Väitökset 2013
Väitös: Sankarimuotoilijoiden aika on ohi (16.12.2013)

Suomen kilpailukyky vaatii uusien kiinnostavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Organisaatiot tuottavat innovaatiot, eivät keksijänerot tai sankarimuotoilijat. Esimerkiksi muotoilijoiden luovat yksilösuoritukset jäävät vaille merkitystä, jos muu organisaatio ei ymmärrä niitä mielekkäinä. Lapin yliopistossa väittelevä Ilkka Kettunen sanoo, että organisaatioiden osapuolien osallistuminen tuotekehitykseen ei vie asioita eteenpäin, ennen kuin halutaan ymmärtää muiden toimijoiden tulkintoja ja lähtökohtia uuden kehittämisessä.

Väitös: Koulujen pedagoginen osaaminen ei ole ehtinyt teknologian kyytiin (16.12.2013)

Pedagoginen muutos suomalaisissa oppilaitoksissa ei ole edennyt yhtä nopeasti kuin teknologinen kehitys. Jos teknologiaa halutaan laajamittaisemmin hyödyntää, tarvitaan opettajien omien ideoiden tukemista, monipuolista koulutusta sekä opettajan ja oppilaan roolin korostamista, käy ilmi Keijo Sipilän tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: CP-vammaiset nuoret unelmoivat rakkaudesta ja arjen sujuvuudesta (10.12.2013)

Vaikeasti CP-vammaiset nuoret haaveilevat itsenäisyydestä ja toisaalta toisesta ihmisestä, elämänkumppanista. Itsenäistä elämää ja kumppanin etsimistä helpottaisivat nuorten mielestä kommunikointia ja ympäristöhallintaa tukevat laitteet. Koulu voisi puolestaan tukea unelmien toteutumista painottamalla erityisesti luku- ja kirjoitustaitojen opetusta, sanoo väitöstutkija Susanna Lähteenmäki.

Väitös: Mobiiliteknologia voi tukea erityisesti lapsiperheellisten opiskelua (9.12.2013)

Yliopisto-opiskelijat odottavat voivansa hyödyntää mobiilia tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussaan. Tekniikan avulla opiskeluun voi tuoda joustoa, josta olisi hyötyä erityisesti perheellisille opiskelijoille. Opiskelijoiden mukaan opettajat eivät kuitenkaan osaa käyttää tekniikkaa monipuolistamaan opetuksen menetelmiä ja sisältöjä, selviää KM Hanna Vuojärven väitöstutkimuksesta.

Väitös: Koulutetut suomalaiset pärjäävät ulkomailla (4.12.2013)

Suomesta muuttaa erityisesti nuoria ja koulutettuja ihmisiä, joille Pariisi, Lontoo tai Berliini voi olla yhtä luonteva kotikaupunki kuin Helsinki tai Rovaniemi. Saara Koikkalaisen väitöstutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut suomalaiset eivät kohtaa ylitsepääsemättömiä esteitä hakiessaan työtä muista EU-maista. Osaamista ja koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen vaatii silti sopeutumista, määrätietoisuutta ja joskus jopa hakeutumista kokonaan toiselle ammattialalle.

Väitös: Kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhde kumpusi lapsuudenkodista (1.11.2013)

Lappilaisen naiskirjallisuuden uranuurtaja Annikki Kariniemen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kariniemi on ensimmäinen suomalainen eräkirjoja kirjoittava nainen, ja hänen kirjallinen tuotantonsa on vahvasti pohjoisen ja luontoarvojen leimaama. KM, FM Marja L. Tuomisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Kariniemen luontosuhde nousi erityisesti lapsuudenkodissa vaalittujen luontoarvojen, luonnontuntemuksen ja erätaitojen pohjalta.

Väitös: Kyläkoulujen lakkautukset on hoidettu Lapissa huonosti (31.10.2013)

Kyläkoulujen lakkauttamiset on koettu Lapissa suurina muutoksina, jotka tehtiin monessa tapauksessa vailla hyviä perusteita ja valmisteltiin huonosti. Vanhempien ja opettajien mukaan monista lakkauttamisista tiedotettiin kehnosti ja arvokeskusteluja sekä neuvotteluja käytiin erittäin niukasti. Virkamiesten toiminta koettiin usein loukkaavana ja jopa epärehellisenä.

Väitös: Ylälappilainen erämaa on elämäntapa kirjailija Martti Peltomaan kerronnassa (11.10.2013)

Inarilainen eräkirjailija-rajavartija Martti Peltomaa kuvaa ylälappilaista erämaata kerronnassaan jokapäiväisen, luontoon perustuvan toiminnan paikkana, joka tarjoaa myös elämyksiä ja virkistäytymisen mahdollisuuksia, toteaa Soile Ratavaara-Peltomaa väitöstutkimuksessaan.

Väitös: Demokratian ristiriidan oikeusteologinen tulkinta (11.9.2013)

Oikeustieteen lisensiaatti Hannu Juntusen väitöskirjan teemana on demokratian periaatteen sisältämä ristiriita eli ”dilemma” ja sen oikeusteologinen tulkinta.

Väitös: Hurriganes-ilmiö vapautti 1970-luvun kulttuuri-ilmapiiriä (29.8.2013)

Taiteen maisteri Petri Laukan kulttuurihistorian väitöskirja Kekkoslovakian kuninkaat - Hurriganes kulttuuriin tuotteena, tekijänä ja nostalgiana avaa uudesta tutkimuksellisesta näkökulmasta 1970-lukua.

Väitös: Sosiaalialan uudistaminen edellyttää myös alan ammattien uudelleen tarkastelua (28.8.2013)

Valtiotieteen maisteri Jari Helmisen väitöskirjassa tarkastellaan sosiaaliohjaajien näkemyksiä alastaan ja sen tulevaisuudesta. Tutkimus perustuu sosiaaliohjaajaksi opiskelleiden ja alalla työskentelevien haastatteluihin.

Väitös: Kelan kuntoutus ei tue kuntoutujien työmarkkinoille siirtymistä (21.8.2013)

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Jari Lindhin väitös osoittaa, että Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ei ole kyennyt riittävästi tukemaan kuntoutujien työmarkkinoille siirtymistä.

Väitös: Kunnat voisivat käyttää maanhankintakeinojaan tehokkaammin (16.8.2013)

Lainsäädäntö antaa kunnille riittävät välineet tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen maapolitiikan hoitamiseen, ilmenee Ilari Hovilan tuoreesta väitöstyöstä. Jos kunnat eivät esimerkiksi onnistu tarjoamaan riittävästi ja kohtuuhintaan tontteja rakennettavaksi, syy ei ole lainsäädännössä vaan yleensä puuttuvassa poliittisessa tahdossa.

Väitös: Rajaturvallisuuden militarisointi parantaa turvallisuushallinnon tehokkuutta ja oikeusvarmuutta (4.6.2013)

Sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos on oikeusvarmempi ratkaisu ihmisten oikeusturvan kannalta kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi. Tämä johtuu rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaisista toimintakulttuureista sekä virkamiesten erilaisesta hallinto-oikeudellisesta asemasta, ilmenee Markus Heiskasen tuoreesta väitöstyöstä.

Lapin yliopiston vanhin tohtoriväittelijä Anneli Ilonen, 82, väittelee Kannaksen evakkoudesta (31.5.2013)

Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tarkastetaan Anneli Ilosen, 82, väitös Rajan lapset Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa 8. kesäkuuta 2013. Vuonna 1930 syntynyt Ilonen on kaikkien aikojen vanhin tohtoriväittelijä Lapin yliopistosta. Sodan ja evakkouden kokenut Ilonen on kotoisin Kannaksen rajaseudulta, Kivennavalta. Ilosen väitöksen mukaan vuonna 1944 alkanut evakkous jatkuu yhä kannakselaisten jälkipolvien mielten pohjilla.

Väitös: Karisma on moni-ilmeinen arvoitus (30.5.2013)

Kuka on karismaattinen ihminen tai hahmo? Hänessä on outoa vetovoimaa, viekoittelevuutta, jopa pelottavuuttakin. Hän saattaa olla ristiriitainen ja joltain osin vastenmielinenkin luonne, mutta silti vetoava persoona. Tuomo Takala avaa artikkeliväitöskirjassaan karisman arvoitusta sosiaalis-yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Väitös: Harrastusyhteisöjen rakentumismäärittelyjä täydennettävä (17.5.2013)

Aiempi kulutustutkimuksen yhteisötutkimus on ajatellut yhteisön muodostuvan eetoksen, jaettujen uskomuksien, rituaalien sekä hierarkkisen rakenteen kautta. Keskustelut eivät kuitenkaan ole käsitelleet riittävästi harrastamista kokonaisvaltaisena toimintana, kehollisena tekemisenä. Ne eivät myöskään ole huomioineet moniaistisuuden merkitystä harrastusyhteisön toiminnassa, ilmenee Vesa Markukselan tuoreesta väitöskirjasta ”Aisti kuin kala” – Etnografia vetouistelun veljeskunnan kilpailukäytännöstä.

Väitös: Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tulisi lisätä (13.5.2013)

Kahden koulumuodon käyminen samanaikaisesti ei ole liian raskas tavalliselle nuorelle. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä tulisikin lisätä, ja niiden välisestä tiukasta jaosta pitäisi vähitellen luopua, käy ilmi Marjatta Rautiaisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Vuorovaikutus ja autoritaarisuus yritysjohtajuuden ääripäinä (10.5.2013)

Yritysjohtajien arvoilla ja johtamiskäsityksillä on yhteys yrityksen suorituskykyyn. Asia käy ilmi Esa A. O. Tuomisen tuoreesta väitöstyöstä Yritysjohtajien arvot ja johtamiskäsitykset – Empiirinen pitkittäistutkimus Lahden seudun PK-huonekaluteollisuudesta. Tuominen on väitöstyössään määritellyt uuden klusterin, jonka perusteella yritysjohtajat voidaan tyypitellä vuorovaikutusjohtajiin ja autoritaarisiin johtajiin.

Väitös: Kansalaisvastuun korostaminen heikentää tukimahdollisuuksia (23.4.2013)

Kansalaisten oman vastuun korostaminen hyvinvoinnistaan aiheuttaa kansalaisille suunnattujen tukien kaventamista. Tukien heikkeneminen osuu erityisesti päihdeongelmaisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin, ilmenee yhteiskuntatieteiden maisteri Arto Selkälän väitöstutkimuksesta.

Väitös: Turvallisuustutkintaa sääntelevää lainsäädäntöä tarkennettava (8.4.2013)

Siviili-ilmailun ja meri- tai rautatieliikenteen onnettomuuksien tutkintaa koskevaa lainsäädäntöä ja säädösten toimeenpanoa olisi syytä tarkentaa monin osin. Onnettomuustutkintakeskuksen organisoimaan turvallisuustutkintaan ei pitäisi esimerkiksi nimetä poliisijäsentä, toteaa Juha Piironen väitöstutkimuksessaan.

Väitös: Perinteiset perheroolit hankaloittavat sosiaalityötä Liettuassa (2.4.2013)

Liettuassa lasten sosiaalisten ja tiedollisten taitojen kehittäminen kuului jälkitotalitarismin aikana instituutioille. Sosiaalityö onkin päässyt kehittymään Liettuassa vasta 20 vuoden ajan. Julija Eidukevičiūtėn Lapin yliopistoon tekemä väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalityöntekijät pitävät edelleen kiinni vanhasta roolistaan syrjäyttäen vanhemmat ja erityisesti äidit.

Väitös: Nuoret hakevat lukiosta elämäntaitoja ja itseluottamusta (2.4.2013)

Lukiovuodet ovat nuorelle henkisen kehittymisen aikaa, ja elämänvaihe vaikuttaa merkittävästi oppijaidentiteetin lisäksi yleisen identiteetin muodostumiseen. Itseluottamus lisää opiskelumotivaatiota ja menestystä, ja siihen voidaan vaikuttaa luomalla kannustava oppimisympäristö.

Väitös: Yhteistyö ja tavoitteellisuus auttavat työhyvinvoinnin kehittämisessä (12.3.2013)

Työhyvinvoinnin kehittämiselle on varattava aikaa, ja tulevaisuutta on visioitava yhteistyössä koko työyhteisön ja myös asiakkaiden kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää johtajilta innostavaa otetta, ja yhteisöä on motivoitava prosessin aikana todellisilla teoilla ja seuraamalla tavoitteiden toteutumista.

Väitös: Nuoruusajan prostituutio vaikuttaa ihmissuhteisiin (19.2.2013)

Naiset, jotka ovat olleet prostituoituina lapsena tai nuoruusiällä, kärsivät pelosta tulla hylätyksi, mikä estää heitä luomasta läheisiä kontakteja muihin ihmisiin. Kuitenkin läheiset ihmissuhteet ovat ainoa asia, joka voi auttaa heitä ratkaisemaan ongelmiaan ja tekemään elämässään positiivisen käänteen.

Väitös: Kestävä markkinointi edellyttää laajempaa keskustelua (19.2.2013)

Kestävä markkinointi on liian yritys-, asiakas- ja asiantuntijakeskeistä. Näkökulmien laajentamiseksi tarvitaan monipuolista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Markkinoinnin ja tieteen ulkopuolelta löytyy osaamista ja käytäntöjä, joiden avulla markkinoinnin ammattilaiset voivat oppia nykyistä paremmin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan omien toimiensa vaikutuksia heille itselleen, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Väitös: Kuluttajat tarvitsevat vastuullisen asuntoluottopäätöksen tekemiseen enemmän puolueetonta tietoa ja neuvontaa (15.1.2013)

Asuntoluotto on kotitalouksien suurin ja pitkäkestoisin velkasopimus, johon sisältyy aina riskejä. Sopimusasetelmassa on mukana velallisen ja velkojan lisäksi muita tahoja, kuten vakuuden antajia ja vakuutusten myöntäjiä. Liian suurista asuntoluotosta ja tiedon puutteesta johtuvat riskit kohdistuvat ennen kaikkea yksittäisiin kotitalouksiin.

Väitös: Yrittäjäksi opitaan toiminnan kautta (10.1.2013)

Kasvatustieteen maisteri Taina Järvi kehittää väitöstutkimuksessaan toimintaoppimisen mallia yrittäjyyden oppimiseen ja opettamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Järven mukaan yrittäjyyden oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa on tutkittu toistaiseksi varsin vähän.