Antti Stöckell | Kuvataidekasvatus

VAPAANA VIRTAA KEMIJOKI
Yhteisöllinen taidekasvatus paikallisyhteisön tukena ympäristökonfliktissa

Kuvataidekasvatuksen pro gradu -tutkielmaan sisältyneen taiteellisen toiminnan kuvaus

Tutkielmani tavoite oli selvittää taiteellisen toiminnan mahdollisuuksia tukea paikallisyhteisöä heidän kamppaillessaan oman elinympäristönsä puolesta. Kemijokivarressa Oikaraisen kylään suunniteltu Sierilän voimalaitos hukuttaisi padotusaltaaseensa jokivartisten koti- ja mökkitörmiä sekä viljelysmaita.

Toiminta koostui kahdesta yhteisöllisestä taidetapahtumasta ja Galleria Kilossa olleesta näyttelystä. Lumiharrit- talvitaidetapahtuma oli Oikaraisen jäätien varressa maaliskuussa 2007 ja Tottotulet- tulitaidetapahtuma lokakuussa 2007 Oikaraisen lossin läheisellä hiekkarannalla. Molempien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistui paikallinen ryhmä. Vapaana virtaa Kemijoki -näyttelyni oli Galleria Kilossa alkuvuonna 2008.

Lumiharrit koostuivat kolmesta harjuksen selkäevästä, joihin oli sijoitettu myös jokivarresta kerättyjä vanhoja valokuvia jäälevyjen väliin. Kemijoen virtapaikoissa elävänä paikkauskollisena kalana harjus symboloi elinympäristöään puolustavan paikallisyhteisön toimintaa. Voimalan toteutuessa myös harjus menettäisi elinympäristönsä.

Tottotulet-tapahtuman lähtökohtana oli Rovaniemen vaakuna, jonka haaruristi viittaa Kemi- ja Ounasjoen yhtymäkohtaan. Haaruristin salamakorot viittaavat voimalaitoksiin ja liekki kuvaa tottotulta. Tottotuli oli aikoinaan vaarasta varoittava merkkitulijärjestelmä jokivarressa. Tapahtumassa muuntelimme vaakunan hahmoa symboloimaan toimintaryhmän arvoja ja tavoitteita.

Vapaana virtaa Kemijoki -näyttelyssä oli esillä dokumentteja tapahtumista sekä puinen laudasta ja juurakoista koostuva installaatio, jossa pohdin omaa Kemijoki -suhdettani.

Ympäristö- ja yhteisötaiteeseen perustuva toiminta soveltui hyvin ristiriitoja ja konfliktin piirteitäkin sisältävään tilanteeseen. Kykenimme yhdistämään seuraavat kolme asiaa paikallisyhteisöä palvelevalla tavalla: tapahtumapaikat olivat ongelman kannalta keskeisiä, työtavat mahdollistivat erilaiset tavat osallistua ja taiteellinen sisältö koettiin sekä omaksi että yhteiseksi. Tällöin syntyi dialogista tilaa käsitellä ongelmaa rakentavasti. Koimme myös elämyksiä ja voimaantumista vakavasta aiheesta huolimatta. Toimintamme luonne välittyi hyvin myös saamassamme julkisuudessa.

antti.stockell(at)ulapland.fi