Traumaattisen kriisin jälkihoito ja vaiheet

Useimmiten kriisi vaatii jonkinlaista jälkihoitoa. Traumaattisissa tilanteissa ihminen tarvitsee välittömästi tukea, läsnäolemista ja rauhoittelua. Liian usein sokissa olevan ihmisen annetaan olla ja “rauhoittua”, ennen kuin varsinaista apua tarjotaan.

Ulkopuolisen avun hankkiminen on tärkeää etenkin silloin, kun traumaattinen tapahtuma koskettaa kaikkia yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kriisiryhmä pohtii tuen tarvitsijoita, tarvittavien tukitoimien järjestämistä ja jatkotoimenpiteitä. Tukitoimena voidaan tarvittaessa järjestää esimerkiksi defusing eli purkukokous ja debriefing eli psykologinen jälkipuinti, joista löytyy lisätietoa omilta sivuilta vasemman laidan valikosta.
 
 

Traumaattisen kriisin vaiheet

1. Sokkivaihe: ”Ei voi olla totta”
 
  • Kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen.
  • Henkilö ei kykene käsittämään tapahtunutta tai jopa kieltää sen.
  • Henkilö käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti.
  • Henkilö ei ehkä myöhemmin muista tämän vaiheen tapahtumia.
 
2. Reaktiovaihe: ”Mitä tapahtui?”
 
  • Voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen.
  • Henkilö yrittää saada käsityksen tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui?
  • Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee.
  • Henkilöllä voi ilmaantua esimerkiksi ruumiillisia oireita, ahdistuneisuutta, masennusoireita (itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus, univaikeudet), vihamielisyyttä, toisten syyllistämistä, tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa.
 
3. Käsittelyvaihe: ”Miten tästä selviää?”
 
  • Kestää muutamista kuukausista vuoteen/vuosiin.
  • Tapahtunut hyväksytään.
  • Tapahtuneeseen ja menneeseen elämänvaiheeseen keskittyminen vähenee.
  • Oireet ja tuntemukset vähenevät.
  • Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu.
  • Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi, jolloin tarvitaan ehdottomasti ammattiapua.
 
4. Uudelleensuuntautumisen vaihe: ”Elämä voittaa”
 
  • Uudelleensuuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen.
  • Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen sillä tavalla, että se ei enää rajoita elämää.
  • Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.