Liikennevalistusta vauvasta vaariin

Liikenneturvan Rovaniemen aluetoimiston yhteyspäällikkö Petri Niskalla on vahva kädenpuristus. Miehen olemuksesta huokuu luotettavuus, mikä onkin erittäin tärkeää, kun puhutaan liikenteen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Liikenteen turvallisuuden ympärillä on useita toimijoita, ja Liikenneturvaa voidaan kutsua liimaksi, joka kokoaa eri toimijoita yhteen.

– Suomessa liikenneturvallisuuteen liittyvällä valistuksella ja tutkimuksella on pitkät perinteet, joten ei ole mikään ihme, että olemme liikenneturvan mallimaa maailmassa. Suomessa tutkitaan esimerkiksi kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet erittäin tarkasti, Niska sanoo.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta myös liikenteeseen on tullut yleisen yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena piirteitä, jotka eivät kaikkia kansalaisia koskevaan liikenteeseen sovi. Niskan mukaan itsekkyys ja muista piittaamattomuus ovat lisääntynyt myös liikenteessä.

– Erityisessä riskiryhmässä ovat ajokortin saaneet nuoret mieskuljettajat, jotka ottavat turhia riskejä. Toki myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi reilun vuoden käytössä ollut nuorten mopokortti on jo nyt vähentänyt onnettomuuksia. Kortti on hyvä keino kasvattaa nuoria osaksi muuta liikennettä.

Lapin liikennekulttuurin erityspiirteistä Niska nostaa esille kolme seikkaa. Ensimmäinen on matkailun ja kaivosteollisuuden yhteensovittaminen tieliikenteessä.

– Esimerkiksi Kittilässä tieverkkoa voivat käyttää sekä matkailijat että kaivosteollisuuden ajoneuvot. Liikenneturva pyrkii yhteistyössä eri viranomaisten kanssa ennakoimaan ja ratkaisemaan päällekkäisyydestä johtuvia ongelmia. Toinen erityspiirre on maastoliikenteeseen liittyvä turvallisuus, jota Niska koordinoi maanlaajuisesti. Liikenneturva on ollut vahvasti mukana uudistuvan maastoliikennelain valmistelussa.

– Kelkkojen ja varsinkin mönkijöiden osalta kansalaisten liikennetietämyksessä on suuria puutteita. Perheeseen voidaan ostaa mönkijä ilman, että kukaan perheessä tietää, missä ja kenellä on lupa ajaa mönkijällä. Tällä alueella onkin vielä paljon valistustyötä tehtävänä.

Kolmantena erityispiirteenä Niska nostaa esille sen, että Lapissa riskit liikenteessä ovat muuta maata  suuremmat.

– Lapissa on pitkät välimatkat ja usein on välttämätöntä käyttää omaa autoa. Tiet ovat alempiasteisia teitä ja lisäksi olosuhteet ovat usein haasteelliset ilmaston vuoksi. Pisteenä iin päällä ovat vielä porot ja hirvet.

Liikenneturvan Lapin aluetoimiston kahdella työntekijällä riittää työsarkaa. Suuri työmäärä on opettanut priorisointia, joten koulutuksessa ja valistuksessa on keskitytty avainhenkilöiden, kuten opettajien sekä päiväkotien ja neuvoloiden henkilökunnan kouluttamiseen. Myös julkinen viestintä ja erilaiset kampanjat ovat merkittävässä roolissa.

- Liikenneturva on erittäin mielenkiintoinen ala, johon heijastuvat paljolti myös muut yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Me kaikki olemme päivittäin mukana liikenteessä, joten kun me puhumme liikenteestä, puhumme asiasta, joka koskettaa meitä kaikkia, Niska sanoo.

 

PETRI NISKA

Kotoisin Torniosta

Kasvatustieteen maisteriksi hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun koulutusohjelmasta Lapin yliopistosta 1993, sivulaudatur julkisoikeudesta

Työskenteli tutkijana kasvatustieteiden tiedekunnassa 1993–1995

Siirtyi Liikenneturvan Lapin aluetoimiston yhteyspäälliköksi 1995

 

KIDE-lehti 4/2012

PETRI NISKA

  • Kotoisin Torniosta
  • Kasvatustieteen maisteriksi hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun koulutusohjelmasta Lapin yliopistosta 1993, sivulaudatur julkisoikeudesta
  • Työskenteli tutkijana kasvatustieteiden tiedekunnassa 1993–1995
  • Siirtyi Liikenneturvan Lapin aluetoimiston yhteyspäälliköksi 1995