KORKEAKOULUJEN LAADUNVARMISTUS

Korkeakoulujen laadunvarmistus on keskeinen kehittämisen kohde muodostettaessa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin myötä toiminnan arviointi on saanut uudenlaisen merkityksen. Kilpailu ja kansallisten rajojen ylittäminen ovat johtaneet siihen, että jokaisen maan korkeakoulutuksen on oltava ymmärrettävä ja luottamusta herättävä myös kansainvälisesti. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus lisäävät tarvetta osoittaa tutkintojen ja koulutuksen laatu kansainvälisesti.

Euroopan opetusministerit sopivat Berliinin kokouksessa vuonna 2003, että korkeakouluihin tulee luoda kansalliset laadunvarmistusjärjestelmät. Tämän kokouksen jälkeen Suomen opetusministeriö asetti Korkeakoulujen arviointineuvoston esityksestä asiaa valmistelevan työryhmän. Työryhmän raportti vuodelta 2004 määrittelee laatujärjestelmiltä vaadittavat edellytykset, jotka ovat: 
  • niiden on täytettävä Euroopan koulutusalueen kehittymässä olevat  laadunvarmistuskriteerit
  • niiden tulee olla osa toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmää
  • ne kattavat korkeakoulun koko toiminnan
  • ne nivoutuvat osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa
  • ne ovat jatkuvia
  • ne ovat dokumentoituja
  • kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on oltava mahdollisuus osallistua laatutyöhön

Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa toiminnan kannalta systemaattista tietoa ja johtaa kehittämistoimiin.

Työryhmä esitti, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät koko korkeakoulun kattavat laadunvarmistusjärjestelmät, joita Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi säännöllisesti. Laadunvarmistus kattaa seuraavat perustehtävät sekä tuki- ja palvelutoiminnot:

  • tutkintotavoitteinen koulutus
  • tutkimus/ tutkimus- ja kehitystyö
  • yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö
  • tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut, kansainväliset palvelut)
  • henkilöstön kehittäminen

Laadunvarmistusmenettelyksi valittiin auditointi, jonka katsottiin parhaiten tukevan korkekoulujen riippumattomuutta ja niiden erilaisuutta. Auditointien tarkoituksena on tukea korkeakoulujen laatutyötä ja toiminnan laadun parantamista.

Lisätietoa:

Korkeakoulujen arviointineuvosto

Auditointikäsikirja