Tutkimusuutiset
Koivurovan johtama hanke huippuyksikköhaun toiselle kierrokselle 30.11.2016
Suomen Akatemia on valinnut 34 tutkimuksen huippuyksikköhakemusta kutsuttaviksi haun toiseen vaiheeseen. Yksi niistä on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtajan Timo Koivurovan vetämä tutkimusprojekti. Kaikkiaan huippuyksikköhakuun tuli 179 aiehakemusta.
Väitös: Vammainen ihminen käyttää vuorovaikutuskokemuksiaan identiteettinsä rakennusaineina 25.11.2016
Ihminen rakentaa identiteettejään sekä käsitystä itsestään ja rooleistaan vuorovaikutuskokemustensa pohjalta koko elämänsä ajan. YTM Tiina Notkon kuntoutustieteen väitöskirja käsittelee kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä vammaisen tai pitkäaikaissairaan ihmisen identiteettien kehittymisessä.
Väitös: Kiinan kansallisidentiteetin historiallis-kulttuuriset juuret ja väittely perinteisten oppisuuntien elvyttämisestä 18.11.2016
FL Jyrki Kallion väitöskirjatutkimus tarkastelee Kiinan poliittisen johdon pyrkimystä luoda maalleen uusi strateginen narratiivi eli kertomus, joka kuvaa maan nousua johtavaksi mutta rauhanomaiseksi suurvallaksi.
Merijään häviäminen on lisännyt porokuolemia ja uhkaa nenetsien paimentolaiskulttuuria 16.11.2016
Kaksi äärimmäistä sääilmiötä vuosina 2006 ja 2013 aiheuttivat porolaumojen nääntymisen nälkään Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa Länsi-Siperiassa. Tutkijat ovat ensimmäisen kerran yhdistäneet äärimmäiset sääilmiöt Barentsinmeren ja Karanmeren jään häviämiseen. Tutkijat varoittavat, että ilmiöt ovat muuttumassa entistä vakavammiksi ja että porokuolleisuus uhkaa myös poronhoitajien ikivanhaa paimentolaiskulttuuria.
Väitös: Työaika on muutakin kuin kellonaikaa – Tietoon perustuvissa organisaatioissa työn sisältö ja aikavaatimukset eivät kohtaa 15.11.2016
Erityisesti tietoon perustuvissa organisaatioissa työaika muodostuu yhä enemmän muun kuin kellonajan mukaan. Sen sijaan tapahtumat, ajan kokeminen ja muiden henkilöiden aikataulut muovaavat työn tekemisen aikaa. Työaikaa ohjaavatkin arkiset käytännöt pikemmin kuin muodollinen työajan säätely. Näin osoittaa YTM Soja Ukkolan väitöstutkimus it-alan työaikakulttuureista.
Tutkimus varoittaa tuntuvasta merenpinnan noususta rannikoilla 10.11.2016
Ilmaston lämpeneminen kahdella asteella nostaa meriveden pintaa maailmanlaajuisesti keskimäärin 20 cm, mutta yli 90 prosentilla rannikkoalueista koettava meren pinnan nousu voi olla tätä suurempaa. Mikäli lämpötilan nousu on yli 2 °C, meren pinta voi nousta 80 prosentilla maailman rannikkoalueista vuoteen 2100 mennessä jopa 1,8 metriä, eli nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.
Väitös: Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen 21.10.2016
YTM Riitta Särkelän tuore väitöstutkimus analysoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen muutosta sosiaalipalvelujen tuottajana. Hallituksen tavoite laittaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut samaan asemaan yritysten palvelujen kanssa on tuttu lamalääke jo 1990-luvulta. Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa tekemä linjaus julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta merkitsee sitä, että julkiset palvelut ovat samassa asemassa yritysten tuottamien palvelujen kanssa. Myöskään järjestöjen tuottamien yleishyödyllisten palvelujen turvaamista ei ole uudistuksessa riittävästi pohdittu.
Väitös: Saamelaisopetuksen kehittäminen yksittäisten opettajien varassa 7.10.2016
Saamelaisopetuksen kehittäminen saamen kieltä ja kulttuuria tukevaksi edellyttää laajoja rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia, ilmenee KM Rauna Rahko-Ravantin väitöstutkimuksesta. Saamelaisopetuksen asema on heikko Suomen kouluissa, ja saamelaisopetuksen kehittäminen on tällä hetkellä yksittäisten opettajien varassa. Kehittämistyö tulisi nähdä koko koulun yhteisenä asiana.
Väitös: Hyvinvointi ja kouluilo kulkevat käsi kädessä 27.9.2016
Kouluilo rakentuu hyvinvoinnin elementeistä. KM Eliisa Leskisenojan tuore väitöstutkimus osoittaa, että positiivisella kasvatuksella luokkatoiminnassa on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kokemaan kouluiloon ja koulutyön mielekkyyteen. Opettaja on avainasemassa hyvinvoinnin lisäämisessä ja myönteisen ilmapiirin luomisessa luokkayhteisöön.
Julkaisu: Vuorovaikutus on tutkijoiden keskeinen ammattitaito 20.9.2016
Professori Timo Aarrevaara ja tutkija Kirsi Pulkkinen ovat julkaisseet raportin, jossa tarkastellaan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien hankkeiden vuorovaikutusta.
Korkeakouluille 25 miljoonaa koulutuksen kehittämishankkeisiin 8.9.2016
Hallitus päätti budjettiriihessä 40 miljoonan euron panostuksesta korkeakoulutuksen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen vuonna 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi 25 miljoonan euron avustushaun korkeakouluille tänään. Määrärahalla vahvistetaan digitaalisia oppimisympäristöjä ja parannetaan ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä.
Uusi kirja paneutuu alkuperäiskansojen kohtaamiin turvallisuushaasteisiin 29.8.2016
Uudessa kirjassa tuodaan esiin erilaisia inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä haasteita, joita kohtaavat arktisen ja subarktisen alueen alkuperäiskansat, mukaan lukien ainut, inuitit, nenetsit, saamelaiset ja Mongolian alkuperäiskansat. Kirjassa korostetaan erityisesti sosiaaliseen ympäristöön ja luontoon liittyviä muutoksia, joilla on vaikutuksia alkuperäiskansojen ainutlaatuisiin ja luontoon perustuviin elinkeinoihin.
Julkaisu: Halut hallitsevat maailmaa 25.8.2016
Jos haluamme ymmärtää ihmistä ja ihmisen elämää, arvoja ja käyttäytymistä, ”halu” ja ”haluaminen” ovat kaksi keskeistä käsitettä. Halu houkuttaa ja pelottaa, mutta aina se on läsnä.
Vammaissosiaalityön käytäntöjen kehittäminen 17.8.2016
Lapin yliopisto on saanut kolmivuotisen rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä hankkeelle, jossa kehitetään valtakunnallisesti yhdenvertaisia, asiakkaan osallisuutta tukevia ja tutkimukselliseen tietoon perustuvia vammaissosiaalityön käytäntöjä.
Seminaarissa paneudutaan Barentsin alueen ruoan turvallisuuteen 11.8.2016
Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa (Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi) järjestetään tiistaina 16. elokuuta 2016 klo 9.30–12.40 yleisölle avoin seminaari Barentsin alueen ruoan turvallisuudesta. Seminaari jatkuu iltapäivällä sidosryhmätapaamisella, jonne kutsutaan paikallisia elintarvikealan toimijoita.
Rovaniemellä ja Sodankylässä yleisöluentoja ilmastonmuokkauksesta 9.8.2016
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella yhdeksi tavaksi hillitä maapallon lämpenemistä on ehdotettu ilmastonmuokkausta. Ilmastonmuokkauksella (climate engineering, climate intervention) tarkoitetaan ilmastoon vaikuttamista keinotekoisesti, esimerkiksi varastoimalla hiilidioksidia tai lisäämällä erilaisin tekniikoin maanpinnan heijastavuutta, lämpenemisen hidastamiseksi.
Yhteiskunta: Älä tule paha kaivos, tule hyvä kaivos 1.7.2016
Kaivokset ovat kärkipäässä, kun listataan luonnonympäristöä dramaattisimmin muuttavia elinkeinoja. Kaivos mullistaa paikallisen maiseman ja vaikuttaa vesistöjen ja ilman kautta kauempanakin. Millä ehdoin kaivokset voidaan tästä huolimatta hyväksyä? Keskeistä on ainakin hankkeiden huolellinen sovittaminen yhteen muiden elinkeinojen kanssa, sanoo tutkija Sanna Hast.
Kasvillisuus ja petoeläimet vaikuttavat kasvinsyöjien lajikirjoon 22.6.2016
Kansainvälisen tutkijaverkoston tutkimus osoittaa, että kasvien ja petoeläimien ravintoketju vaikuttaa merkittävästi arktisen alueen kasvinsyöjien lajikirjoon, kun lämpötilan merkitys siihen on vain osittainen. Arktisen alueen kasvinsyöjien moninaisuus vaihtelee eri alueilla, ja tähän mennessä ei ole tiedetty, mikä vaikutus fysikaalisilla ympäristötekijöillä, kuten lämpötilalla, tai elollisilla tekijöillä, kuten kasvillisuuden tuottavuudella, on ollut lajien kirjoon.
Matkailu: Eläinten hyvinvointi voi tuoda yritykselle rahaa 20.6.2016
Lapin matkailu on riippuvainen eläimistään. Porot ja koirat kuljettavat matkailijoita ja ovat samalla itse osa kokemusta. Metsien ja vesien elävät puolestaan kuuluvat elimellisesti siihen puhtaaseen luontoon, jota ilman Lapin matkailua ei olisi olemassakaan. Ei siis ole yhdentekevää, missä kunnossa luontokappaleet tarhoissa ja niiden ulkopuolella ovat, sanoo tutkija Mikko Äijälä Lapin yliopistosta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston uudet teemaehdotukset 15.6.2016
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on kokouksessaan 13.6.2016 päättänyt vuosien 2017 ja 2018 tutkimusteemoista, joita se ehdottaa valtioneuvostolle. Uudet teemat nostavat demokratian ja kansalaisuuden sekä uudistumisen ja sopeutumisen näkökulmat keskeisiksi strategisen tutkimuksen ja Suomen menestyksen tekijöiksi.
Arktinen arki -symposiumin ohjelma on julkaistu 15.6.2016
Lapin yliopisto järjestää pohjoisen poliittisen talouden symposiumin Rovaniemellä 8.–9. syyskuuta 2016. Kuudetta kertaa järjestettävän symposiumin teemana on tänä vuonna arktinen arki.
Väitös: Espanjassa laiton graffiti taistelee sortoa, rasismia ja epätasa-arvoa vastaan 7.6.2016
Espanjassa laiton graffiti nostaa esille yhteiskunnassa vallitsevia eettis-poliittisia ongelmia. Graffitin maalaaminen myös sitouttaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, selviää TaM, KM Jonna Tolosen väitöskirjatutkimuksesta.
Suomen Akatemialta rahoitusta vallan ja alkuperäiskansojen tutkimukseen 7.6.2016
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 480 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, joka tarkastelee vallan muutosta ja jakautumista alkuperäiskansakysymyksissä. Tutkimushanketta johtaa kansainvälisten suhteiden professori Julian Reid, ja siinä työskentelevät tutkijatohtoreina Marjo Lindroth Arktisesta keskuksesta ja Heidi Sinevaara-Niskanen sukupuolentutkimuksen yksiköstä.
Väitös: Vammaisen nuoren omat tavoitteet onnistuneen kuntoutuksen lähtökohtana 31.5.2016
Omien tavoitteiden ja hallinnan tunteen tulee olla vammaisen nuoren kuntoutuksen lähtökohtana. Kuntoutuksen sisällön määrittäjinä tulee niin ikään olla nuoren omat tarpeet ja aktiivinen vaikuttaminen. Näin toimimalla kuntoutuksella on mahdollista saavuttaa toivottuja tuloksia. YTM Marjatta Martinin tuore väitöskirja tuottaa uutta tietoa Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa olleiden nuorten elämäntilanteista, tavoitteista ja kuntoutuskokemuksista.
Kalottiakatemia 2016 kokoontuu Suomessa, Norjassa ja Venäjällä 27.5.2016
Kansainvälinen tieteellinen symposium Kalottiakatemia aloittaa matkansa tänä vuonna Rovaniemeltä maanantaina 30. toukokuuta. Symposium matkustaa Inarin ja Kirkkoniemen kautta Murmanskin Venäjälle, mistä osallistujat palaavat Storskog-Boris Glebin ja Norjan kautta Rovaniemelle viikkoa myöhemmin. Vuosittain järjestettävän symposiumin teemana ovat tällä kertaa joustavuus ja sitkeys suhteessa kestävään kehitykseen globalisaatiossa, erityisesti arktisella alueella.
John Moore Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi 27.5.2016
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori ja ilmastontutkija John Moore on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi. Mooren erityisalaan kuuluvat glasiologia, ilmastontutkimus ja ilmastonmuokkaus.
Väitös: Nykyinen laki riittämätön biometrisen tunnistamisen turvalliseen käyttöön 23.5.2016
Henkilötietolaki ei huomioi riittävästi biometristen tunnisteiden lainsäädännöllistä erityisasemaa, ilmenee OTM Juhani Korjan tuoreesta väitöstutkimuksesta. Laki ei myöskään ohjaa palvelujen kehittäjiä riittävästi turvaamaan yksityisyydensuojaa. Riittämätön tieto biometristen tunnisteiden käyttöönotosta ja sen riskeistä aiheuttaa vaaran sen väärinkäytöstä. Korjan mukaan tarve biometrisen tunnistamisen sääntelylle on suuri.
Rahoitusta kolmelle matkailualaa kehittävälle hankkeelle 19.5.2016
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutille (MTI) on myönnetty rahoitus kolmeen EAKR-hankkeeseen. Kaikissa hankkeissa ovat mukana MTI:n korkeakouluosapuolet. Uudet, matkailualaa kehittävät hankkeet ovat Tilastoista tietopohjaa Lapin matkailun kehittämiselle, Ennakoinnilla esteettömään vieraanvaraisuuteen ja Jakamistalous matkailussa. Lapin yliopisto hallinnoi kahta jälkimmäistä hanketta, jotka käynnistyvät elokuussa.
Esitelmäkutsu: Inhimillinen turvallisuus arktisella alueella 17.5.2016
HuSArctic-hanke järjestää kansainvälisen konferenssin arktisen alueen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta turvallisuudesta 25.-28. maaliskuuta 2017 Suomen Enontekiöllä ja Norjan Kautokeinossa. Konferenssi keskittyy erityisesti Barentsin alueen ympäristöön, kestävyyteen ja kehitykseen.
Väitös: Taiteilija voi osallistua keskusteluun ympäristökonflikteista nykytaiteen keinoin 17.5.2016
Nykytaiteilija voi osallistua ympäristökonflikteja käsitteleviin keskusteluihin nykytaiteen keinoin. Taideprojektit voivat avata vuorovaikutusta ympäristökonflikteihin ja nostaa esiin syrjään jääneitä tarkastelukulmia. Taiteilija voi tulkita ympäristötutkimusta ja välittää tutkimustietoa yleisölle niin symbolisessa, moniaistisessa kuin monitasoisessakin muodossa, ilmenee TaM Maria Huhmarniemen väitöstutkimuksesta.
Edellinen 1 2 3 ... 37 38 39Seuraava