Esko Riepula:
Käyttäjän puheenvuoro Lapin yliopiston 3. rakennusvaiheen peruskiven muuraustilaisuudessa
6.9.2004 klo 11.

- Arvoisat Senaatti –kiinteistöjen edustajat!
- Rakennuttajat ja rakentajat!
- Hyvät kuulijat!

Tämä on – kuten kaikki tiedämme – Lapin yliopiston juhlapäivä. Avaammehan tänään yliopiston 26. lukuvuoden, minkä lisäksi olemme nyt kokoontuneet sinetöimään 3. rakennusvaiheen alkamisen peruskiven muurauksella. 

 

Tämä rakennusvaihe tulee todella tarpeeseen. Paitsi että sen avulla saamme yliopiston kaikki tiedekunnat samalle kampukselle, myös yliopiston lisääntynyt opettaja- ja tutkijajoukko samoin kuin edelleenkin kasvavat opiskelija- ja tutkintomäärät vaativat lisää tiloja. Hankkeeseen emme kuitenkaan uskaltautuneet ennen kuin saimme rahoituksen nostettua aiempaa ylemmälle tasolle kuluvan suunnittelukauden alusta. Mikäli yliopistolaitoksen rahoitusjärjestelmä säilyy ennakoiduissa puitteissa, kykenemme vastaamaan hankkeesta syntyvästä lisäkustannuksesta emmekä ole kaatamassa sitä opetusministeriön syliin.

Yliopistorakennukset ovat henkineet ja symboloineet kautta historian yliopiston perusideaa: sivistyslaitosta, jonka eri osat kuuluvat yhteen ja yhdistävät toisiaan. Tätä todistavat mm. 1800 –luvun uusklassiseen tyyliin ja valistuksen ajan henkeen rakennetut alma materit Helsingissä, Tartossa ja Upsalassa. Nykyisin tämä ei enää tapahdu pääsisäänkäynnin edessä olevien joonialaisten tai korintilaisten pylväiden symboloimana vaan esteettisesti korkeatasoisina ja hyvin toimivina tilaratkaisuina.

 On myös sanottu, että hyvä arkkitehtuuri on välttämätön edellytys hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Toivonkin, että yliopistostamme muodostuu uusien tilojen avulla paitsi entistä kiinteämpi kokonaisuus, niillä tulee olemaan merkitystä myös siihen, että saavutamme entistä parempia tuloksia niin tutkimuksen kuin opetuksen alueilla. Toivon myös, että nämä tilat tulevat olemaan henkisen kasvun ympäristönä jokaiselle niissä työskentelevälle; niin opettajalle kuin opiskelijalle. Yliopiston perimmäisenä tarkoituksenahan on tuottaa ja lisätä sivistystä sen ohella että se jalostaa tietoja ja taitoja käytännön elämää varten.

Lapin yliopiston puolesta kiitän Senaatti –kiinteistöjä hyvästä, vaikkakin kriittisessä hengessä tapahtuneesta suunnitteluvaiheen yhteistyöstä, joka on johtanut hankkeen käynnistymiseen. Samoin kiitän Arkkitehtitoimisto Juhani Kataista käyttäjälähtöisestä suunnittelusta samoin kuin rakennuttajakonsulttina toimivaa Pohjois-Suomen Projektikonsultit Oy:ä rakennuttajan, rakentajan ja käyttäjän välisen yhteydenpidon hyvästä  hoidosta. Ja lopuksi tietenkin toivon, että ensimmäisen vaiheen urakoitsija – YIT – suorittaa työnsä kunnolla, koska tämä vaihe ratkaisee paitsi sen, kuinka tukevasti tämä rakennus tulee tällä paikalla kestämään myös sen kuinka hyvin se tulee jatkossa käyttäjiään palvelemaan mm. sisäilman puhtauden ja muun rakennukseen liittyvän hygienian puolesta. – Homepesiä Suomeen on rakennettu viime vuosikymmeninä jo riittävästi. Pitäkää huoli, ettei tästä tule sellaista.

Aivan samoin kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin yliopistomme 1. rakennusvaiheen peruskivi muurattiin, haluan päättää puheeni Lauri Viidan Betonimyllärin rakennusmiehen suuruudesta mutta samalla ihmisen pienuudesta muistuttavin säkein:

 ”Olin ammattimies:
   ainein kolmiyhteisin
   loihdin lujan betonin;
   soran, veden, sementin
   sekoitin –
   niihin kuului hikikin.

   Olin messiasmies:
   minä kaadoin nostokauhaan!
   Olin varjo Suuren Myllärin,
   joka syvään, syvään rauhaan
   Suuren Aution
   valaa takaisin
   betonimyllärin –
   pienen, pienen kohtalon
   sementtikeuhkoin
   ja hattureuhkoin.”