Valtiohallintoa paikallisesti

 

Kuusitoista vuotta alueellisen valtionhallinnon virkamiehenä on koulinut Satu Huikurista Euroopan unionin rakennerahoituksen erityisosaajan. Valtaosan tähänastisesta työurastaan hän on neuvonut lappilaisia organisaatioita EU-hankkeiden valmistelussa ja rahoituksessa sekä valvonut ja arvioinut myönnettyä rahoitusta. Samalla hänelle on piirtynyt selkeä kuva EU-rahoituksen merkityksestä Lapille:

– Liki kaikki EU-jäsenyysaikana Lapissa tehdyt isot kehitystoimet ovat ponnistaneet Euroopan  rakennerahastorahoilla, esimerkiksi saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa sekä kulttuuritalo Korundi ja monitoimihalli Lappi Areena Rovaniemellä.

R
akennerahastoista on tuettu myös muun muassa etäoppimisen kehittämistä ja yliopiston  maisteriohjelmia, hän mainitsee. Viisi viime vuotta alueellista valtionhallintoa on myllerretty ja myös Huikurin työtehtävät ovat muuttuneet: nykyisin hän on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylitarkastaja.

Tehtäviin kuuluvat Euroopan sosiaalirahaston hanketoiminnan alueellinen hallinnointi, kulttuurialojen ja luovan talouden toimintaedellytysten kehittäminen Lapissa sekä avoimiin oppimisympäristöihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen keskittyvän valtakunnallisen ESR-kehittämisohjelman koordinointi.

– Muutoksiin on pystyttävä sopeutumaan ja sulkemaan muutoksen aiheuttama häly työarjen  ulkopuolelle, Huikuri  toteaa.  EU-rahoituksen rooli alueen kehittämisessä jää valitettavan usein kansalaisille vieraaksi. Satu Huikuri toivookin, että hanketoiminnassa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota toiminnan näkyväksi tekemiseen viestinnän ja markkinoinnin keinoin. – Ensi vuonna alkaa uusi seitsenvuotinen EU:n ohjelmakausi, joka muuttaa rahoituksen painopisteitä, ohjausta ja hankkeille asetettavia vaatimuksia, hän kertoo.

– Esimerkiksi verkostoitumisen painoarvo kasvaa koko ajan. Myös alueelliset kehittämishankkeet tulisi toteuttaa verkostoina, joissa yhteistyökumppanit ovat valtakunnallisia ja kansainvälisiä, ei vain omalta alueelta. Pienin piirin pyörimisellä jäämme tänne yksin pyörimään.

Verkostot ovat kaiken a ja o ylitarkastajankin työssä. Yhteistyö on tiivistä muun muassa lappilaisten oppilaitosten, kuntien kulttuuritoimien ja luovan alan kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

– Yhteistyöllä voidaan saada aikaan paljon enemmän kuin puurtamalla yksin, sillä kukaan ei osaa kaikkea. Toki verkostot toimivat ainoastaan silloin kun tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti ja tasapuolisesti. Jos ei itse jaa sitä, mitä osaa, ei voi olettaa saavansa muiden osaamista käyttöönsä, Satu Huikuri sanoo.

Lapin kuntien kulttuuriväki on tehnyt Huikuriin erityisen vaikutuksen.

– Kulttuurityöntekijät ovat kuntien luovia moottoreita. Monelle kunnalle kulttuuripalvelut ovat  vetovoimatekijä, joka tukee esimerkiksi matkailuelinkeinoa. Paikallisten museoiden, näyttelyiden, konserttien ja tapahtumien mahdollisuuksia tulisikin arvostaa ja hyödyntää  nykyistä enemmän.

Kide 4/2013 Sari Väyrynen

SATU HUIKURI

  • Kotoisin Sodankylästä, asuu Rovaniemellä
  • Kasvatustieteen maisteri Lapin yliopistosta 1997, pääaineena kasvatustiede
  • Lapin lääninhallituksessa 1997– 2009 etenkin EU:n rakennerahastoasioiden hallinnointi- ja esimiestehtävissä
  • Ylitarkastajana Lapin ely-keskuksessa vuodesta 2010 lähtien: vastuualueina Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen hallinnointi sekä kulttuurialojen ja luovan talouden toimintaedellytysten kehittäminen