Matti Korkala

  • kotoisin Kiimingistä
  • valmistui hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2006
  • projektipäällikkönä Lapin yliopistossa 2006–2007
  • erikoissuunnittelijana Lapin liitossa 2007–2008
  • Enontekiön kunnan kunnansihteerinä ja kehittämispäällikkönä 2009–2010
  • valittiin Utsjoen kunnanjohtajaksi 29-vuotiaana syksyllä 2010

 

Hallintotieteiden maisteri Matti Korkala valittiin syksyllä 2011 Utsjoen kunnanjohtajaksi. Hän oli tuolloin 29-vuotias, yksi Suomen nuorimmista kunnanjohtajista. Korkala johtaa reilun 1 300 asukkaan kuntaa, joka muodostuu neljästä kylästä. Kunnan asukkaista noin puolet puhuu saamea äidinkielenään. Alkutuotannossa työskentelee enää joka kymmenes utsjokinen ja palvelusektorilla kolme työntekijää neljästä.

– Kunnan tilanne on haastava. Avaimina haasteeseen vastaamisessa minulla on Lapin yliopiston hallintotieteen antama koulutus. Aika näyttää, miten teoria ja käytäntö kohtaavat toisensa tässä työssä, Korkala pohtii.

Utsjoen haasteena on veronmaksajien vähyys ja toisaalta pinta-alaltaan laaja hallinnollinen alue. Kunnan poliittinen ahdinko on näkynyt mm. siinä, että kunnanjohtaja on vaihtunut varsin tiheään viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Erityisen haastavana koen yhteisen sävelen löytämisen kunnan kehittämisessä ja johtamisessa. Esimerkiksi poliittisten päättäjien ja virkamiesten roolituksessa olisi vielä viilaamista, jotta kuntaa voisi johtaa ja kehittää tuloksellisesti, Korkala sanoo.

Korkalan mukaan kunnan poliittisesta kulttuurista puuttuu pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu. Lisäksi kunnan elinkeinorakenteeseen tarvitaan monipuolisuutta. Haasteena on saada kaikkien ääni kuuluviin päätöksiä tehtäessä.

– Kunnassa ei ole vielä riittävän selkeää yhteistä näkemystä siitä, mihin suuntaan kuntaa tulisi kehittää. Esimerkiksi matkailua voitaisiin kehittää entistä enemmän yhteistyössä poronhoidon kanssa. Uskon, että matkailijoiden joukossa on paljon niitä, joita kiinnostaa saamelaisuus ja paikallinen poronelinkeino. Kalastuksen kehittämisen suhteen en uskalla sanoa juuta enkä jaata ennen kuin olen nähden ensimmäisen kalastuskesän.

Ongelmiensa ratkaisemiseksi kunta on hakenut yhteistyökumppaneita myös Norjan puolelta.

– Lääkärimme voi kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille Norjaan, jolloin kuntalaisen ei tarvitse lähteä 450 kilometrin päähän Rovaniemelle. Lisäksi yhteistyötä tehdään norjalaisten kanssa mm. päivähoidossa ja kouluasioissa. Esimerkiksi norjalaisten lapset voivat käydä saamenkielisissä päivähoidossa Utsjoella.

On selvää, että pelkkä työpaikka ei vetänyt Korkalaa alun perin pohjoiseen. Taustalta löytyy Korkalan läheinen suhde luontoon ja pienuuden ihannointi.

– Tykkään asua Lapissa lähellä luontoa. Lisäksi pidän pienistä paikkakunnista ja pienistä työyhteisöistä. Tässä suhteessa olen aina kulkenut vastavirtaan, enkä siis ole halunnut lasketella megatrendien valtavirrassa kohti etelää.

Lopuksi tuore kunnanjohtaja haluaa lähettää terveisiä.

– Utsjoella, kuten muissakin kunnissa, on jäämässä koko joukko työntekijöitä eläkkeelle. Kehotan kaikkia, jotka ovat halukkaita tekemään työtä Suomen pohjoisimmassa kunnassa, ottamaan yhteyttä suoraan minuun. Lupaan vastata jokaiseen soittoon ja ohjata soittajan oikean ihmisen puheille. Otamme jokaisen uuden työntekijän avosylin vastaan, Korkala lupaa.

 

Kide-lehti 2/2011 Olli Tiuraniemi

Alumni_2_2011_Korkala.jpg