjit

Boares ohcangirjjit gávdnojit ain buoremusat girjerájuid hilduin. Lappi allaoahpahaga girjerájus sápmelašvuhtii guoskevaš ohcangirjjit gávdnojit ee. lohkansálečoakkáldaga hildoluohkás L39 Álbmotdieđa, etnografiija, etnologiija. Ohcangirjjiid sáhttá ohcat girjerájuid čoakkáldatdiehtovuođuin.

  • Ohcanovdamearka Juolukkas ja Lapin kirjastos
Ohcangirjjit neahtas (liŋkkat Nelli portálas)
  • Álgu – sámegielaid etymologalaš diehtovuođđu
  • Sámekultuvrra diehtosátnegirji (The Saami. A Cultural Encyclopaedia)
  • Sámi Giellatekno – sámegiela sátnegirji
  • Sámi lottit – Sámeeatnama lottit
  • Nordiskt jojkarkiv (Davviriikkalaš luohtearkiiva) – Libris
Ohcanovdamearka Lapin kirjasto –nammasaš diehtovuođus

hakuteos_sami.jpg

 

2.3 Suopmelaš čállosat

Suopmelaš girjerájuid čoakkáldatdiehtovuođut eai sisdoala dieđuid láđiide ja čoahkegirjjiide (kokoomateos) gullevaš čállosiid birra, muhto baicce dieđuid čállosiid birra ferte ohcat sierra diehtovuođuin.
Lapponica – Lappi guovlodiehtovuođđu
  • Sisdoallá dieđuid materiála birra, mii guoská sámiide ja maid sámit leat buvttadan
  • Dasa lassin Lapponica sisdoallá Lappi, Davvikalohttii ja Barentsa guvlui guoskevaš dieđuid ja dáppe buvttaduvvon materiála
  • Ráddje ozu láđiide danin go Lapponica sisdoallá maid ee. čáppagirjjálašvuođa, museaid materiála jnv. Geahča ohcanovdamearkka
     
Arto
  • Sisdoallá dieđuid sullii 500 áigečállaga čállosiid birra. Váldodeaddu lea dieđalaš prentehusaid alde, muhto mielde leat maiddái sierra surggiid dábálaš aviissat ja universiteahtaid iežaset láđit
  • Arto čálusdieđut leat muhtun muddui badjálaga Lapponicain
     
Aleksi
  • Sisdoallá dieđuid sullii 300 almmolaš áigečállaga birra, mielde maiddái aviissaid čálusčujuhusat
  • Aleksi čálusdieđut muhtun muddui badjálaga Arto dieđuiguin
     
Selma
  • Sisdoallá dieđuid Suoma parlameantta girjeráju čoakkáldagaid lassin Suomas 1982 rájes prentejuvvon juridihkalaš materiála birra
  • Ozu sáhttá ráddjet guoskat beare suopmelaš juridihkalaš materiálii
  • Selma čálusdieđut leat muhtun muddui badjálaga Arto dieđuiguin
     
E-aviissat
  • Arto sisdoallá sullii 30 aviissa čállosiid ollesteakstan
  • Sanoma arkisto sisdoallá Helsingin Sanomat (1990- ), Ilta Sanomat (1993- ), Taloussanomat (1998-) čállosiid ollesteakstan
  • Lappi guoskevaš aviisačállosiid 1771 – 1910
  • Edilex–bálvalus sisdoallá dáid láđiid ollesteakstačállosiid: Lakimies, Defensor, Legis, JFT, Oikeus ja Ympäristöjuridiikka
     
  

2.4 Davviriikkalaš čállosat

Dieđut Norgga ja Ruoŧa čállosiid birra gávdnojit riikkasis oktasaš diehtovuođuin, Bibsys ja Libris. Ohcanovdamearkkat.

Bibsys
  • Norgga álbmotlaš oktasaš diehtovuođđu sisdoallá dieđuid sihke girjjiid ja čállosiid birra
  • Ozu sáhttá ráddjet materiálašlája mielde: articles, book chapters jnv
  • Ozu sáhttá ráddjet maid oassediehtovuđđui: Select bibliography > Sámi bibliography / Samisk bibliografi
Libris
  • Ruoŧa álbmotlaš oktasaš diehtovuođđu sisdoallá dieđuid sihke girjjiid ja čállosiid birra
  • Ozu sáhttá ráddjet materiálšlája mielde: Čállosat/kapihttalat, ráddjema sáhttá dahkat maid ohcanbohtosa maŋŋá
  • Ozu sáhttá ráddjet maid oassediehtovuđđui (deldatabaser), omd. Svensk samisk bibliografi
Sámi aviissat neahtas
 
  

2.5 Eará olgoriikkalaš čállosat

Olgoriikkalaš čállosiid sáhttá ohcat máŋgga sierra diehtovuođus.

Oasis diehtovuođuin čállosat leat gávdnomis dušše čujuhusdásis (dahkki, namma, oktiigeassu, prentendieđut) ja olles čálus ferte ohccojuvvot lohkan várás sáddejuvvon gáldodieđuid vuođul (aviissa namma). Leago diet čálus boahtime, dan sáhttá dárkkistit maid SKX-liŋkka bokte, mii oidno sierra diehtovuođuin veaháš sierra láhkái:
20080422104402.gif 20080422104540.gif 20080422104649.gif sfx3.jpg sfx-ISI.jpg

Oasis diehtovuođuin čállosiid sáhttá lohkat ollisin juogo pdf- dahje htlm -hámis. Maiddái dáin diehtovuođuin máŋga čállosa sáhttet leat dušše čujuhusa dásis.

Máŋga olgoriikkalaš čálusdiehtovuođu eai leat friddja neahtas, muhto daid sáhttá geavahit dušše dan organisašuvnnas, masa lea skáhppojuvvon geavahanvuoigatvuohta, liseansasoahpamuš. Liŋkkat Lappi allaoahpahagas geavahuvvon olgoriikkalaš čálusdiehtovuođuide, gávdnojit Nelli portálas.

Danin go sámedutkamuš lea diehtagiidrasttideaddji dieđasuorgi, de dasa gullevaš prentosat gávdnojit hui máŋgga diehtovuođus. Vulobealde ovdanbuktojuvvon diehtovuođuide leat dahkkon teastaozut “sami” ja “saami” –ohcansániiguin ja ohcansánit leat čujuhuvvon oktiigessui. Sápmelašvuhtii čatnaseaddji čállosiid lohku lea árviduvvon dáid teastaozuid vuođul.

ProQuest


ProQuest geavahanlakta sisdoallá 13 sierra suorggi čujuhusdiehtovuođuid sierra diehtagiid mielde. Sáhtát válljet oktanaga ohcui ee. čuovvovaš diehtovuođuid:

  • Sociological Abstracts
  • Political Science Abstracts
  • Eric – pedagogalaš diehtagat
  • PsycInfo
  • British Humanities index
  • Social Services Abstracts
     
Diehtovuođut sisdollet badjel 300 sápmelašvuhtii guoskevaš čállosa, bajimusas diehtovuođut mas leat eanemus dieđut, vuolimusas unnibut. ProQuest – oahpistangirji

Web of Science (ISI)
  • Sisdoallá golbma čujuhusdiehtovuođu, main badjel 500 leat sápmelašvuhtii gullevaš čálusčujuhusa:
    • Social Science Citation Index
    • Science Citation Index
    • Arts & Humanities Citation Index
  • Web of Science –oahpistangirj
     
EbscoHost
  • Sisdoallá sihke e-aviissaid diehtovuođuid ja čujuhusdiehtovuođuid
  • Sáhtát válljet oktanaga ohcui ee. čuovvovaš diehtovuođuid, mat sisdollet sápmelašvuhtii gullevaš čállosiid ja čálusčujuhusaid, alimusas eanet, vuolimusas unnibut, oktiibuot badjel 1 000:
    • Arctic & Antarctic Regions – čujuhusdiehtovuođđu
    • Academic Search Elite – máŋggasuorggat, sisdoallá badjel 2 000 e-aviissa
    • Art Full Text – sisdoallá sullii 300 dáidaga e-aviissa
    • Hospitality & Tourism Management – sisdoallá sullii 500 turismma e-aviissa
  • Ebsco –oahpistangirj
     
ScienceDirect
SpringerLink
Westlaw International
  • Sisdoallá badjel 200 riikkaidgaskasaš juridihkalaš e-aviissa, mielde leat measta 100 sápmelašvuhtii gullevaš čállosa
  • Westlaw –oahpistangirj
     
DOAJ – directory of open access journals – badjel 50 sápmelašvuhtii guoskevaš čállosa

Muhtun muddui gávdnojit čállosat sápmelašvuođas maiddái dáin
  • Abi/Inform (ProQuest) (sullii 40)
  • Emerald (sullii 10)
  • JSTOR (sullii 20)
  • Sage Journals (sullii 30)
  • Business Source Elite (sullii 30)
     
     

 

2.6 Virggálaš diehtu

Eiseválddiid diehtu almmuhuvvo ain eambbo elektrovnnalaš hámis. Dakkár gávdno sihke friddja neahtas ja girjerádjui skáhppojuvvon diehtovuođuin.

Suopmelaš vuoigatvuohta (liŋkkat Nellis)
Davviriikkalaš juridihkalaš gáldut (liŋkkat Nellis)
Eará riikkaid riektegáldut (liŋkkat Nellis)
  • EUR-Lex Portal
  • Europá olmmošvuoigatvuođa duopmostuolu duomut (HUDOC)
     
 

2.7 Statistihkka

Statistihkkaliŋkkat Nellis

Dasa lassin muhtun friddja liŋkkat neahtas:
 

3. Sámeorganisašuvnnat

Dieđuohcama sáhtát álggahit maiddái organisašuvnnaid siidduin, main gávdno diehtu ee. organišuvnnaid iežaset prentosaid, prošeavttaid ja áššedovdiid birra. Allaoahpahagaid ja allaskuvllaid girjerájuid diehtobálvalusat leat maid buorit álggahanbáikkit. Maiddái kulturguovddážiin ja museain soitet leat iežaset diehtobálvalusat.

Oahpahus ja dutkan

Sámemuseat dahje vuorkádávvirat, kulturguovddážat
Arkiivvat
 

 4. Eará liŋkkat