Väitökset 2015
Väitös: Suomen ihmisoikeuskulttuuri on edelleen jatkuvassa muutostilassa (30.11.2015)

Suomen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojaan liittyvä oikeuskulttuuri on kokenut muutoksia useassa vaiheessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisen seurauksena. Muutosta tapahtuu kuitenkin edelleen, ilmenee PM, FM Virpi Koivun tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Uusi menetelmä opastejärjestelmien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen (23.11.2015)

TaM (dipl. des.) Markus Schröppel on tutkinut väitöksessään ihmisvirtojen ohjaamista julkisissa tiloissa. Tuoreen väitöksensä tuloksena hän esittää useita ratkaisuja ja suosituksia, joilla voidaan välttää ongelmia, joita syntyy, kun kohtaamme erilaisia opastekuvia ja ohjausjärjestelmiä. Schröppelin esittämän uuden käyttäjälähtöisen ja erilaisiin metodologioihin perustuvan menetelmän avulla on myös mahdollista arvioida olemassa olevien opastejärjestelmien toimivuutta.

Väitös: Vieraanvaraisuus syntyy tilan tekemisestä toiselle (9.11.2015)

Kansainvälisen liikkuvuuden kasvun myötä meidät on haastettu pohtimaan, miten kohtaamme vieraan ihmisen. Vieraanvaraisuus, vastuullisuus ja yhdessä tekeminen edellyttävät valmiutta muuttaa ja keskeyttää omia tapoja ajatella, toimia ja olla. Vieraanvaraisuudessa on kyse tilan tekemisestä toiselle, ilmenee YTM Emily Höckertin tuoreesta matkailututkimuksen väitöstyöstä.

Väitös: Alueen rakennemuutos vaatii kuljetuspalvelujen uudelleen organisoimista (23.10.2015)

Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittyminen ja talouden kiristyminen ovat haastaneet ikäihmisten ja vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämisen. Monissa kunnissa onkin meneillään kuljetusten uudelleenorganisointi. Kunnan vastuu palvelun tuottamisesta on korostunut, mutta samanaikaisesti rahoitustilanne on heikentynyt. Kuljetustilausten keskittämisestä matkapalvelukeskukseen on onnistuneita kokemuksia Rovaniemellä. Muutos on kuitenkin edellyttänyt myös kokonaan uutta ajattelutapaa kaikilta osapuolilta, ilmenee YTM Sirpa Salmisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Opetusharjoittelun ohjaukseen konkreettisia kehittämisvälineitä (15.9.2015)

Ammatillisen osaamisen vaatimukset muuttuvat alati, mikä haastaa opettajia kehittämään opetustyötään. KM Sirpa Perunka tutki väitöstyössään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen ohjaavien opettajien käsityksiä ohjauksesta. Perunka määritteli niiden pohjalta kolme ohjausulottuvuutta, jotka tarjoavat käytännöllisiä ja teoreettisia välineitä opettajuuden kehittämiseen ja tiedostamiseen.

Väitös: Ikääntyvien oma inhimillinen pääoma osaksi syrjäseutujen yhteisöllisyyttä (7.9.2015)

Yhteisöllisyys ja merkitykselliseksi koettu ympäristö vahvistavat syrjäseuduilla ikääntyvien identiteettiä ja voimavaroja. Paikalliskulttuurin ja sosiaalisen pääoman lisäksi ikääntyvän oma inhimillinen pääoma tulisi saada osaksi yhteisöllisyyttä, jotta se muodostuu ikääntyvän voimavaraksi, ilmenee YTL Eevi Jaakkolan tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Yhteisöllisyys parantaisi ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämistyötä (2.9.2015)

Osaamisperustaisuus on osa korkeakoulutuksen opetussuunnittelua. Osaamisperustaisuuteen pohjautuvan ajattelun taustalla olevia näkemyksiä ei kuitenkaan ole riittävän selkeästi tuotu esiin, eikä opettajien osallistaminen ole aina tasapuolista ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä, ilmenee KM Tiina Laajalan tuoreesta väitöstutkimuksesta. Opetussuunnitelman tulisikin Laajalan mukaan muodostua yhteisölliseksi, jolloin osaamisen tavoitteet koskisivat koko oppimisyhteisöä.

Väitös: Saamelaisyhteisöön tulija tarvitsee sosiaalista ja kulttuurista pääomaa (20.8.2015)

Kaikissa yhteisöissä on omat pelisäännöt, tavat, arvot ja verkostot. Saamelaisyhteisöön tulijan on hyvä opetella muun muassa saamen kieltä sekä erilaisia arjen toimintoja, kuten kädentaitoja, ruokakulttuuria ja pukeutumistapoja. Tulokkaista kehittyykin usein monikulttuurisuusosaajia, jotka pystyvät toiminaan kahden kulttuurin tulkkeina, ilmenee FL Outi Korpilähteen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Paikalliskielten käyttö olisi välttämätöntä ghanalaisessa koulutuksessa (19.8.2015)

Afrikan alkuperäiskansojen kielet ovat jääneet englannin kielen varjoon. Jopa itsenäistymisen jälkeisenä aikanakin useat Afrikan maat käyttävät yhä valtaajiensa kieliä virallisessa asioinnissa, keskusteluissa sekä kouluopetuksessa. MA Osei Twumasi Ankrah osoittaa tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että äidinkielen käyttö olisi välttämätöntä Ghanan koulutuksessa.

Väitös: Jääkiekko tuottaa eriarvoisuutta (17.8.2015)

Jääkiekkoa koskee erilaiset lainsäädännölliset ja urheilun tasa-arvotyön asettamat vaatimukset. Silti jääkiekko on edelleen Suomessa laji, joka tuottaa eriarvoisuutta. KM Helena Herralan mukaan näennäinen tasa-arvo mahdollistaa harrastamisen, mutta kulttuuriset normit estävät täysivaltaiset ja yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet tyttöjen ja poikien kesken. Tytöt ja naiset sijoittuvatkin uloimmalle kehälle jääkiekon kulttuurissa, ilmenee Herralan tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Nykyinen koulutusjärjestelmä luo petettyjä lupauksia työurasta (8.6.2015)

Suomessa valmistuu jatkuvasti nuoria aikuisia aloille, joilla ei ole töitä. Pettymys on suuri, kun työuraan ei ole mahdollisuutta omalla kotipaikkakunnalla. Nuoret eivät halua elää yhteiskunnan tuella, vaikka poliittisessa keskustelussa näin toisinaan oletetaan. Toiveena on päästä ammattitaitoa vastaavaan työhön, ilmenee KL Virpi Vaattovaaran tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Rikostuomioiden kaavamaisuus lakiin ja oikeuskulttuuriin sidottu ominaispiirre (1.6.2015)

Tuomioiden oikeanlainen laatiminen on yksi lain soveltamiseen ja oikeudelliseen päätöksentekoon liittyvistä tärkeistä kielellisistä kysymyksistä. FM Emilia Lindroos vertaili väitöstutkimuksessaan Suomessa ja Saksassa viime vuosina annettuja rikostuomioita tekstien sisällön, rakenteen ja tyylin osalta. Lindroosin tutkimuksesta käy ilmi, että kummassakin maassa rikostuomioiden kaavamaisuus tekstien sisällön ja rakenteen osalta on seurausta lainsäädännön ja oikeuskulttuurin yhteisvaikutuksesta. Tuomioissa esiintyvät fraseologismit eli kiinteät sanaliitot ovat useimmiten peräisin suoraan lakitekstistä.

Väitös: Etäoppimisympäristön pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea itseohjautuvaa oppimista (29.5.2015)

Etäoppimisympäristön pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea tuloksekkaan oppimisen kannalta tärkeää itseohjautuvaa oppimista. Teknologisten ratkaisujen ohella etäoppimisympäristössä tarvitaan pedagogiikkaa, joka huomioi oppilaiden yksilölliset oppimistarpeet sekä yhteenkuuluvuuden, autonomian ja kompetenssin kokemisen tarpeet, ilmenee KM Marja-Riitta Kotilaisen väitöstutkimuksesta.

Väitös: Uskottomuus aiheuttaa luultua useammin pitkäkestoisen traumaattisen kriisin (29.5.2015)

Uskottomuuden paljastumisen aiheuttama kriisi on luultua useammin pitkäkestoinen traumaattinen kriisi. Useimmiten uskottomuuskriisit johtavat eroon. Pitkä pariterapiasuhde auttaa kriisistä selviytymisessä ja parisuhteen jatkumisessa, ilmenee YTM Annikki Kaikkosen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Arktisen politiikan valta ilmenee alueesta tuotetussa tiedossa (25.5.2015)

Ympäristömuutokset, globaalin talouden paikalliset vaikutukset ja muun muassa kilpailu hupenevista luonnonvaroista ovat nostaneet arktisen alueen poliittiseen keskiöön. Samalla on korostunut tarve saada lisää aluetta koskevaa tietoa. Arktisen politiikan erityispiirre onkin kansainvälinen yhteisymmärrys tiedon tarpeesta ja sitoutuminen sen tuottamiseen. YTM Heidi Sinevaara-Niskasen tuoreesta väitöskirjasta käy ilmi, että juuri tieto on valtaa, jolla hallitaan arktisen alueen kehitystä. Sinevaara-Niskasen väitöstutkimus on ensimmäinen Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineesta valmistuva väitös.

Väitös: Audiovisuaalinen installaatio antaa näkyvän tilan globalisaation eriarvoistaville ilmiöille (20.4.2015)

Kuvataiteilija, TaM Minna Rainio antaa väitöstutkimuksessaan audiovisuaalisen ja tilallisen muodon globalisaation eriarvoistaville ilmiöille. Hän käsittelee väitöstutkimuksessaan siirtolaisuutta, pakolaisuutta ja prostituutioon kohdistuvaa naiskauppaa taideteosten ja kirjoitetun tutkimuksen keinoin.

Väitös: Uusi malli terveydenhuoltoalan opettajien avuksi simulaatio-opetukseen (2.4.2015)

Simulaatio-opetus on vakiintunut osaksi terveydenhuoltoalan koulutusta ympäri maailman. KM Tuulikki Keskitalo kehitti väitöstutkimuksessaan uuden pedagogisen mallin simulaatioon perustuvan opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioimisen tueksi.

Väitös: Alkuperäiskansojen aseman vahvistuminen ei ole vähentänyt heihin kohdistuvaa vallankäyttöä (16.3.2015)

Vallankäyttö alkuperäiskansoja kohtaan ei ole vähentynyt, vaikka heidän mahdollisuutensa poliittiseen osallistumiseen on parantunut ja heidän oikeuksiaan on tunnustettu. Sen sijaan valta ja hallinta ovat ottaneet aiempaa hienovaraisempia muotoja, ilmenee YTM Marjo Lindrothin tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Alaluokkalaisten poikien sosiaalinen hyvinvointi on tyttöjä heikompi (13.3.2015)

Alaluokkalaisten poikien sosiaalinen hyvinvointi on heikompi kuin tyttöjen, käy ilmi KM Sirkka Räisänen-Ylitalon koulun sosiaalista hyvinvointia tarkastelevasta tuoreesta väitöstutkimuksesta. Oppilaat kaipaavat lisäksi enemmän tukea luokkakavereiltaan koulunkäynnin ongelma- ja kiusaamistilanteissa.

Väitös: Yliopistojen tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää nykyistä vahvempaa johtamista (13.2.2015)

Tuoreen väitöksen mukaan yliopistojen tutkimus- ja innovaatiotoiminta kaipaa systemaattisempaa ja aktiivisempaa johtamista eri tasoilla. Toimintaa hankaloittaa se, etteivät valtion yliopistoille kohdistamat ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät tue yliopistojen uudistunutta asemaa. Ajattelu- ja toimintatavan muutos kohti yritysmäisempää, tulosvastuullisempaa ja managerialisempaa suuntaa on haasteistaan huolimatta välttämätöntä, ilmenee HTM Maria Virranniemen väitöstyössä.

Väitös: Mobiiliteknologia tuo näyttämötaiteen ulos oopperataloista (21.1.2015)

Mobiili ajattelutapa ja mobiiliteknologiat tuovat oopperataiteen ulos oopperataloista. Tekijöiden, esiintyjien ja yleisön jäsenten välinen dynamiikka määrittyy hybrideillä näyttämöillä osallistavan, teosta muovaavan luovan toiminnan kautta, ilmenee TaM Jaakko Nousiaisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitös: Bernard Brodie modernisoi strategian teorian ydinaseaikakaudelle (16.1.2015)

Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen mielenkiinto ydinasestrategiaan on ollut kasvussa. Barry Zellen tutkii väitöskirjassaan Bernard Brodien (1910–1978) strategian teorioiden evoluutiota. Brodie oli yksi pioneeriteoreetikoista, jotka tutkivat ydinpelotetta. Hänen ajatuksensa vaikuttivat Amerikan ydinasestrategiaan aina toisesta maailmansodasta kylmän sodan loppuun asti.