Vilho Niiranen

 
  • kotoisin Rovaniemeltä Petäjäisen kylästä
  • vahtimestarina Lapin korkeakoulussa 1979–1981
  • oikeustieteen kandidaatti Lapin korkeakoulusta 1987
  • osastosihteeri Lapin korkeakoulussa 1987–1988
  • varatuomari 1988
  • Lakiasiaintoimisto Laki-Forum Oy 1987–1997
  • Asianajotoimisto Laki-Forum Oy 1997–


Vilho Niirasen polku asianajajaksi on poikkeuksellinen. Hän tuli Lapin korkeakoulun palvelukseen keskiasteen opintojen kautta. Kipinän oikeustieteen opintoihin hän sai toimiessaan kauppaopiston käyneenä vahtimestarina Lapin korkeakoulussa. Varatuomariksi valmistumisensa jälkeen Niiranen perusti asianajotoimiston Rovaniemelle yhdessä Jari Rantalan ja Esa Säntin kanssa. Sittemmin Säntin tilalle on tullut Esa Luomajoki. Kaikkiaan toimistossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää, joten Laki-Forum on Lapin läänin suurin asianajotoimisto lakimiesten määrällä mitattuna.

Vilho Niirasen mukaan asianajajan työ Suomessa ei muistuta amerikkalaisten televisiosarjojen verbaalista akrobatiaa. Asianajajan työ on varsin arkista ja usein jopa paperinmakuista. Papereita luetaan ja tehdään, mutta siitä huolimatta työtä ei opita pelkästään kirjoista, vaan ammattitaito kasvaa ja kehittyy toiminnan kautta.

– Toki oikeustieteen opinnot antoivat hyvän perustan asianajajana toimimiselle, koska Lapin yliopiston oikeustieteen opetuksessa käytetään paljon oikeustapausharjoituksia. Työ on ihmisten arjen ongelmakohtien perkaamista, kahta samanlaista päivää työssä ei ole. Usein työ on ongelmakeskeistä ja stressaavaa varsinkin pitkinä käräjäpäivinä, mutta toisaalta taas palkitsevaa, kun pystyy auttamaan ihmisiä, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan alioikeusuudistus muutti asianajajan työtä siten, että työn painopiste siirtyi entistä suuremmassa määrin vaiheeseen, joka tehdään ennen ensimmäistä suullista käsittelyä ja  pääkäsittelyä.

– Nykyisin asioista voidaan sopia usein jo ensimmäisessä suullisessa käsittelyssä, mikäli asiat on tarpeeksi hyvin valmisteltu. Näin vältytään turhalta käräjöinniltä ja säästetään kustannuksia.

Niirasen mukaan yhteiskunnan suhdanteet näkyvät myös asianajajan työssä. Laman aikana yrityksiä puretaan ja noususuhdanteen aikana niitä perustetaan.

– Konkurssit työllistivät 1990-luvun alussa, mutta tämä lama ei ole vielä näkynyt työssämme. Pitkässä juoksussa meitä työllistävät varsin tasaiseen tahtiin ihmisläheiset asiat, kuten yhtiöiden perustamiset, sopimuksiin liittyvät asiat, ositukset, avioerot sekä lastenhuoltoon ja tapaamisiin liittyvät asiat.

Paljon on puhuttu siitä, että asianajajat tienaisivat ruhtinaallisesti. Niiranen ampuu väitteen alas ja kehottaa tutkimaan juorukalentereita.

– Ainakaan Lapin juorukalentereissa asianajajat eivät keiku kovin korealla. Ehkä Helsingissä joku suuria yrityksiä palveleva toimisto voi tienata kohtuullisesti, mutta täällä Lapissa palkka on ansaittava ”käsityöllä”. Palkka tulee maksuttoman oikeudenkäynnin kautta eli valtiolta ja toisaalta vakuutusten kautta. Nyt tilanne taitaa olla se, että valtion ensi vuoden maksuttoman oikeudenkäynnin rahat hupenevat WinCapitan oikeudenkäynteihin.

Kaiken käräjöinnin keskellä ilon päivä on Niirasen mukaan sellainen, kun on omasta mielestään voinut auttaa asiakasta saamaan oikeutta.

– Luin vasta kirjeen, jonka oli lähettänyt eräs mummo, jota en ole koskaan edes tavannut. Kirjeessään mummo kiitteli onnistuneesta perinnönjaosta. Se lämmitti mieltä, Niiranen sanoo.

Kide-lehti 4/2009
Teksti: Olli Tiuraniemi
Kuva: Arto Liiti

Niiranen.jpg