AGONin kirjoituskutsu uhanalaisten kielten revitalisaation teemanumeroon



Kieli on erottamaton osa ihmistä, yhteisöä ja ihmiskuntaa. Maailman noin 7000 kielestä suurin osa on vaarassa kadota muutaman vuosikymmenen kuluessa. Vähemmistökielen väistyminen enemmistökielen tieltä ei ole vääjäämätön osa evoluutiota: se johtuu ihmisen toiminnasta, ja ihmisen toiminnalla siihen voidaan myös vaikuttaa. Kielten uhanalaistuminen ja sammuminen on viime vuosikymmeninä noussut vähitellen yhä laajempaan tietoisuuteen.



Vähemmistöyhteisöjen ja alkuperäiskansojen jäsenet, järjestötoimijat, poliitikot ja yksittäiset kielenpuhujat ovat nousseet taistelemaan kielenvaihtoa vastaan. Kielen- ja kulttuurintutkijat ovat nostaneet kielten uhanalaisuuden ja elvytyksen esille tieteessä, kuvanneet siihen liittyviä prosesseja ja pyrkineet löytämään syitä siihen, miksi toiset kielet sammuvat ja toiset elpyvät.



AGON-lehti on Pohjoisen filosofiyhdistyksen Agonin julkaisema filosofisesti orientoitunut tiede- ja kulttuurilehti. Tulevassa kielten revitalisaation teemanumerossa Agonin tekijät toivovat saavansa kuuluville koko niiden toimijoiden kirjon, jotka ovat tekemisissä revitalisaation kanssa. Agon näkee vähemmistökielten elpymisen osana vähemmistö- ja alkuperäiskansojen taistelua olemassaolonsa ja oikeuksiensa puolesta, tärkeänä yhteiskunnallisena arvokysymyksenä ja kiinnostavana tutkimusaiheena. Kirjoituksia toivotaan vähemmistökielten tutkijoilta, käytännön kielenelvytystyötä tekeviltä aktivisteilta ja yksittäisiltä kielenpuhujilta, jotka ovat menettäneet ja/tai ottaneet takaisin sukunsa kielen. Kirjoitukset voivat liittyä mihin tahansa pohjoisiin kieliin, mutta vertailukohtia saa toki esittää ympäri maailman. Erityispainotus on luonnollisesti Suomen pohjoisen alkuperäiskansan kielessä, eri saamelaiskielissä.

Aiheen kannalta kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• Millä tavoin kieltä elvytetään? Miten revitalisaatio näkyy kodeissa, koulussa, mediassa ja yhteisöllisessä toiminnassa?
• Miten kielen ja kieliyhteisön tilanne on muuttunut viime vuosikymmenten tai vuosien aikana? Mitä on saatu, mitä on menetetty? Millaisia asenteita ja tunteita tähän muutokseen liittyy?
• Mikä on ja millainen pitäisi olla kielen ja muun kulttuurin suhde kielen elvyttämisessä?
• Millainen prosessi on opetella ja ottaa käyttöön kieli, joka olisi kuulunut itselle lapsesta saakka, mutta jota vaille on jäänyt? Entä millaista on elää ”kielettömänä”, ilman oman kansansa kieltä?
• Mitä ongelmakohtia kielen elvytykseen liittyy? Mitkä ovat sen suurimmat esteet? Millaista kritiikkiä revitalisaatiota kohtaan esitetään?
• Mikä on kielen elvytyksen suhde vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen poliittiseen heräämiseen ja toimintaan? Millä tavalla nämä projektit mahdollisesti tukevat tai problematisoivat toisiaan?
• Kenelle revitalisaatio kuuluu ja kuka saa kuulua kieliyhteisöön? Mikä on tutkijoiden rooli, entä etnisesti ulkopuolisten? Kenellä tai millä on vastuu kielen elinvoimaisuudesta?
• Millaisia teoreettisia ja epistemologisia haasteita tai mahdollisuuksia vähemmistökielten elpyminen tuottaa vähemmistötutkimuksen vakiintuneisiin tutkimusparadigmoihin ja kysymyksenasetteluihin?
• Millaisia tulevaisuudenvisioita kielen ja kieliyhteisön tilanteeseen liittyy? Mitä puuttuu, minkä on muututtava, mitä on säilytettävä?

Kirjoitukset voivat olla 1) tieteellisiä artikkeleja, jolloin ne läpikäyvät referee-käytännön 2) vapaamuotoisempia esseitä tai henkilökuvia 3) rohkeita, jopa poleemisia keskustelunavauksia. Tarkemmat kirjoitusohjeet ks. http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Kotisivut/Agon. Valmiit kirjoitukset pyydetään lähettämään 31.12.2014 mennessä sähköpostilla osoitteisiin sanna.valkonen@ulapland.fi ja annika.pasanen@helsinki.fi.

Teemanumeron vierailevana toimittajana on kielten uhanalaisuuteen ja revitalisaatioon erikoistunut kielentutkija Annika Pasanen Helsingin yliopistosta.