Antropologista tutkimusta Afrikassa

Tutkimusjohtaja Jussi Impiön tehtävänä Afrikassa on tutkia, miten mobiiliteknologiaa voidaan hyödyntää yhteiskuntien kehittämisessä Afrikassa. Impiö johtaa Nairobissa 20 hengen tutkimuskeskusta, Nokia Research Center Africaa, jonka toimialueena on koko Saharan eteläpuolinen Afrikka.
Ongelmana oli aluksi löytää tehtävään oikeanlaisen kokemuksen ja koulutuksen saaneita afrikkalaisia tutkijoita. Lopulta hän sai rekrytoitua parikymmentä monipuolisen tiedetaustan omaavaa henkilöä, joista monet olivat saaneet
koulutuksensa Englannissa tai USA:ssa. Tutkimuskeskuksessa
työskentelee ekonomeja, antropologeja, sosiologeja, yhteiskuntatieteilijöitä, insinöörejä ja designereita.

– Syy siihen, miksi Nokia halusi perustaa toimiston juuri Nairobiin, on se, että Nairobi on Afrikan lentoliikenteen keskus. Toiseksi Nairobin taloudessa ja akateemisessa elämässä on Afrikan olosuhteisiin nähden harvinaista kuhinaa,
Impiö sanoo.

Aluksi keskus tutki mm. rap-musiikkia, koska musiikilla viestin välittäjänä on suuri merkitys afrikkalaisessa kulttuurissa. Tällä hetkellä keskuksessa etsitään yhteiskunnan osa-alueita, joilla voitaisiin hyödyntää mobiiliteknologiaa
entistä enemmän. On arvioitu, että toimiva puhelinverkko virkistää kehitysmaiden talouksia. Nokia tutkii, miksi näin on ja miten sosio-ekonomista kehitystä voidaan aikaansaada ja kiihdyttää mobiiliteknologialla.

– Teemme hyvin pitkäjänteistä antropologista tutkimusta ja kenttätöitä teemme suurimman osan vuodesta. Tutkimme mobiiliteknologian soveltuvuutta eri tilanteisiin ensin käytännössä, seuraavaksi rakennamme konseptin, testaamme
ja lopulta teemme prototyypin.  Uusi teknologia saattaa aiheuttaa yllättäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä.

– Tutkimme esimerkiksi kylää, joka oli elänyt vuosisatoja
joen rannalla. Yhtäkkiä kylä muutti parin kilometrin päähän kukkulalle. Syynä muuttoon oli se, että kännykkä ei toiminut joen varressa.

Afrikan ongelmien ratkaisijoina Impiö nostaa esiin koulutuksen ja puolueettoman tiedonvälityksen lisäämisen. Afrikassa ilmestyy yksi sanomalehti 20 000 lukijaa
kohti, 1,5 prosenttia afrikkalaisista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon, seitsemän prosenttia on sähköverkon ulottuvilla ja vain viisi prosenttia maksaa veroja.

Puhelinverkon kuuluvuusalueella elää kaksi kolmasosaa afrikkalaisista, loppu kolmannes ei kiinnosta ketään. Afrikan talouden tulevaisuuden suhteen Impiö ei ole
kovin toiveikas: hallinto on mätä ja korruptiota on paljon.

– Afrikan taloudessa ei voi tapahtua Aasian ihmettä, koska alue on poliittisesti varsin repaleinen. Näyttää siltä, että kun eliitti voi hyvin, niin se riittää heille. Toinen suuri ongelma on syntyvyyden kasvu, joka on Keniassa maailman nopeinta. Hallitsematon väestönkasvu lisää kriisejä, jotka voivat johtaa sotiin. Afrikan sodat ovat poikkeuksetta resurssikriisejä. Ruandan sisällisota tästä yhtenä karmeana
esimerkkinä. Impiö ei usko pikaiseen kehitykseen. Hänen mielestään kehitystä voi tapahtua vain ajan kanssa perusteellisten rakenteellisten uudistusten kautta.
 
– Pinta-alaltaan kymmenen kertaa Intian kokoisella matereella on 56 maata, yli 2 000 kieltä ja paikalliskulttuuria, sekä 95 % ihmiskunna geneettisestä varianssista. Mitään yhtenäistä Afrikkaa ei siis ole. Afrikalla tulee olemaan oma tiensä, ja meidän on sallittava sen asettaa omat tavoitteensa ja ihanteensa.
 
Työ Afrikassa on paljastanut Impiölle teollisen maailman ylimielisyyden ja asenteellisuuden afrikkalaisia kulttuureja kohtaan. Hän korostaa, että kaikki länsimaiset toimintatavat eivät sovellu sellaisenaan Afrikkaan. Yhtenä mahdollisena
vientituotteena Impiö nostaa esiin suomalaisen koulutusjärjestelmän.

– Esimerkiksi suomalainen opettajankoulutus voisi olla hyvä vientituote, mutta helppoa senkään vieminen ei tulisi olemaan. Lapin yliopistoa Jussi Impiö pitää opillisena kotinaan.

– Opiskelu maantieteellisessä ja osin kulttuurillisessakin marginaalissa on antanut hyviä valmiuksia tutkia muitakin marginaaleja. Tässä suhteessa näen Lapin yliopiston sijainnin ja koon suurena etuna nykyisessä työssäni. Teollisen
muotoilun koulutus Lapin yliopistossa on monitieteistä, ja se antaa hyvät eväät monitieteisen ja monikulttuurisen tutkijajoukon johtamiseen, Impiö sanoo.

Kide-lehti 3/2010
Teksti: Olli Tiuraniemi

jussi impiö2.jpg