Radboud University Nijmegen, Alankomaat

opetuskieli: hollanti
vaihdon kesto: 29.08.11-22.06.12
opiskeluala: Johtamiskorkeakoulu


Palvelut vaihtokohteessa:

Kansainväliset opiskelijapalvelut (tuutorointi, vastaanotto, orientaatio-ohjelma tms.)
Kohdeyliopiston tarjoama vastaanotto oli lämmin; tuutorointiryhmät olivat isot ja orientaatio-ohjelma sisälsi paljon pientä askaretta. Itse odotin orientaaatiosta jopa enemmän, mutta leirintäviikonloppu DJ:soittoineen kruunasi opiskelujen aloituksen. Tuutorointiryhmämme koostui lähes 15 opiskelijasta ja 5 tuutorista, joista kahdesta kolmeen tuutoria järjesteli aktiivisesti toimintaa, kuten maaillallisia ja muita tutustumispalveluita.

Opintoneuvonta
Paikallinen opintoneuvonta tarjosi perinteisen avun, suurimman työn opiskelija teki kuitenkin itse, kuten tietoa kurssien vaativuustasoista ja materiaalikustannuksista oli hyvin vähän esillä.

Asuntoasiat
Asuminen Nijmegenissä on kallista suhteessa Suomen vastaavaan asumiseen. Yleinen havainto oli, että vuokrataso Nijmegenissä on korkea jopa suhteessa muuhun Alankomaan sekä Saksan opiskelija-asuntotarjontaan. Itse asuin Hoogeveldt asuintalossa, samaisessa talossa järjestettiin monta opiskeluun liittyviä juhlia alakerrassa sijaitsevassa baarissa. Talo oli vanhimpia opiskelija-asuntoloita 40 vuoden iällään ja se myös näkyi talossa. Hyviä puolia talo tarjosi sijainnin osalta, mutta mm. suihkuviemärit tuoksuivat aika-ajoin voimakkaammalle kuin ulkoilma.

Kirjasto
Radboud yliopiston kirjasto palvelut koostuivat eri tiedekuntiin sijoitetuista pienistä alakirjastoista sekä paikallisesta pääkirjastosta, jossa samalla toimii edelleen yliopiston menneen arvonimikkeen mukainen Katolilaiskirjallisuuden arkisto. Itse vietin aikaa niin pääkirjaston tietokonetiloissa, jotka olivat selvästi suurimmat koko kampusalueella kuin oikeustieteen, johtamiskorkeakoulun ja luonnontieteen kirjastoissa. Pääkirjasto tarjosi paljon materiaalia kielen ja historian tutkimukseen sekä parhaimmat aukioloajat ollen usein auki aamu 9 kello 22 illalla. Huomioon otettavaa on kuitenkin se, että opiskeluun tarvittavan kirjallisuuden määrä on äärimmäisen vähäistä. Eli kurssikirjoja joutui ahkerasti ostamaan Study Shopista ellei parempia keinoja keksinyt.

Atk palvelut (tietokoneen käyttö, sähköposti jne.)

Juuri saapuessani Nijmegeniin Radboud yliopiston atk palvelut elivät innovaatiohetkiä. Kiitosta tuli, integraatiomutoksen jälkeen, kurssitarjonnan ja materiaalitietojen helppolukuisuus. Kursseille pystyi ilmoittautumaan ja tietoa kursseista tarjottiin suoraan netin kautta usein riittävästi, enemmän mitä Lapin yliopiston resurssit pystyisivät tekemään. Johtamiskorkeakoulun opiskelijoilla oli koekäytössä myös opiskelijakorttiin yhdistettävät lisäpalvelut, joita moni hyödynsi.

Ruokailu
Nijmegenin opiskelijat jakaantuivat niihin, jotka söivät kampuksella ja niihin, jotka söivät omia eväitään lounastauoillaan. Monet tarjosivat usein syyksi tradition ja käytänteen, mutta suurin syy taisi olla ruokailun kallis hinta sekä sen epäterveellisyys. Juomien ja pienen salaatin kera ruokailun hinnaksi saattoi syntyä jopa 7-8€. Kevät kaudella 2012 yliopisto lanseerasi ruokailupaketteja paikallisessa hengessä, jolloin ateria koostui keitosta tai leivästä leikkeleineen, joka tuntuu suomalaiseen opiskelijaruokaan tottuneen silmissä nälkäkuolemalta.

Kuinka paljon käytit rahaa elämiseen (vuokra, ruoka) kuukaudessa?

noin 600 euroa, ilman kirjahankintoja.

Vapaa-ajan mahdollisuuksista
Kampuksella sijaitsevan urheilukeskuksen palvelut pesevät suomalaiset yliopistot kauttaaltaan. Liikunnan merkitys kampuksella on suuri, tarjonta on laaja ja käsittää niin aktiivisen urheilutoiminnan kuin harrastavalle liikkujalle kokemuksia. Kesälajeina edustettuina olivat mm. soutu, baseball, kiipely, jalkapallo, ultimate yms. talvilajeissa oli jopa suomalaisille tuttuja lajeja, kuten jääkiekko, salibandy sekä kiipeily/alppikiipeily. Baareja Nijmegenissä on paljon, mutta suurin osa klubeista ja baareista ovat varsin pieniä Suomeen verrattuna ja jopa 300 000 ihmisen pikkukylässä tunnelma on tiivis monena päivänä viikossa. Kuten aikaisemmissa vaihtokokemuksista voi huomioida suomalaiselle Nijmegen pystyy tarjoamaan paljon monien festivaalien ja muiden joukkokerääntymisten muodossa, mutta kulttuurielämyksiä museoiden, elokuvien sekä muuta mediakulttuuritaitoa hakevalle kannattaa matkustaa isompiin kaupunkeihin kuten Eindhoven, Rotterdam sekä Amsterdam yms.

Vaihto-opiskelupaikkasi hyvät puolet
Yliopisto tarjoaa opiskelijarientoja alppikaupunkeihin, mahdollisia luentoja Brysselissä, Sveitsissä ja muissa maissa sekä poliittisia ekskursioita mm. Irlantiin ja Skotlantiin. Kaikki tämä oli järjestetty usein sellaiseen hilpeään hintaan mitä ei välillä pysty uskomaan. Myös nuorilla poliittisesti valveutuneilla on mahdollisuus ottaa osaa nuorten kansainvälisiin poliittisiin tapahtumiin yliopistoa edustaen, myös vaihto-opiskelijat. Yliopisto rekrytoi usein laadukkaita luennoitsijoita niin paikalliselta kuin kansainväliseltä tasolta. Tiedekunnat ovat lähellä tosiaan, jolloin halutessaan opiskelija pystyi kiertämään tiedekunnasta toiseen vaikka osallistumisoikeutta ei suoraan olisi. Yliopiston kompetenssi tuli esiin myös kiitettävästi mahdollisuudesta opiskella itsensä maisteriksi Erasmus vaihtovuoden aikana (1v. maisterintutkinnot) , mutta siihen kannattaa toki varautua hyvissä ajoin keskustelemalla kohdeyliopiston kanssa

Vaihto-opiskelupaikkasi huonot puolet
Monet Alankomaan kansalaiset sekä opiskelijat mainitsevat, että Nijmegen ei ole se ensimmäinen ja paras paikka opiskelijalle. Syytä tähän en itse tiedä, mutta arvion perusteella kulttuurisidonnaiset kysymykset saattavat esiintyä ongelmana, kuten Katolilainen "varjo" yliopiston yllä, jota edelleen varjellaan. Yleinen sääntö; paljon ihmisiä ympärille sekä paljon juhlia minne osallistua. Täytyy lopulta myöntää, vaikka Nijmegen tarjosi paljon elämyksiä silti kaupunki sekä yliopisto ei pystynyt tarjoamaan sitä puuttuvaa intoa väen paljoudesta eikä kulttuurielämyksiä mitä kaupunkipoika voisi suoraan odottaa vaihtoon lähtiessä ja vaihtoraportteja lukiessa. Selvä epäkohta oli aika-ajoin myös opinnoista saatava tieto vaatimustasoista sekä laadusta. Kuitenkin vaihto-opiskelijoille järjestetään joka vuosi sopiva määrä varmoja kursseja kaiken varalta.

Radboud Universiteit Nijmegen, School of Management, Alankomaat

opetuskieli: englanti
vaihdon kesto:
 16.08.2007 - 11.07.2008
opiskeluala:
 kauppatieteelliset opinnot

 

Yleistä

Aluksi oli tarkoitus lähteä ainoastaan syksyksi, mutta siinä ennen joulua päätin sitten että käyn kysymässä joulun aikana kv.asian suunnittelijalta jos on mahdollista jäädä vielä kevääksikin. Ja se onnistui vaivatta. Tuntui itsestä että ei ollu vielä valmis lähtemään takaisin opiskelujen pariin Suomessa. Ja päätökseen vaikutti myös se, että lukukausi jatkui Hollannissa tammikuun loppuun. Tämä tarkoitti sitä että minun oli kuitenki pakko mennä takasin sinne joulun jälkeen. Ja toisaalta, jos olisin tullut takasin Suomeen sitten helmikuussa, kaikki kurssit olisi jo alkaneet Lapissa. Joten kannattaa pitää mielessä, että vaikka Hollannissa lukukausi alkaa syyskuussa, se kuitenkin kestää tammikuun loppuun. Suomeen palasin sitten heinäkuussa, ja kevään aikana en Suomessa sitten käynytkään. Suomalaisia Nijmegenissä (Radbound Universityssä) ei juurikaan näkynyt. Syksyllä meitä oli kolme kappaletta. Minä, yksi poika Jyväskylästä ja yksi tyttö Turusta. Kaikki opiskelivat eri tiedekunnissa. Itse ainakin pidin hyvänä asiana, että siellä ei juurikaan suomalaisia jaloissa pyöriskellyt. Suomalaisen pojan kanssa pidettiin kyllä yhteyttä, mutta hän lähti syksyn jälkeen takaisin kotiin. Keväällä meitä oli taas tietääkseni kolme. Kahta muuta suomalaista näin kerran tai pari koko kevään aikana.

 

Palvelut vaihtokohteessa

Kansainväliset opiskelijapalvelut (tuutorointi, vastaanotto, orientaatio-ohjelma tms.)

Orientaatio-ohjelma/vastaanotto oli syksyllä erinomainen ja orientaatio-ohjelma kesti lähes kaksi viikkoa. Tuutorointi vaihteli tietysti vähän tuutorin mukaan. Omalla ryhmällä oli hyvä tuutori, mutta jotkut toiset henkilöt kokivat, että heidän tuutorinsa oli siellä vain että saavat nätin merkinnän kv-tuutoroinnista CV:hen. Joten se oli hyvin vaihtelevaa. Orientaatio-ohjelman jälkeen International Student Network ei kyllä toiminut kuin silloin tällöin eikä järjestänyt kovin mielekkäitä excursiota tai muita tapahtumia. Se oli vähän pettymys. Ei kuulemma ollut varoja.
 

Opintoneuvonta

Toimii erittäin hyvin.
 

Asuntoasiat

Toimii, mutta asuminen on kallista. Solu maksoi 300 euroa kuussa ja todellakin surkeissa asunnoissa Suomen mittakaavassa.
 

Kirjasto

Kirjastossa vain rajattu määrä kirjoja, ehkä vain yksi kurssi kirja. Joten kaikki kurssikirjat on pakko kopioida tai ostaa. Uudet kirjat taas oli aivan järkyttävän hintaisia.
 

Atk palvelut (tietokoneen käyttö, sähköposti jne.)

Kaikkiin yliopiston ohjelmiin saa käyttäjätunnukset. Ja uudet sähköpostit etc.
 

Ruokailu

Ruokailu oli hieman kalliimpaa kuin Suomessa. Annos ilman juomia tais olla n. 3,40 euroa.
 

Kuinka paljon käytit rahaa elämiseen (vuokra, ruoka) kuukaudessa?

450 €.
 

Vapaa-ajan mahdollisuuksista:

Yliopistolla erittäin hyvä, iso ja uusi Sport center, jossa voi harrastaa lähes mitä liikuntaa haluaa. Ja se maksaa vaihtareille ainoastaan 35 euroa vuosi!!! Matkustaminen on tosi helppoa ja suhteellisen halpaa kaupungin sijainnin vuoksi. Ryan Air lentää kahdelta eri kentältä (Eindhoven ja Dusseldorf), jotka ovat noin tunnin matkan päässä Nijmegenistä. Myös Wizzair lentää muistaakseni Dusseldorfista. Muutenkaan ei ole pitkä matka junalla Hollanin muihin kaupunkeihin, Belgiaan tai Saksan länsiosiin (Köln, Dusseldorf, Dortmund etc.).
 

Vaihto-opiskelupaikkasi hyvät puolet:

Jo mainittu Sport center. Ei liian iso kaupunki -> Sopivasti vaihtareita n.150. Hollantilaiset puhuvat erinomaista englantia. Puolet vaihtareista oli "eristetty" asumaan keskenään, minut mukaan lukien. Sijainti maailmankartalla.
 

Vaihto-opiskelupaikkasi huonot puolet:

Hollantilainen ilmasto on aika tylsää. Etenki syksyllä, talvella ja keväällä aina tuulee ja lähes joka päivä satelee vähän vettä. Hintataso on Suomen tasolla, joten ei voi elellä ihan herroiksi. Hollantilainen maisema on kyllä näin lappilaiselle aika tylsän tasainen. Opintojen eteen täytyy tehdä oikeasti töitä (vai onko se sittenki hyvä puoli), joka on vaihtarin kannalta huono puoli. Hollanti on ehkä kuitenkin vähän tylsä/liian helppo maa.