Väitökset 2014
Väitös: Aluetalous ei tunnista naisvaltaisten alojen tuottavuutta (21.9.2015)

Alueiden kehitystyö perustuu pitkälti hanke- ja projektityölle. YTM Irmeli Kari-Björkbacka osoittaa tuoreessa väitöksessään, kuinka Lapin kehittämiseen ohjatut investoinnit kohdistuvat miesvaltaisista aloista ja miesten työllisyydestä huolehtimiseen. Naisvaltaisten hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ei tunnisteta, niitä pidetään syyllisinä kuntien velkaantumiseen ja niihin kohdistetut rahat kirjataan investointien sijaan kuluiksi sekä avustuksiksi. Tämä johtaa Kari-Björkbackan mukaan siihen, että peruspalvelutyö asettuu kurjistumispyrkimysten alaiseksi.

Väitös: Kuntien määrä on mahdollista puolittaa (28.11.2014)

Suomen kuntakenttää on ravisteltu viimeisen kymmenen vuoden aikana kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, kuntauudistuksella sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella. OTK, VT Kyösti Tornbergin väitöstyö on ensimmäinen tutkimus, jossa kuntajaon perusteita ja muun muassa pakkoliitoskysymystä tarkastellaan oikeustieteellisestä näkökulmasta. Hänen väitöstyönsä on myös ensimmäinen kunnallisoikeutta käsittelevä väitös Lapin yliopistossa. Tornberg esittää tutkimukseensa perustuen kokonaisvaltaisen kuntauudistusmallin, jonka nojalla kuntamäärä voitaisiin puolittaa.

Väitös: Rakkaus luontoon kulkee rinnakkain luonnon valloittamisen kanssa Venäjän teollistuneessa pohjoisessa (27.11.2014)

Neuvostoaikana Venäjän arktisille alueille rakennettujen teollisuuskaupunkien uudisasukkaat saapuivat pohjoiseen virallisen ideologian mukaisesti "valloittamaan luontoa" ja "hallitsemaan pohjoista". Alla Bolotova osoittaa väitöstutkimuksessaan, kuinka uudisasukkaiden käsitys pohjoisesta luonnonympäristöstä muuttui alun vieraasta ja vihamielisestä alueesta ajan myötä tutuksi ja inhimilliseksi asuinpaikaksi.

Väitös: Opiskelijan työssäoppimisen arviointikokemuksessa keskeistä on tietoisuus omista intresseistä ja niiden täyttymisestä (21.11.2014)

Suomalaisissa korkeakouluissa uudistetaan parhaillaan opetussuunnitelmia osaamisperustaisiksi Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti. Uudistustyössä korostuu työelämän toimintojen ja osaamistarpeiden tunnistaminen ja sanallinen kuvaaminen. Tavoitteena on osaamiskuvausten muuntaminen edelleen opiskelijoiden arvioinnissa hyödynnettäviksi osaamistavoitteiksi ja kriteereiksi. TtM Pirjo Vuoskoski tutki väitöskirjassaan työssäoppimisen arviointia suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Hän nostaa väitöstyössään keskiöön opiskelijoiden kokemukset. Vuoskosken mukaan opiskelijan arviointikokemuksessa olennaista on tietoisuus omista, arviointiin kytkeytyvistä henkilökohtaisen kehittymisen ja tiedonhankinnan intresseistä sekä niiden täyttymisen tyydyttävyydestä.

Väitös: Tavoitteellinen kasvatuksellinen toiminta edellyttää kulttuurisensitiivisyyttä ja kontekstilähtöistä asennetta (7.11.2014)

KM, TaK Piritta Pietilä-Litendahl kietoo kasvatusantropologisessa väitöstutkimuksessaan yhteen kaksi tutkimuskenttää. Hän perehtyy väitöstyössään andalusialaisnaisten arkeen ja kasvatusantropologisen tutkimusmenetelmän käyttömahdollisuuksiin etnografisten kuvausten, teoreettisen analyysin ja tulkinnan kautta. Pietilä-Litendahlin tutkimusta voi lukea myös ajankuvana andalusialaisesta kulttuurista.

Väitös: Lapsen osallistuminen on lapsioikeuden keskeinen oikeusperiaate (31.10.2014)

Lasten oikeus osallistua on ollut paljon esillä viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. OTK, VT Henna Pajulammin väitöstyö on ensimmäinen tutkimus, jossa aihe on otettu tarkempaan oikeustieteelliseen tarkasteluun. Pajulammi esittää väitöstutkimuksessaan, että lapsen oikeus osallistua on suomalaisen lapsioikeuden keskeinen oikeusperiaate ja lapsen edun määritelmän osatekijä.

Väitös: Terapeuttinen yhteistoiminta parantaa asiakkaan asemaa terapiasuhteessa (24.10.2014)

Asiakaslähtöisyys ja yhteistoiminta toteutuvat heikosti terapiakäytännöissä. Avain oikeudenmukaisempaan terapiasuhteeseen ja kuntoutuksen tuloksellisuuteen on terapeuttisessa yhteistoiminnassa, selviää FL Toini Harran väitöstyöstä.

Väitös: Tiedostamattoman voi ymmärtää vain itse kokemalla (17.10.2014)

Tiedostamatonta mielen osaa on tutkittu paljon eri lähestymistavoilla. Teoriat eivät kuitenkaan yksikseen riitä sen tutkimiseen vaan tiedostamaton on subjektiivisesti koettava, ilmenee TaM Asta Suttonin väitöstyöstä. Sutton kehitteli tutkimuksessaan taideteoksen tulkintamallin, jonka avulla on mahdollista avata niin Salvador Dalin, Jackson Pollockin kuin hänen omaakin maalaamisen prosessiaan.

Väitös: Yhteinen tahtotila tukee liikuntavammaisen oppilaan onnistunutta osallistamista (17.10.2014)

Suomi on sitoutunut monin kansainvälisin sopimuksin mahdollistamaan kaikkien oppilaiden tasavertaisen osallistumisen koulunkäyntiin. Kaikille yhteinen koulu ei kuitenkaan synny itsestään. Kun oppilaalla on liikuntavamma, edellytetään toimijoilta tahtoa, tietoa ja määrätietoista työtä, jotta oppilas voi osallistua koulutyöhön toisten oppilaiden tavoin, ilmenee KM Eija Häyrysen väitöstutkimuksesta.

Väitös: Pk-yritysten ekotuotteiden markkinointiin uusi työkalu (12.9.2014)

Ympäristöasioiden hallintaan tarkoitetut työkalut ja sertifikaatit eli ympäristöjärjestelmät tukevat huonosti ekotuotteiden markkinointiponnisteluja, sanoo MMM Maarit Pallari. Pallari on kehittänyt väitöstutkimuksessaan ekotuotteiden markkinoinnin tueksi uudenlaisen mallin, jota hän kutsuu käyttöarvoanalyysiksi (EcoCuvaModel).

Väitös: Itseään pomottavat kasvavat vastuunottoon itsestä ja toisista (5.9.2014)

Kun oppilaat rohkaistuvat ilmaisemaan omia mielipiteitään, he kasvavat myös vastuuseen, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä kasvatustieteen maisteri Anita K. Haataja. Hän tarkastelee tutkimuksessaan 7–8-vuotiaiden vastuuseen kasvamisen kehittymistä ja vastuun ilmenemistä koululuokan vastuutyösovelluksen avulla.

Väitös: Sota-aluksillakin on oikeus viattomaan kauttakulkuun Ahvenanmaalla (27.8.2014)

Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja neutralisointia koskeva sopimus solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1921. Sopimus teki Ahvenanmaan aluevesistä Suomen sisäisiä ja ulkoisia aluevesiä, mutta rajoitti suomalaistenkin sotalaivojen liikkumista alueella. Sopimus on edelleen voimassa ja määrittää Ahvenanmaan vesien käyttöä. Sitä sovelletaan kuitenkin yhdessä uudempien kansainvälisen oikeuden ja käytäntöjen kanssa, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä OTL Pirjo Kleemola-Juntunen.

Väitös: Tieteenteon periaatteita on uudistettava (26.8.2014)

Länsimaisen tieteen todellisuuskäsitys on käynyt englantilaisen filosofin R. C. Collingwoodin mukaan läpi kolme radikaalia murrosta. Neljäs murros on juuri tapahtumassa, sillä kvanttimekaniikka muuttaa totaalisesti klassisen fysiikan aseman fyysisen todellisuuden kuvaajana. Kvanttimekaniikka tekee lopun ”objektiivisen ja absoluuttisen totuuden” havaintoprosesseista sekä ihmisen asemasta maailmasta erillään olevana havainnoijana. Kun tämän tason todellisuuskäsitykset muuttuvat, se vaikuttaa syvällisesti myös ihmistieteiden perusteisiin, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä Ilkka Kamaja.

Väitös: Vammaisten osallisuus jää usein retoriikan tasolle (12.8.2014)

Poliittisessa puheessa tavoitellaan usein vammaisten ihmisten täysimääräistä osallisuutta. YTL Mari Kivistö osoittaa väitöstutkimuksessaan, että tämä tavoite ei käytännössä ole Suomessa toteutunut. Näennäisen osallisuuspuheen sijaan tulisi Kivistön mukaan tukea osallisuuden erilaisia muotoja.

Väitös: Hallinnolliset päätökset eivät saa estää auttamista (9.6.2014)

Autetuksi tulemiseen ei aina riitä, että ihmisellä on halu auttaa toista. Sen sijaan auttaminen on ihmisryhmien, yhteisöjen ja yhteiskunnan keskinäistä tekemistä. Lapin yliopistossa väittelevä Liisa Hokkanen muotoilee auttamisen teoriaa, joka hahmottelee auttamisen yhteiskunnallisia edellytyksiä.

Väitös: Julkinen sektori ei osaa hyötyä kansainvälisyydestä (27.5.2014)

Juhlapuheissa julkisella sektorilla työskentelevien osaamista ja kansainvälisyyttä arvostetaan. Käytännössä valtionsektorilla ei kuitenkaan osata hyödyntää kansainvälisyyden mahdollisuuksia esimerkiksi henkilöstön kehittämisessä. YTM Ville Kivivirran väitöksen mukaan julkishallinto ei ole aina valmis vastaamaan kansainvälistymisen vaatimuksiin.

Väitös: Tulevaisuudessa paras työntekijä on työpaikallaan vähiten? (19.5.2014)

Työelämässä palkitseminen on ollut usein kaavoihin kangistunutta tai sitä ei ole osattu käyttää tehokkaasti. Palkitsemisen muodot ovat nyt murroksessa. Voimakkaasti nousussa ovat vapaa-ajan harrastukset ja perhe-elämän mahdollistava palkitseminen. Ovatko siis slow life, downshifting ja tehokkaat työaikajoustot tulevaisuuden palkitsemisen keinoja? Lapin yliopistossa väittelevä Pekka Alaräisänen sanoo, että hidastaminen voisi parantaa paitsi elämänlaatua myös yritysten tulosta.

Väitös: Tappaako yritysten välinen luottamus innovatiivisuuden? (15.5.2014)

Keskinäinen luottamus ja yhteistyö nähdään usein pienten matkailualan yritysten menestyksen avaintekijöinä. Luottamus ja innovatiivisuus eivät kuitenkaan aina kulje käsi kädessä, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä Eglė Ruibytė. Ruibytė tutki liettualaisten matkailuyritysten asenteita ja lähestymistapoja. Hänen mukaansa keskinäinen luottamus ei suoraan vaikuta yritysten tulokseen, mutta innovatiivisuuteen sillä voi olla negatiivista vaikutusta.

Väitös: Työnohjaus tukee inklusiivista opettajaa (13.5.2014)

Inklusiivinen koulu, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä muiden kanssa, on oppilaille ja yhteiskunnalle mahdollisuus. Sen ajatellaan poistavan ennakkoluuloja, ehkäisevän syrjintää ja rakentavan tasa-arvoista yhteiskuntaa. Opettajille inklusiivinen koulu voi kuitenkin olla haaste, sillä se muuttaa työnkuvaa huomattavasti. Sanna Alilan väitöstutkimuksen mukaan opettajat hyötyisivät laajasta ja systemaattisesta työnohjauksesta.

Väitös: Opetussuunnitelmauudistus haastaa kehittämään oppimisen ja osaamisen arviointia (6.5.2014)

Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia on uudistettu osaamisperustaisiksi, mikä ohjaa kehittämään myös opiskelijoiden arviointia. Pelkän tiedon mittaamisen sijaan arvioinnin tulisi ulottua työelämässä arvostettuihin taitoihin, kuten ongelmanratkaisukykyyn, sosiaalisiin taitoihin ja oman työn arviointiin. Miia Heikkisen väitöstutkimus osoittaa, että ongelmaperustainen pedagogiikka mahdollistaa uudenlaisen arviointikulttuurin luomisen.

Väitös: Alkuperäiskansojen vaatimukset haastavat kansallisvaltion oikeuden (5.5.2014)

Alkuperäiskansat ovat nousseet vaatimaan oikeuksiaan viime vuosikymmeninä eri puolella maailmaa, myös Suomessa. Usein alkuperäiskansojen oikeudelliset käsitykset ovat ristiriidassa valtioiden etujen ja ideologian kanssa. Kun globalisaatio on heikentänyt kansallisvaltion asemaa, ovat länsimaiset oikeusjärjestelmät joutuneet antamaan tilaa oikeudelliselle moniarvoisuudelle. Näin myös alkuperäiskansojen asema on jatkuvasti kehittynyt, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä Jari Uimonen.

Väitös: Enemmistökieli hallitsee saamelaisen koulun kielimaisemaa (14.4.2014)

FM Inker-Anni Linkolan tutkimus tarkastelee saamen kielen näkyvyyttä saamelaisen toisen asteen oppilaitoksen kielimaisemassa Norjassa. Kielimaisemalla tarkoitetaan näkyvillä olevaa kirjoitettua kieltä koulun seinillä ja ilmoitustauluilla. Vaikka tutkimuskoulun oppilaista enemmistö puhuu saamea ensimmäisenä kielenään, koulun kielimaisemaa hallitsee norjan kieli, mikä vahvistaa sen dominoivaa asemaa.

Väitös: Oikeuskäytännöt eivät pysy mukana tietoyhteiskunnan muutoksessa (1.4.2014)

Tieto- ja viestintäalan hankkeissa syntyy monenlaista aineetonta varallisuutta, kuten osaamista, tietokoneohjelmistoja, tekijänoikeuksia ja patentteja. Aina ei ole kuitenkaan selvää, kuka varallisuuden omistaa tai kuka sitä saa hallinnoida, sillä oikeuskäytännöt eivät ole kehittyneet yhtä jalkaa tieto- ja viestintäalan nopean muutoksen kanssa. Aiemmin sekä kauppatieteistä että tekniikan alalta väitellyt Veikko Seppänen analysoi oikeustieteiden väitöskirjassaan, miten yhteishankkeissa tuotettua varallisuutta voitaisiin hallinnoida.

Väitös: Sosiaalityön kehittyminen Liettuassa (25.3.2014)

Modernin sosiaalityön kehittyminen Liettuassa on kestänyt runsaat kaksikymmentä vuotta. Ajanjaksoon sisältyy intensiivisiä kehitysprosesseja. Sosiaalityön osaajilla on ollut vahvaa kiinnostusta kansainvälisessä kontekstissa oppimiseen ja kehittymiseen, ja samanaikaisesti ammattimaisen sosiaalityön tarve on kasvanut. Sosiaalisten ongelmien laajeneva kirjo on merkittävä yhteiskunnallinen haaste erityisesti siellä, missä sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen tarvittavaa osaamista ei ole.

Väitös: Monikulttuurisessa avioliitossa pitäisi puhua myös suomea (18.3.2014)

Suomalaiset solmivat yhä useammin avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Suhteet voivat olla tasapainoisia ja kestäviä, mutta niihin liittyy myös erityisiä haasteita. Suomalaisella puolisolla on avioliiton onnistumisessa erityisen suuri rooli. Vaikeinta on EU-maiden ulkopuolelta tulevilla avioliittosiirtolaisilla, sanoo väitöskirjassaan KM Jaana Anglé.

Väitös: Sisäpiirintiedon sääntelyssä ei huomioida sijoittajien perusoikeuksia (26.2.2014)

Sisäpiirintiedon väärinkäyttö arvopaperimarkkinoilla on saanut viime vuosina laajaa julkista huomiota. Vaikka tapauksia on talousrikostenkin joukossa erittäin vähän, on niillä markkinoiden, liikkeeseenlaskijoiden ja yksittäisten sijoittajien toimintaan laajoja vaikutuksia. Samalla sisäpiirintiedon väärinkäyttöön liittyvien rikosten ratkaisemiseen liittyy useita avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi kriteerit sille, miten jokin tieto muuttuu sisäpiirintiedoksi, ymmärretään usein väärin, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä OTK, asianajaja Kai Kotiranta.

Väitös: Teknologia on turhaa, jos sitä ei haluta käyttää (26.2.2014)

Suomalaisten ikääntyneiden kotihoidon haasteista ei tulevaisuudessa selvitä ilman teknologian apua. Tekniikasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos käyttäjät eivät hyväksy sitä käyttöönsä. Teknologia on siis suunniteltava niin, että se sopii käyttäjien arkeen. Kiinnostavatkin innovaatiot voivat jäädä tähdenlennoiksi, jos niiden suunnittelussa ei huomioida vakiintuneita toimintatapoja, sanoo TaM Ismo Alakärppä väitöstyössään.

Väitös: Opettajasta ei koskaan tule valmista (11.2.2014)

Ammatillisen opettajan on oltava sekä opettamansa alan asiantuntija että vuorovaikutuksen taitaja, joka kykenee tukemaan opiskelijoiden oppimista ja kasvua. Opiskelijoiden lisäksi opettaja kommunikoi työssään oppilaitoksen sidosryhmien ja yritysmaailman kanssa. KTM Anne Koski-Heikkinen on tutkinut kasvatustieteiden väitöskirjassaan ammatillisen opettajuuden haasteita ja hahmottanut käytännön malleja siihen, miten opettajat voivat suoriutua työstään menestyksekkäästi ja uupumatta.