Lapin yliopiston julkisoikeuden professori Matti Niemivuon mukaan laajat kuntien pakkoliitokset ovat perustuslain vastaisia. Yksittäisissä tapauksissa pakkoliitos on mahdollinen, mutta esitetyn kuntauudistuksen toteuttaminen pakolla olisi perustuslain vastaista, Niemivuo toteaa Lapin radion haastattelussa. Mikäli suuri pakkoliitos halutaan saada aikaan, täytyy muuttaa perustuslakia.

Lapin yliopiston julkisoikeuden professori Matti Niemivuon mukaan laajat kuntien pakkoliitokset ovat perustuslain vastaisia. Yksittäisissä tapauksissa pakkoliitos on mahdol- Vieropalkiset TÄLLÄ samalla tyylillä kehysriihestä pitäisi löytyä viisautta myös siihen, miten suomalaisten työurat saataisiin pitenemään.

Tutkija Mika Flöjt (FM) työskentelee Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Kuusamolainen Flöjt on perehtynyt muun muassa vaarallisten kemikaalien käytön kansainvälisiin rajoitussopimuksiin sekä ydinvoiman ja uraanikaivosten ympäristökysymyksiin. Insinööri Lasse Flöjt on kuusamolainen eläkkeellä oleva aikuiskouluttaja. Kajaanissa syntynyt Flöjt on seurannut Kainuun kaivoshankkeiden tapahtumia.

Kaivoskysely ja Dilacomi-tutkimus liittyvät Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Metsäntutkimuslaitoksen yhteiseen tutkimushankkeeseen.

Tätä ovat selvitelleet Lapin yliopiston arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin tutkija Mika Flöjt ja hänen isänsä Lasse Flöjt . Vihreä Lanka tutustui etukäteen Flöjtien tuoreeseen kirjaan Kysymyksiä Talvivaarasta . Talvivaaran kaivoksen alkuperäisissä yva- ja ympäristölupaprosesseissa viime vuosikymmenen puolivälissä uraani oli käytännössä näkymättömissä.

Kirjan ovat kirjoittaneen Lapin yliopiston Arktisen keskuksen pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin tutkija Mika Flöjt ja hänen isänsä Lasse Flöjt . Uraani liukenee Talvivaaran käyttämässä biokasaliuotuksessa kaivoksen prosessinesteeseen, josta metallit kerätään saostamalla.

Kuva: YLE Sirkku Savusalo 3245983 Lapin yliopiston opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa voineet valita sivuaineeksi opintokokonaisuuden, jossa suunnitellaan tuote yritykselle ja ollaan muutenkin tiiviissä yhteistyössä. Rovaniemeläinen Marttiinin puukkotehdas lähti innolla mukaan projektiin, josta hyötyvät niin opiskelijat kuin yrityskin.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan omistama LYY-kiinteistöt Oy osti vuonna 1958 rakennetun Valistustalon kiinteistön vuonna 2004, kun rakennuksen alakerran tilojen yökerho Tivoli eli huippuvuosiaan. Tivolin laskelmoitiin olevan hyvä sijoitus. Nyt ylioppilaskunta on haki rakennukselle purkulupaa, koska rakennuksen remontointi maksaisi miljoonia euroja

Lapin AVI: Lapin osaamisen kehittämisen päivät Lapin yliopistolla - paikalla 650 lappilaista opettajaa Torstai 09.02.2012 8:24 Hellink TIEDOTE 9.2.2012 Lapin aluehallintovirasto Lapin osaamisen kehittämisen päivät Lapin yliopistolla Lapin aluehallintovirasto järjestää yhdessä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa koulutusmessut 10.-11. helmikuuta teemalla Opettajuus 2020.

Kiinteistön omistava Lapin yliopiston ylioppilaskunnan LYY-Kiinteistöt on hakenut purkulupa vedoten rakennuksen huonoon kuntoon. Aiemmin Museovirasto on antanut lausunnon, jonka mukaan Valistustaloa ei pitäisi purkaa. 1950-luvulla rakennetussa kiinteistössä toimii tällä hetkellä muun muassa ravintola ja kuntosali.

Vuonna 1958 rakennettu Valistustalo eli Tivoli on ollut Lapin yliopiston ylioppilaskunnan omistuksessa vuodesta 2004. Ylioppilaskunta haki purkulupaa, koska rakennuksen remontointi maksaisi miljoonia euroja. ja vapaapäivien vuoksi Keskitalo jää kuitenkin pois virastaan jo 20.3. alkaen. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että uusi kunnanjohtaja palkattaisiin virkaan 1.10. lähtien. Siihen asti vt.

Myös Lapin yliopistolla tehty tutkimus on antanut samansuuntaisia tuloksia kaivosten työllisyys- ja talousennusteiden suhteen. Juomasuon malmivaranto on vain noin kymmenesosa Kittilän Suurikuusikon malmiosta.

Dilacomi-tutkimus on Lapin ja Oulun yliopistojen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteinen tutkimushanke. Jokinen painottaa, että kyse on riippumattoman ja puolueettoman tahon tutkimuksesta. Myös kaivosyhtiöt ovat vastikään teettäneet ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä kyselytutkimuksia, mutta Jokinen toivoo, että ihmisillä riittäisi vielä intoa vastata myös tähän kyselyyn.

klo 15:49 Kuva: YLE / Jyri Tynkkynen Lapin yliopiston julkisoikeuden professori Matti Niemivuo toteaa, että laajat kuntien pakkoliitokset ovat perustuslain vastaisia. Hänen mukaansa yksittäisissä tapauksissa pakkoliitos on mahdollinen, mutta esitetyn kuntauudituksen toteuttaminen pakolla olisi perustuslain vastaista.

klo 14:19 Lapin yliopiston professori Asko Suikkanen. Kuva: YLE / Maija-Liisa Juntti Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali: Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkanen sanoo, ettei esitetty kuntauudistus ratkaise kuntien ongelmia. Hänen mukaansa esitys ei ole riittävän hyvin perusteltu. -Määrällinen muutos olisi pitänyt kytkeä muihin muutostarpeisiin.

Dilacomi-tutkimus ja kaivoskysely ovat osa Lapin ja Oulun yliopiston sekä Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä, riippumatonta tutkimushanketta

Tällä hetkellä oikeustieteen maisterin, eli alan ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. "Lakimiesliitto kannattaa järkevää aluepolitiikkaa, mutta ei Itä-Suomen yliopiston esitystä. Hankkeelle ei ole toiminnallisia tai työvoimapoliittisia perusteita. Se hajottaisi pienen alan resursseja tarpeettomasti ja vaikeuttaisi nykyisten tiedekuntien kehittämistä.

Tällä hetkellä oikeustieteen maisterin, eli alan ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. "Lakimiesliitto kannattaa järkevää aluepolitiikkaa, mutta ei Itä-Suomen yliopiston esitystä. Hankkeelle ei ole toiminnallisia tai työvoimapoliittisia perusteita. Se hajottaisi pienen alan resursseja tarpeettomasti ja vaikeuttaisi nykyisten tiedekuntien kehittämistä.

Tällä hetkellä oikeustieteen maisterin, eli alan ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. "Lakimiesliitto kannattaa järkevää aluepolitiikkaa, mutta ei Itä-Suomen yliopiston esitystä. Hankkeelle ei ole toiminnallisia tai työvoimapoliittisia perusteita. Se hajottaisi pienen alan resursseja tarpeettomasti ja vaikeuttaisi nykyisten tiedekuntien kehittämistä.

Elokuvaksi idean toteuttivat opiskelijat ja opettajat kolmesta pohjoisen oppilaitoksesta, Ammattiopisto Lappiasta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta. Toteutukseen osallistuivat myös Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Versailles’n yliopisto. Suomen kantaesitys oli torstaina 19.1. Helsingissä, mutta ensi-iltansa elokuva sai jo marraskuussa ranskankielisellä nimellä Les Feux Arctiques Laestadiuksen juhlavuoden tapahtumassa Ranskan Versailles’ssa.

Kirjoittaja on emeritusprofessori ja Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja

LAPIN yliopiston ylioppilaskun- nan omistama LYY-kiinteistöt Oy osti Valistustalon kiinteistön vuonna 2004, kun rakennuksen alakerran tilojen yökerho Tivoli eli huippuvuosiaan. Tivolin laskelmoitiin olevan hyvä sijoitus. Nyt ylioppilaskunta on hakenut rakennukselle purkulupaa.

Instituutin ytimen muodostavat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimiala sekä Ammattiopisto Lappian kulttuurialan koulutus. Toteutuessaan ministeriön kaavailut Kemi-Tornioon käytännössä romuttaisivat myös suunnitelman yhdistää ja yhtiöittää KemiTornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut.

Sen on suunnitellut Helsingistä lähtöisin oleva Maria Kataja (25), joka on Pirita Norvannon opiskelutoveri Lapin yliopistossa. Norvannon mukaan kisamenestys on iso asia heidän opinahjolleen, varsinkin kun voitto osui Lapin yliopistoon ensimmäistä kertaa. odottaa mielenkiinnolla, mutta jalat maassa. Kansainvälisellä alalla taso on korkealla ja kilpailu on kovaa. Joka tapauksessa kisa on hyvä käyntikortti, sillä vaatesuunnittelijan on pyrittävä ulkomaille.

Tiina Sanila-Aikio Oikeustieteen ylioppilas (Lapin yliopisto), sanoittaja, rokkibändin solisti, koltansaamen opettaja, saamelaiskäräjien jäsen (2012). Syntynyt 25.3.1983 Inarin Sevettijärvellä. Vanhemmat Tauno ja Toini Sanila. Puoliso Leo Aikio, yksi tytär ElliDå'mnn Aikio. Oho peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9,8. saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi, hänellä on poliittinen agen- Lapin Kansa | Tiistai 7.

Tiina Sanila-Aikio Oikeustieteen ylioppilas (Lapin yliopisto), sanoittaja, rokkibändin solisti, koltansaamen opettaja, saamelaiskäräjien jäsen (2012). Syntynyt 25.3.1983 Inarin Sevettijärvellä. Vanhemmat Tauno ja Toini Sanila. Puoliso Leo Aikio, tytär ElliDå'mnn Aikio. Oho peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9,8. saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi, hänellä on poliittinen agen- Pohjolan Sanomat | Tiistai 7.

Oulun yliopiston saamelaiskulttuurin professori ja Lapin yliopiston pohjoisen kulttuurihistorian dosentti, saamelaisen äidin ja suomalaisen isän lapsi, taustat ovat ainakin kohdallaan. Inari Kirjallisuus Saamelaispolitiikan alku koettiin Suomessa vasta sotien jälkeen. Sitä ennen saamelaisasioista, puolesta ja vastaan, keskustelivat muut suomalaiset keskenään.

klo 16:50 Lapin yliopiston politiikan tutkija Petri Koikkalainen pitää käytyjä vaaleja monella tapaa poikkeuksellisena. Yksi merkittävä muutos aikaisempiin kaksivaiheisiin vaaleihin verrattuna oli juuri se, että toisella kierroksella äänestysaktiivisuus laski ensimmäisen kierroksen lukemista.

Oulun yliopiston saamelaiskulttuurin professori ja Lapin yliopiston pohjoisen kulttuurihistorian dosentti, saamelaisen äidin ja suomalaisen isän lapsi, taustat ovat ainakin kohdallaan. Inari Kirjallisuus Saamelaispolitiikan alku koettiin Suomessa vasta sotien jälkeen. Sitä ennen saamelaisasioista, puolesta ja vastaan, keskustelivat muut suomalaiset keskenään.

rahdin RAKENTAVAA RAUTAKAUPPAA

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta on yllättynyt, että lappilaiset äänestivät koko maan tahtiin. Ykköskierroksen jälkeen puhuttiin, että Paavo Väyrysen tipahtaminen oli kova pala eikä Lapissa kelpaa kumpikaan ehdokas. Se näkyikin alhaisessa äänestysprosentissa, joka jäi ennätyksellisen pieneksi 62,1 prosenttiin. Kuusi vuotta sitten uurnilla kävi 74,8 prosenttia.

Lapin yliopiston pohjoisen kulttuurihistorian dosentti. Väitöskirja 1997 1920- ja 1930-lukujen Lapin-kirjallisuudesta. Pääteos Saamelaiset ja suomalaiset, kohtaamisia 1896-1953 julkistettiin Inarissa 3.2. MUSTAVALKOISIA asetelmia väärtejä, kuten kirkkoherra Tuomo Itkosella Juhani Jomppanen.

Gáldu: Sámediggi Ennen 10 vuotta sitten Sanomalehti on innoittanut esikoululaisia, ensiluokkalaisia sekä Lapin yliopiston tekstiili- ja vaatetussuunnittelun opiskelijoita yhteiseen projektiin Rovaniemellä. Mustetta sormissa -näyttely avattiin maanantaina TeVa-laitoksen tiloissa samannimisen performanssin kera. Nuorimmat taiteiMustetta sormissa -performanssi avasi samannimisen näyttelyn Lapin yliopiston TeVa-laitoksella. lijat olivat käyttäneet sanomalehteä taiteen materiaalina.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan, LYY:n, omistama kiinteistöyhtiö LYY-kiinteistöt Oy hakee Rovaniemen ympäristölautakunnalta lupaa niin sanotun Valistustalon purkamiseksi. Lautakunta päättää asiasta ensi viikon keskiviikkona. Rakennustarkastajan esitys on, että purkulupa myönnetään.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan, LYY:n, omistama kiinteistöyhtiö LYY-kiinteistöt Oy hakee Rovaniemen ympäristölautakunnalta lupaa niin sanotun Valistustalon purkamiseksi. Lautakunta päättää asiasta ensi viikon keskiviikkona. Rakennustarkastajan esitys on, että purkulupa myönnetään.

Lapin yliopisto voi olla tekemässä tulkintoja kansainvälisen Tausta Kiinnostus kasvaa Lapin yliopisto hakee parhaillaan alkuperäiskansojen oikeuden lehtoraattia. Julkisoikeuden assistentuuri muuttui julkisoikeuden, erityisesti saamelaisoikeuden tutkijan nimikkeeksi vuosi sitten.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan, LYY:n, omistama kiinteistöyhtiö LYY-kiinteistöt Oy hakee Rovaniemen ympäristölautakunnalta lupaa niin sanotun Valistustalon purkamiseksi. Lautakunta päättää asiasta ensi viikon keskiviikkona. Rakennustarkastajan esitys on, että purkulupa myönnetään.

Purkulupaa hakee rakennuksen omistava Lapin yliopiston kiinteistöyhtiö. Yhtiö haluaa purkaa rakennuksen, koska se on huonokuntoinen. 1950-luvulla rakennetussa talossa toimii tällä hetkellä ravintola, kuntosali sekä toimisto- ja liikehuoneistoja. Rovaniemen ympäristölautakunta päättää purkuluvan myöntämisestä ensi keskiviikkona.

Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä tulee luennoimaan Ouluun ystävänpäivänä 14.2. Aiheena kello 18 alkavassa esitelmässä on Rakkauden lumous ei haihdu koskaan. Tilaisuus pidetään pääkirjaston Pakkalan salissa. Miten saada rakkaus hehkumaan ja miten säilyttää kestävän rakkauden liekki, rakkausprofessori Kaarina Määttä?

class="clearfix"> Päivitetty 2.2.2012 14:33, julkaistu 2.2.2012 14:32 Lapin yliopisto valitsi uudet varadekaanit Lähetä palautetta toimittajalle Lapin yliopiston tiedekunnat ovat valinneet uudet varadekaanit. Varadekaaneiksi valittiin kasvatustieteiden tiedekunnassa kasvatustieteiden lehtori Outi Kyrö-Ämmälä ja taiteiden tiedekunnassa professori Marjatta Heikkilä-Rastas ja professori Satu Miettinen . Miettinen on työvapaalla 8.6.2012 asti.

Vastaväittäjänä on professori Juha Karhu Lapin yliopistosta sekä Göteborgin yliopistosta ja kustoksena professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Matti Muukkonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun Niinivaaran lukiosta vuonna 2001.

Dilacomi-tutkimus on Lapin ja Oulun yliopistojen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteinen tutkimushanke. Jokinen painottaa, että kyse on riippumattoman ja puolueettoman tahon tutkimuksesta. Myös kaivosyhtiöt ovat vastikään teettäneet ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä kyselytutkimusia, mutta Jokinen toivoo, että ihmisillä riittäisi vielä intoa vastata myös tähän kyselyyn.

Lapin yliopisto valitsi uudet varadekaanit Lapin yliopiston tiedekunnat ovat valinneet uudet varadekaanit. Varadekaaneiksi valittiin kasvatustieteiden tiedekunnassa kas- vatustieteiden lehtori Outi KyröÄmmälä ja taiteiden tiedekunnassa professori Marjatta HeikkiläRastas ja professori Satu Miettinen. Miettinen on työvapaalla 8.6.2012 asti.

helmikuuta 2012 RAIJA SUOPAJÄRVI Tutkinnot Lapin yliopisto Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto: Hartikainen Jen- ni Rovaniemi, Heikkilä Virpi Kuusamo, Hurtig Maunu Rovaniemi Kankainen Tomi Äänekoski, Kontiokoski Päivi Rovaniemi, Köpman Reeta Tornio, Lintula Johanna Isokyrö, Tuovinen Katariina Kemi, Ylianttila Riikka Rovaniemi, Ylimartimo Linnea Rovaniemi, Kasvatustieteen maisterin tutkinto: Haulos Lassi Hau- kipudas, Keränen Anne R

Pohjoisessa toimivat kustantamoista lisäksi esimerkiksi Atrain Kemissä sekä Lapin yliopistokustannus Rovaniemellä. Helpottavin viesti kirjailijapäiviltä oli kuitenkin ehkä se, että sen osallistujat eivät tunnu kaipaavan kirjalle mitään lisäarvoa: ei e-kirjaa, ei sitä että kirjailija jatkaa teoksensa hahmojen elämää perustamalla niille Facebook-tilit, eikä sitä että kirjailija esittelee vaatekaappiaan naistenlehdessä. Hyvä uutinen on se, että hyvä kirja riittää.

Kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistossa opiskelevaa Tuomas Stöckeliä osa kysymyksistä naurattaa: Useisiin kysymyksiin voisi vastata vaikka esseen verran, mutta nyt vastaus pitäisi saada puristettua yhteen lauseeseen. Saman pöydän ääreen istahtavat isä ja tytär, Aatos ja Leena Hiltunen . He ovat tulleet juomaan kupin kahvia ja katsomaan, millainen paikka Cafe Niinistö on.

Yhdessä O10 O Mielipide Kulttuuri Yhdessä Radio ja tv Sää 24 5 69 10-11 12 K < : W : O2 Pohjolan Sanomat | Keskiviikko 1. helmikuuta 2012 Pohjoista puhetta Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä 010 665 6400 Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen 010 665 6412, Martti Vuolukka 010 665 6282 Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi.

Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus ja Lapin yliopiston kansainväliset asiat järjestävät kielikahvilatapaamisia Rovaniemellä. Tänään puhutaan venäjää Kalotinlinnan Café Linnassa kello 1718. Katso muut aikataulut Lapin yliopiston kielikeskuksen sivuilta www. ulapland.fi. Lapin ely-keskuksessa saamenkieliset kuulutukset käännätetään ulkopuolisella.

Lapin yliopiston julkishallinnon professorin Jari Stenvallin mielestä voimavaroja tuhlataan pohtimalla rakenteita, kun pitäisi pohtia palveluita. – Jos meillä viisautta on, niin viisas kääntää kelkkansa. Vaikea tästä on tosin enää kunniallista pääsyä eteenpäin löytää, hän toteaa. Stenvallin mukaan kunnalle ei voi määritellä optimikokoa eikä -rakennetta.

Vaihdot menivät hyvin eikä mitään haavereita sattunut, totesi puolestaan Lapin yliopistossa opiskeleva Laura Joensuu. Perjantaina Reippaan naiset hiihtivät ensin ensin 3,3 km perinteellisellä, missä Joensuun sijoitus oli 35:s ja Ahistuksen 64:s. Saloisten Salaman Mari Patasen hiihti sijalle 84 ja Yppärin Urheilijoiden Ruut Tornberg-Mattila sijalle 87. Kisat jatkuivat lauantaina 10 kilometrin takaa-ajolla, joka hiihdettiin vapaalla tyylillä.