Tutkimusohjelmat_arktinen_teemaryhma_banneri.jpg

Arktinen ja pohjoinen on tutkimusalueena ainutlaatuinen. Arktisella tai pohjoisella ei tarkoiteta niinkään pohjoista leveysastetta, vaan ilmaston, ympäristön, ekososiaalisten yhteisöjen, kulttuurien, talouden ja elämänmuotojen risteysasemaa, kaikkea sitä, mikä yhdistää pohjoisen alueen ja pohjoisten yhteisöjen merkitystä tulevaisuuden maailmassa. Arktinen ja pohjoinen on siten epistemologinen kysymys, johon vastaaminen edellyttää tutkimuksen menetelmällistä kehittämistä, poikkitieteellistä tutkimusotetta, osallistavien menetelmien kehittämistä ja tieteen ja taiteen vuorovaikutusta. Arktisen ja pohjoisen tutkimuksen keskiössä on kulttuurien, ekososiaalisten yhteisöjen, ympäristön, sosiaalisten instituutioiden (talous, työ, politiikka, koulutus, kulttuuri, yhteisöt) ja ihmisten elämänmuotojen ja arjen tutkiminen kriittisen yhteiskuntatieteen keinoin. Menetelmällisenä näkökulmana on Arktisen ja pohjoisten yhteiskuntien sosiomateriaalisten ympäristöjen, yhteisöjen ja käytäntöjen etnografinen tutkiminen sekä toimintatutkimuksen näkökulman soveltaminen alueelliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Tutkimuksen tulee tuottaa tietoa, joka luo laaja-alaista ymmärrystä arktisuudesta toimintaympäristönä yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisessä että taiteen katsannossa. Keskeistä on myös tiedostaa kriittisen tiedonintressin valossa arktisuudesta tuotetun tutkimustiedon eettiset lähtökohdat sekä tiedon tuottamisen seuraukset ja vaikutukset. Lisäksi sukupuolijärjestelmän muutos, toimijuuden uudelleen jäsentyminen ja yhteisöjen ekososiaalinen rakentuminen arktisissa olosuhteissa avaavat keskeisiä kysymyksenasetteluja. Arktisessa ajassa, tilassa ja paikassa tapahtuvan muutoksen ymmärtäminen synnyttää lähtökohdan teema-alueella tehtävälle tutkimukselle.

Teema-alueen tutkimusaiheita voivat olla esimerkiksi pohjoiseen taiteeseen ja ympäristökulttuuriin, ajalliseen rytmiin, arktiseen hyvinvointiin, selviytymiseen sekä arjen tukiprosesseihin, vieraanvaraisuuteen, mobiliteettiin tai sosiaaliseen koheesioon liittyvien ilmiöiden tutkiminen yhtäältä kulttuurisina, taloudellisina, poliittisina ja teknologisina kysymyksinä, toisaalta inhimillisinä että yhteisöllisinä merkityksinä. Tutkimuskohteena voi olla yhteisölähtöinen taiteellinen sekä taiteen keinoja kehittämistyössä hyödyntävä toiminta ja siihen kiinnittyvän sekä taiteellisen että tutkimusmenetelmällisen apparaatin tarkastelu.

 Teema-alueen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii professori Soile Veijola.