Arto Riimala


Arto Riimala on kotoisin Kemistä. Lukioaikana hän kävi tutustumassa Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitokseen. Hän tykästyi laitoksen rentoon ilmapiiriin, ja etenkin sen tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa tulevaisuuden elinympäristöihin. Taiteen maisteriksi Riimala valmistui keväällä 2003.

– Valmistuminen tuntui tietysti hienolta, mutta samalla pelottavalta. Valmistuminen merkitsi ystäväpiirin hajoamista eri puolille Suomea ja siirtymistä opiskelijasta työnhakijaksi. Toisaalta olin saanut omalta alaltani työkokemusta jo opiskeluaikanani, joten koin työllistymismahdollisuuteni hyviksi, Arto Riimala sanoo.

Riimala työskentelee Swecon tuotekehitysyksikössä, johon kuuluu yhteensä 35 henkilöä mukaan lukien tuotekehitysinsinöörit. Muotoilijan koulutuksen saaneita yksikössä on kymmenkunta, joista osa keskittyy tuotemuotoiluun ja osa käytettävyyssuunnitteluun.

– Osalla Swecon muotoilijoista on jo yli 20 vuoden kokemus alalta. Kokeneilla muotoilijoilla on suuri määrä tietoa, jonka saa vain kokemuksen kautta. Vastaavasti nuorilla muotoilijoilla on paljon intoa ja energiaa sekä viimeisin  tieto alan koulutuksesta.

Riimala tekee Swecolla konseptisuunnittelua, tuotekonseptien visualisointia ja tuotemuotoilua. Swecolla muotoilijat ja insinöörit työskentelevät yhdessä.

– Joskus voi käydä niin, että insinöörit kokevat muotoilijoiden käyttämät termit ja työmetodit vieraina, mutta yhdessä tekemisen myötä yhteistyöstä on tullut erittäin sujuvaa ja mielekästä. Swecon tuotekehitysyksikössä työntekijät arvostavat toistensa osaamista ja monipuolista lähestymistapaa ongelmien ratkaisemiseksi. He tietävät, että hyvässä lopputuotteessa yhdistyvät mekaaninen toimivuus ja visuaalisuus.

Teollisesti valmistettaviin tuotteisiin kohdistuu aina kova kustannuspaine, ja usein muotoilulta toivotaankin valmistuskustannusten alentamista. Riimalan mukaan teollisella muotoilulla on paljon annettavaa yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi globaalissa ja lokaalissa kilpailussa. Oleellista on, että muotoilu sulautuu saumattomaksi osaksi yritysten tuotekehitystä.

– Tässä on haastetta koko muotoilualalle, joka on pitkään koettu irralliseksi, pelkästään tuotteen ulkonäköä parantavaksi toiminnaksi. Viime vuosina on onneksi ymmärretty muotoilun tarjoamat mahdollisuudet yritysten liiketoiminnan vahvistamisessa. Muotoilijoita käytetään nykyään paljon sekä perinteisessä, insinöörivetoisessa konepajateollisuudessa että luomaan täysin uudenlaisia palvelukonsepteja.

Suomalaisen teknologiaosaamisen ja muotoilun voimavarat yhdistämällä voidaan tuottaa jatkossakin kilpailukykyisiä menestystuotteita, jotka tuottavat loppukäyttäjälle sellaista lisäarvoa, josta he ovat valmiita maksamaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Riimalan tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä, mitä hän pitää tietysti hyvänä asiana.

– Talouden korkeasuhdanne näkyy myös muotoilupalveluiden kysynnässä. Suunnitelmissa on kehittää Swecon muotoiluprosesseja niin, että ne olisivat entistä houkuttelevampia nykyisille ja uusille asiakkaille ja ne vastaisivat  yritysten tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Muotoilijalle tyypillisesti pyörittelen mielessäni jatkuvasti ajatusta myös omien tuotteiden valmistuksesta jossakin muodossa, Riimala sanoo.

Teksti: Olli Tiuraniemi

Arto_Riimala.jpg