Kasvot

sisäänheittokuva_koulu.jpg
 
 

Koulutus ja kasvatus: Puoluepolitiikka toi koulut kyliin

Koulutuksen politisoituminen kasvatti Suomeen massiivisen koululaitoksen. Nyt systeemiä puretaan määrätietoisesti. Tämä merkitsee paisuneiden hallinnon rakenteiden keventymistä mutta myös sivistyksen ja tasa-arvon tappiota, sanoo syksyllä emeritukseksi siirtynyt kasvatustieteen professori Kyösti Kurtakko.
 
 
DSC_9187.jpg
 
 

Kasvo: Bangladeshilaisesta juristista tuli arktinen asiantuntija

Arktisessa keskuksessa toimivan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) johtajana aloitti marraskuussa apulaisprofessori Kamrul Hossain. Liki kymmenen vuotta Lapin yliopistossa työskennelleen oikeustieteilijän juuret ovat Bangladeshissa. Arktisen tutkimuksen pariin johdattivat jääkarhut ja Arktisen keskuksen nykyinen johtaja Timo Koivurova.
 
 
Kasvo_Kirsti_Lempiainen.jpg
 
 

Kasvo: Akatemian uusi normaali on epävarmuus

Taloudelliset ja sosiaaliset luokat eivät ole kadonneet maailmasta, sanoo sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Kirsti Lempiäinen. Eriarvoisuus elää rikkaiden ja köyhien, työllisten ja työttömien, miesten ja naisten sekä eliittien ja hallittavien välillä. Akatemian paarioita ovat vastaväitelleet nuoret, joille pätkätyöläisyys ja epävarmuus ovat pakkopullaa.
 
 
Kasvo_ToivoSalonen_pikkukuva.jpg
 
 

Kasvo: Toivo Salonen - Filosofian opinnot hyödyksi kaikissa koulutusohjelmissa

Lapin ainoa ammattifilosofi Toivo Salonen valmistautuu vuoden kuluttua tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseen. Sitä myötä yliopiston filosofian opettajan viran säilyttäminen sekä kysymys filosofian opintojen laajuudesta tulevat pohdinnan alaisiksi. Arvioidaan, mikä on filosofian sivuaineopintojen merkitys Lapin yliopistossa. Hoitaako kukin tiedekunta mahdollisen filosofian opetuksensa tulevaisuudessa itse? Salosen mielestä olisi parasta, jos joku pitelisi kaikkia lankoja jatkossakin.
 
 
Kasvo_Valkonen_Sanna_kuva.jpg
 
 

Kasvo: Apulaisprofessori Sanna Valkonen saamelaistaa tietoa

Lapin yliopiston saamentutkimuksen tuore apulaisprofessori Sanna Valkonen korostaa saamelaisten oikeutta tuottaa tietoa omasta kulttuuristaan. Valkosen mukaan saamelaisuus ja saamentutkimus eivät kuitenkaan ole muusta maailmasta irrallisia saarekkeita. Apulaisprofessorin tutkimuksessa ovat läsnä etnisyyden, sukupuolen ja kuulumisen laajat kysymykset.
 
 
eskola antti pieni-1.jpg
 
 

Kasvo: Antti Eskola uskoo Jumalaan, sosiologiaan ja vasemmistoon

Antti Eskola on Suomen tunnetuin sosiologi, jonka pitkään elämään mahtuu monenlaista. Hän on sosiaalipsykologian ja tutkimusmenetelmien uranuurtaja, vasemmistoradikaali, esseisti, väsymätön arvokeskustelija ja syvällinen uskonnon ajattelija. Eskola on myös loputtoman tuottelias kirjoittaja, jonka kynästä on viidentoista eläkevuoden aikana syntynyt kahdeksan kirjaa. Emeritus puhuu sosiologian innostavuudesta sosiologipäivillä Lapin yliopistolla.
 
 
Asko_Suikkanen_kasvo_pieni.jpg
 
 

Kasvo: Asko Suikkanen luottaa hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Lapin yliopiston sosiologian emeritusprofessori Asko Suikkanen kuuluu professoripolveen, joka katsoi velvollisuudekseen ottaa avoimesti kantaa suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Pitkän työuransa aikana Suikkasesta on tullut suomalaisen ja lappilaisen yhteiskunnan omatunto, joka haastaa sekä poliitikot että vallitsevaa kehitystä myötäilevät tutkijat.
 
 
Hannes Peltonen
 
 

Kasvo: Hannes Peltonen tutki, miksi kansanmurhaan ei puututtu

Tiede on joskus paikallista ja lähes aina universaalia, yleistä. Tutkijat sekä jäsentävät aiheitaan kansainvälisen tieteen kehyksessä että liikkuvat itse konkreettisesti maailmalla. Turkulaislähtöinen Hannes Peltonen on akatemian mallikasvatti. Kansainvälisen politiikan tutkijan tie on käynyt Englannin, Saksan, Walesin, Italian ja Etelä-Korean kautta Lapin yliopistoon.