Annaleena Mäkilä

 
  • aloitti opinnot Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan ensimmäisellä vuosikurssilla 1979
  • kurssilta valmistui 76 henkilöä, joista 41 asuu Pohjois-Suomessa
  • suosittelee tiedekunnalle entistä tiiviimpää vuoropuhelua yrityselämän kanssa
  • kysyy, miksi ennen yrityksiä johtivat juristit, nykyisin tuotantotalouden DI:t
  • on ylpeä pohjoisen juuristaan ja yliopistolta saamistaan eväistä työelämää varten
  • Elinkeinoelämän keskusliiton apulaisjohtaja, varatuomari
  • vastaa Elinkeinoelämän keskusliitossa aluetoimistoista


Lapin yliopistosta valmistunut varatuomari, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) apulaisjohtaja Annaleena Mäkilä uskoo vankasti Lapin korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön nostattamaan myötätuuleen alueen kehitystyössä.

– Vaikka EK näyttäytyy kokonaisuutena Helsinki-keskeisenä, EK:ssa tehdään lujasti töitä myös alueiden ja maakuntien kehittämiseksi. EK:ssa seurataan tarkasti yliopistojen ja korkeakoulujen sisällöllistä ja rakenteellista uudistumista, Mäkilä sanoo.

Mäkilän mukaan Lapin korkeakoulukonserni on hyvä esimerkki siitä, miten oman alueen kehittämisen suitset halutaan pitää tiukasti omissa käsissä. Menettely istuu hyvin lappilaiseen pirtaan.

– Lapin kokeilua seurataan EK:ssa tiiviisti, ja jo nyt on ollut nähtävissä myönteisiä signaaleja, kun Lapin korkeakoulut ovat purkaneet päällekkäisyyksiään ja löytäneet yhteisiä koulutuksen painoaloja. Elinkeinoelämän kannalta katsottuna Lapissa näyttää olevan tekemisen meininki ja myös elinkeinoelämä haluaa olla mukana vuoropuhelussa ja kehittämistyössä. Lapin korkeakoulujen arktiseen ja pohjoisuuteen liittyvä osaaminen kaikuu jo myönteisenä signaalina elinkeinoelämän korvissa, joten tästä on hyvä jatkaa.

Mäkilän mukaan alueiden kehitystyön painopiste on siirtymässä osaamisen hyödyntämiseen ja tässä työssä Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma on erinomainen työkalu. EK:ssa seurataan tarkasti myös yritysten innovaatiojärjestelmien kehittämistä. Mäkilän mukaan viranomaisten rahoitus- ja asiantuntijapalveluiden on vastattava yrityselämän tarpeita, niiden on oltava moderneja ja helposti saatavilla.

– Tulevaisuudessa kasvun avaimet ovat niillä yrityksillä ja organisaatioilla, jotka osaavat hyödyntää parhaiten tietoa. Uuden kasvun jyvät itävät verkostoissa, ja EK pyrkii osaltaan pitämään huolta siitä, että kaikkialla Suomessa yrityksillä on samanlaiset menestymisen mahdollisuudet. Mäkilä ei pidä Lapin korkeakoulujen pienuutta ongelmana vaan pikemminkin etuna.

– Pienuus voi olla valttikortti Lapin korkeakouluille siinä mielessä, että pienuudesta johtuen Lapissa ei ole mahdollista kätkeytyä asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä kankean byrokratian taakse. Pienuus mahdollistaa notkeat ja joustavat toimintatavat, jotka ovat hyvä lähtökohta kaikelle kehittämistyölle. Mäkilä haluaa nostaa esille myös Lapin luontaisen vihreyden.

– Maailmalla puhutaan paljon vihreästä taloudesta. Tähän on sanottava, että Suomessa yritykset ovat tähänkin saakka olleet vihreitä. Voidaan sanoa, että meillä on ollut jopa vihreää savupiipputeollisuutta kehittyneen ympäristöteknologiamme ansioista. Toisaalta vihreä talous sopisi erinomaisesti brändiksi Lapin pienelle korkeaan jalostusasteeseen ja osaamiseen perustuvalle teollisuudelle. Mäkilä uskoo, että Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan profiili kirkastuu entisestään pintaa raaputtamalla.

– Kannustan kotiyliopistoani kunnianhimoisuuteen. Miettikää tarkasti ne kärjet, joilla te haluatte erottua muista ja päästä huipulle maailmassa, Mäkilä kannustaa.

Kide-lehti 2/2010
Teksti: Olli Tiuraniemi

MSkila_Annaleena.jpg