Kasvo

 

Kasvo_Gosia_paakuva.jpg

 
 
Kasvo: Sattuma toi puolalaisen politiikkatieteilijän Lappiin arktisten asioiden äärelle
 
Sattumusten sarja toi Malgorzata ”Gosia” Smieszekin töihin Rovaniemelle, Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen toukokuussa 2013. Sosiaalisilla verkostoilla, joita hän on onnistunut rakentamaan vuosien varrella, ovat poikineet useita mielenkiintoisia työtehtäviä, ja verkostoilla on ollut osansa myös siihen, että hän on päätynyt tutkimaan arktista päätöksentekoa Lapin yliopistoon.
 
 
Kasvo_michaeljacobs sisäänheitto.JPG

 
 
Kasvo: Michael Marnin Jacobs ja valokuvan mennyt nykyhetki
 
Yhdysvaltalainen valokuvataiteilija Michael Marnin Jacobs (s.1958) on opettanut Lapin yliopistossa valokuvausta päätoimisesti jo 23 vuotta. Tuona aikana hänen oman taiteensa lähestymistapa on muotoutunut historiaan ja valokuvauksen filosofiseen olemukseen pohjautuvaksi. Hänen mukaansa perinteinen manipuloimaton valokuva on taiteen väline, joka väistämättä pelaa erikoista peliään ajan kanssa.
 
 
sisäänheittokuva_koulu.jpg

 
 
Koulutus ja kasvatus: Puoluepolitiikka toi koulut kyliin
 
Koulutuksen politisoituminen kasvatti Suomeen massiivisen koululaitoksen. Nyt systeemiä puretaan määrätietoisesti. Tämä merkitsee paisuneiden hallinnon rakenteiden keventymistä mutta myös sivistyksen ja tasa-arvon tappiota, sanoo syksyllä emeritukseksi siirtynyt kasvatustieteen professori Kyösti Kurtakko.
 
 
DSC_9187.jpg

 
 
Kasvo: Bangladeshilaisesta juristista tuli arktinen asiantuntija
 
Arktisessa keskuksessa toimivan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) johtajana aloitti marraskuussa apulaisprofessori Kamrul Hossain. Liki kymmenen vuotta Lapin yliopistossa työskennelleen oikeustieteilijän juuret ovat Bangladeshissa. Arktisen tutkimuksen pariin johdattivat jääkarhut ja Arktisen keskuksen nykyinen johtaja Timo Koivurova.
 
 
Kasvo_Kirsti_Lempiainen.jpg

 
 
Kasvo: Akatemian uusi normaali on epävarmuus
 
Taloudelliset ja sosiaaliset luokat eivät ole kadonneet maailmasta, sanoo sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Kirsti Lempiäinen. Eriarvoisuus elää rikkaiden ja köyhien, työllisten ja työttömien, miesten ja naisten sekä eliittien ja hallittavien välillä. Akatemian paarioita ovat vastaväitelleet nuoret, joille pätkätyöläisyys ja epävarmuus ovat pakkopullaa.
 
 
Kasvo_FrancisJoy_pieni.jpg
Kuva: Henri Hagman
 
 
Kasvo: Francis Joy, shamanismin tutkija
 
Francis Joyn väitöskirja Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa on loppusuoralla. Tutkimus koskee Taiteen ja shamanismin suhdetta saamelaiskulttuurissa esihistoriasta 1600- ja 1700-lukujen kautta nyky-yhteiskuntaan.
 
 
Kasvo_GunslayNicolas2.jpg
Kuva: Veli Kouri
 
 
Kasvo: Nicolas Gunslay - Vuoropuhelua yleisön kanssa
 
Arktikumin näyttelyiden päätuottaja Nicolas Gunslay haluaa rakentaa siltoja tutkijoiden ja yleisön välille.
 
 
Kasvo_Laukkanen_sisäänheittokuva.jpg
Kuva: Veli Kouri
 
 
Kasvo: Marjo Laukkanen – tiedeviestintä tuo tutkimusta lähemmäs ihmistä
 
Marjo Laukkasen nimi vilahtelee tuon tuosta Lapin yliopiston Kide-lehden toimittajana ja teeman kokoajana. Mutta kuka onkaan nainen taitavien tekstien takana? Otimme siitä selvää.
 
 
Kasvo_ToivoSalonen_pikkukuva.jpg
Kuva: Aino Suonio
 
 
Kasvo: Toivo Salonen - Filosofian opinnot hyödyksi kaikissa koulutusohjelmissa
 
Lapin ainoa ammattifilosofi Toivo Salonen valmistautuu vuoden kuluttua tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseen. Sitä myötä yliopiston filosofian opettajan viran säilyttäminen sekä kysymys filosofian opintojen laajuudesta tulevat pohdinnan alaisiksi. Arvioidaan, mikä on filosofian sivuaineopintojen merkitys Lapin yliopistossa. Hoitaako kukin tiedekunta mahdollisen filosofian opetuksensa tulevaisuudessa itse? Salosen mielestä olisi parasta, jos joku pitelisi kaikkia lankoja jatkossakin.
 
 
Anniina Koivurova_pieni.jpg

 
 
Kasvo: Anniina Koivurova tutkii sotaa ja rauhaa lasten piirustuksissa
 
Lasten piirtämät kuvat kertovat sekä tekijöidensä kokemuksista että heitä ympäröivästä maailmasta. Kuvataidekasvatuksen yliopistonlehtori Anniina Koivurova on hahmottanut lappilaista todellisuutta sellaisena kuin sen piirsivät lapset pian toisen maailmansodan jälkeen. Papereihin on jäänyt jälkiä sodasta, rauhasta, koulusta ja kasvatuksesta.
 
 
Edellinen 1 2Seuraava