Lektio ja väitöstilaisuuden kulku

(Ohjeiden pohja on prof. Päivi Korvajärveltä (Tampereen yliopisto) ja niitä on muokannut prof. Suvi Ronkainen (Lapin yliopisto))

Yleistä

Lektio on varmastikin se puhe elämässäsi, jota kuunnellaan tarkkaan. Lektio on väittelijän puheenvuoro, hänelle pyhitetty 20-minuuttinen. Hyvä lektio vie kuulijat tutkimuksen ytimeen mutta EI vesitä itse väitöstä. Lektiossa onkin tapana kertoa yleistajuisesti tutkimuksesta, mutta siinä ei kannata esittää detaljitietoa metodeista tai teoreettisesta käsitejäsentelystä (vastaväittäjä kysyy nämä joka tapauksessa) vaan keskittyä siihen, että tutkijana pystyy nostamaan – omasta mielestään – tutkimuksensa tärkeimmät ja kiinnostavimmat asiat ja tutkimustulokset esiin. Lektiossa otetaan paikka asiantuntijakeskustelijana sekä avataan tutkimusta yleisölle. Vastaväittäjäkin kuuntelee lektion tarkkaan. Lektio antaa väittelijälle mahdollisuuden nostaa joitakin tutkimuksen aihepiirejä keskusteltavaksi tai avata sitä, mitä työssä esitetään.


Käytännöllistä

1) Tee lektio ajoissa niin että se on täysin valmis ja harjoiteltu VIIMEISTÄÄN kaksi päivää ennen väitöstä. Väitöstä edeltävät päivät menevät hössötyksiin ja tiedotusvälineiden haastatteluihin ym.

2) Tarkista lektiosi merkkimäärä (10 000 - 13 000). Esitä lektiosi kriittiselle kuulijalle, joka mielellään ei ole sisällä työssäsi. Näin saat aidon kuulijan ja pystyt testaamaan sen, millainen puhenopeutesi on ja onko lektiosi ymmärrettävä. Tee tämä VIIMEISTÄÄN kolme päivää ennen väitöstä, niin ehdit vielä lyhentämään puhettasi. HUOM! Lektion merkkimäärä riippuu puhenopeudestasi – pituus EI SAA YLITTÄÄ 20 minuuttia, mutta voi olla vähemmän. KOKEILE!!

3) Jos saat lektioon jotain yleisöä naurattavaa, niin hyvä. Mieluummin jo alkupuolella lektiota, niin vapaudut vähän.

4) Kirjoita lektiopaperiin myös muodolliset puhuttelut – siis se, mitä sinun pitää sanoa ennen ja jälkeen lektion. Laita vielä erilliselle kortille, mitä pitää sanoa, kun väitös on loppunut.

5) Piirrä paperiin jotain, mikä saa sinut hyvälle mielelle tai tekee esityksestäsi paremman. Esimerkiksi huomautuksen: katso yleisöön, hiljennä tahtia, vielä on 10 minuuttia aikaa jäljellä jne.


Väitöksen kulku:

Sen jälkeen, kun kustos on avannut väitöstilaisuuden lausuen: ”X tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi”, voi väittelijä aloittaa lektionsa. Lektio aloitetaan kustokseen, vastaväittäjään ja yleisöön viittaamalla esimerkiksi:

”Herra/Rouva kustos, herra/rouva vastaväittäjä, arvoisa yleisö”

Lektion jälkeen (MAX 20 min) varsinainen väittelijälle osoitetaan sanat:

”Pyydän Teitä, herra/rouva professori, X tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”

Sen jälkeen vastaväittäjä esittää lyhyen yhteenvedon, jota väittelijä kuuntelee seisoen ja vasta sitten istuudutaan väitöstä varten.

Väitöksen loppuessa, vastaväittelijälle esitettyjen kiitosten jälkeen väittelijä kääntyy yleisön puoleen: ”Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotain muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan pyytämään puheenvuoron herra/rouva kustokselta.”


Sisällöllisiä huomautuksia

Päivi Korvajärven kuvaus lektion rakenteesta: (Päivi Korvajärvi väitteli työelämän sukupuolistuneista käytännöistä.)

"Rakensin lektion seuraavasti:
- ensin yleistä, joka kiinnittää asian yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen tai keskusteluun
- sitten konkretisointia työpaikkatasolla, esimerkki tai haastattelun siteeraus
- sitten tutkimus ja sen kysymyksenasettelu ja kysymysten perustelu. Tässä vaiheessa on mennyt n. 2/5 ajasta
- sitten kerroin keskeiset ja päällimmäiset tulokset n. 2/5 ajasta
- lopulta kerroin, miten tutkimus liittyi työelämään ja mihin tutkimuksella päästään.

Elikkä yritin olla hyvin yleistajuinen, en viitannut teorioihin, muihin tutkijoihin tai muitten kirjoituksiin. En myöskään sijoittanut itseäni tai tutkimustani esim. sosiaalipsykologian, työnsosiologian tai naistutkimuksen virtoihin."

Päivin aihehan oli empiirinen ja yleistajuinen. Sosiaalipsykologiassa traditiona on, että lektio perustelee sitä, miksi tutkimus on sosiaalipsykologiaa, mutta niin Päivi ei tehnyt.

Suvi Ronkaisen tarina lektiosta: (Suvi Ronkainen väitteli empiirisen sosiaalitutkimuksen epistemologiasta ja tietäjäsubjektin toimijuudesta)

”Noudatin Päivin neuvoa yleistajuisuudesta ja esittelevyydestä. Ja koska työni on pitkälle teoreettinen ja metodinen, ja hyvin tarkkarajaisesti sitä, piti minun valita: joko puhuisin tarkasti jostain yhdestä käsitteestä, jonka avaisin ymmärrettävästi tai kertoisin aiheesta hyvin yleisesti ja kuvaavasti. Lisäksi, koska en osaa kertoa vitsejä mutta dramatisoin mieluusti, esitin dramaattisen tarinan, joka kertoi metaforisesti tietäjän toimijuudesta ja (hellästi, analyyttisesti) ironisoi omaa toimijuuttani. Lektioni rakentui seuraavasti

1) Ensin intro: tarina tarinasta eli siitä miten tulin tavoitelleeksi niitä kysymyksiä mitä väitöskirjassani tutkin. Tarinani tarinasta sisälsi samalla metaforan Lilithistä, joka ajettiin paratiisista, Eevasta, joka luotiin kylkiluusta ihmiselle avuksi, Aatamista sekä tiedon puusta. Sanoin työssäni pyrkiväni miettimään tietoa Lilithmaisesti, siis kysymään tutut kysymykset tiedosta toisin. 1/6 ajasta.

2) Kerroin tarinamuodossa työni keskeiset käsitteet: toimijuus, survey ja puhemaailmat, ruumiillinen subjektiviteetti ja tieto. Tämä kesti melko pitkään, mutta sijoitin osioon ymmärtämistä helpottavan, fiktiivisen esimerkin. 4/6 ajasta.

3) Lopetin siten, että saatoin sulkea metaforisen tarinan jatkamalla sitä edelleen. Kysyin, mikä oikeastaan oli se Lilithin synti, jonka takia hänet ajettiin paratiisista. Vastaus oli ruumiillisuus. Näin pääsin toisella tavoin, metaforisesti kiinni keskeiseen ajatukseen tietäjäsubjektista ja ruumiillisuudesta. Rinnastin tämän työni keskeiseen metaforaan, suteen, joka myyttisessä tarustossa rinnastetaan järjestystä uhmaavaan epäpuhtauteen ja hämäryyteen. Suden kesytetty vastine on koira. Lopuksi kysyin provokatiivisen kysymyksen siitä, onko tieteellinen tieto käytäntö, joka sallii vain tietyt, puhtaat ja kesytetyt vastaukset. Ja jos näin on, ei ole ihme että tieteelliset instituutiot sietävät varsin hyvin tietäjäsubjekteina Eevoja, joka siis luotiin ihmiselle avuksi, mutta mitä tapahtuu Lilitheille? 1/6

Eli omaa lektiotani, vaikkakin esitin siinä työni keskeiset käsitteet ja tietoon liittyvän keskustelun, ohjasi performatiivisuus. Aloitin sen metaforisella tarinalla, johon myös lektioni lopetin – joskin siten, että alun tarinaa sai selityksensä ja sitä vielä kärjistettiin metaforisuutta hyödyntäen.”


Muuta tarpeellista ja välttämätöntä:

1) Jos käytät hametta, pidä mukana ylimääräisiä sukkahousuja.
2) Käy ennen väitöstä salissa kokeilemassa, millaista on seisoa ja istua omalla paikalla.
3) Syö kunnolla ennen väitöstä, vaikkei olisi nälkäkään!!!! Verensokeri laskee jännityksestä.
4) Pidä mukana suklaata väliajalla naposteltavaksi.
5) Älä kuvittele, että voisit tehdä jotain tarpeellista kahta päivää ennen väitöstä. Siis älä jätä siihen mitään.
6) Älä kuvittele, että ehdit tehdä karonkkapuheen vasta väitöksen jälkeen.

KAIKKEIN TÄRKEINTÄ!!!!

Nauti. Kaikki rakastavat sinua ja vain sinua. Olet tehnyt suurenmoisen työn. Väitöksessä olet kauneimmillasi ja viisaimmillasi!!!!!

Onnea! Mahtipontisesti!