Väitökset 2016
Väitös: Lars Levi Laestadius oli myös filosofinen ajattelija (2.12.2016)

Lars Levi Laestadius (1800–1861) tunnetaan yhtenä vaikutusvaltaisimpana ruotsalaisena luterilais-pietistisenä herättäjänä, monialaisena tiedemiehenä ja lestadiolaisten liikkeiden alkuun saattajana 1800-luvun pohjoiskalotilla. Laestadiuksen uskonnollisen ja tieteellisen työn vaikutukset Pohjois-Skandinavian hengelliseen ja kulttuuriseen elämään on ollut laaja-alaista, mutta hänen antropologista ja uskonnonfilosofista ajattelua ei ole aiemmin tutkittu väitöskirjatasolla filosofian kentällä. YTM Kosti Joensuun väitöskirja tuottaa uutta tietoa Laestadiuksesta filosofisena ajattelijana.

Väitös: Vammainen ihminen käyttää vuorovaikutuskokemuksiaan identiteettinsä rakennusaineina (25.11.2016)

Ihminen rakentaa identiteettejään sekä käsitystä itsestään ja rooleistaan vuorovaikutuskokemustensa pohjalta koko elämänsä ajan. YTM Tiina Notkon kuntoutustieteen väitöskirja käsittelee kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä vammaisen tai pitkäaikaissairaan ihmisen identiteettien kehittymisessä.

Väitös: Saamenkielisessä kielipesässä elvytetään saamen kieltä monipuolisin menetelmin (25.11.2016)

Saamen kieli on keskeisessä asemassa saamenkielisen kielipesän arjessa. Kielipesän toiminta perustuu uhanalaisen saamen kielen elvyttämiseen ja kielen omaksumisen tukeminen näkyy kielipesän kaikissa toimissa. Saamen kieltä omaksutaan saamelaisesta kulttuurista käsin ja kielipesän arki rytmittyy luonnon vuotuiskierron mukaan. KM Rauni Äärelän väitöskirja tarkastelee saamenkielisen kielipesän toiminnan toteuttamista saamelaisessa varhaiskasvatuksessa.

Väitös: Kiinan kansallisidentiteetin historiallis-kulttuuriset juuret ja väittely perinteisten oppisuuntien elvyttämisestä (18.11.2016)

FL Jyrki Kallion väitöskirjatutkimus tarkastelee Kiinan poliittisen johdon pyrkimystä luoda maalleen uusi strateginen narratiivi eli kertomus, joka kuvaa maan nousua johtavaksi mutta rauhanomaiseksi suurvallaksi.

Väitös: Työaika on muutakin kuin kellonaikaa – Tietoon perustuvissa organisaatioissa työn sisältö ja aikavaatimukset eivät kohtaa (15.11.2016)

Erityisesti tietoon perustuvissa organisaatioissa työaika muodostuu yhä enemmän muun kuin kellonajan mukaan. Sen sijaan tapahtumat, ajan kokeminen ja muiden henkilöiden aikataulut muovaavat työn tekemisen aikaa. Työaikaa ohjaavatkin arkiset käytännöt pikemmin kuin muodollinen työajan säätely. Näin osoittaa YTM Soja Ukkolan väitöstutkimus it-alan työaikakulttuureista.

Väitös: Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen (21.10.2016)

YTM Riitta Särkelän tuore väitöstutkimus analysoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen muutosta sosiaalipalvelujen tuottajana. Hallituksen tavoite laittaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut samaan asemaan yritysten palvelujen kanssa on tuttu lamalääke jo 1990-luvulta. Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa tekemä linjaus julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta merkitsee sitä, että julkiset palvelut ovat samassa asemassa yritysten tuottamien palvelujen kanssa. Myöskään järjestöjen tuottamien yleishyödyllisten palvelujen turvaamista ei ole uudistuksessa riittävästi pohdittu.

Väitös: Saamelaisopetuksen kehittäminen yksittäisten opettajien varassa (7.10.2016)

Saamelaisopetuksen kehittäminen saamen kieltä ja kulttuuria tukevaksi edellyttää laajoja rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia, ilmenee KM Rauna Rahko-Ravantin väitöstutkimuksesta. Saamelaisopetuksen asema on heikko Suomen kouluissa, ja saamelaisopetuksen kehittäminen on tällä hetkellä yksittäisten opettajien varassa. Kehittämistyö tulisi nähdä koko koulun yhteisenä asiana.

Väitös: Hyvinvointi ja kouluilo kulkevat käsi kädessä (27.9.2016)

Kouluilo rakentuu hyvinvoinnin elementeistä. KM Eliisa Leskisenojan tuore väitöstutkimus osoittaa, että positiivisella kasvatuksella luokkatoiminnassa on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kokemaan kouluiloon ja koulutyön mielekkyyteen. Opettaja on avainasemassa hyvinvoinnin lisäämisessä ja myönteisen ilmapiirin luomisessa luokkayhteisöön.

Kohtaamisia taiteellisen toiminnan merkeissä (15.9.2016)

Taiteiden tiedekunnan henkilökuntaa kokoontui viime lukuvuonna yhteisen taidetoiminnan merkeissä. Kohtaamiset avataan nyt koko yliopiston henkilökunnalle. Aikaisempaa kokemusta taiteellisesta toiminnasta ei tarvita ja osallistujat ovat tulosvastuussa vain itselleen.

Väitös: Jäsenmaiden ministerit haluavat sitoutua EU:n opettajankoulutusstrategiaan (9.9.2016)

Kasvatustieteen maisteri Hannu Takkula tarkastelee väitöstutkimuksessaan Euroopan unionin komission opettajankoulutusstrategian sekä eurooppalaisen opettajankoulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopan unionin keskeisten päätöksentekijöiden näkemysten valossa.

Väitös: Maine muuttaa elinvoiman vetovoimaksi (24.8.2016)

Kaupunginjohtaja, VTM Timo Halosen väitöstutkimuksen mukaan mainetyön tulee olla osa kaupunkiseutujen strategista johtamista. Menestyksen kannalta ratkaisevinta on kuitenkin seudun sisäinen maine eli paikan henki, joka synnytetään yhdessä tekemisellä.

Väitös: Espanjassa laiton graffiti taistelee sortoa, rasismia ja epätasa-arvoa vastaan (7.6.2016)

Espanjassa laiton graffiti nostaa esille yhteiskunnassa vallitsevia eettis-poliittisia ongelmia. Graffitin maalaaminen myös sitouttaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, selviää TaM, KM Jonna Tolosen väitöskirjatutkimuksesta.

Väitös: Vammaisen nuoren omat tavoitteet onnistuneen kuntoutuksen lähtökohtana (31.5.2016)

Omien tavoitteiden ja hallinnan tunteen tulee olla vammaisen nuoren kuntoutuksen lähtökohtana. Kuntoutuksen sisällön määrittäjinä tulee niin ikään olla nuoren omat tarpeet ja aktiivinen vaikuttaminen. Näin toimimalla kuntoutuksella on mahdollista saavuttaa toivottuja tuloksia. YTM Marjatta Martinin tuore väitöskirja tuottaa uutta tietoa Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa olleiden nuorten elämäntilanteista, tavoitteista ja kuntoutuskokemuksista.

Väitös: Nykyinen laki riittämätön biometrisen tunnistamisen turvalliseen käyttöön (23.5.2016)

Henkilötietolaki ei huomioi riittävästi biometristen tunnisteiden lainsäädännöllistä erityisasemaa, ilmenee OTM Juhani Korjan tuoreesta väitöstutkimuksesta. Laki ei myöskään ohjaa palvelujen kehittäjiä riittävästi turvaamaan yksityisyydensuojaa. Riittämätön tieto biometristen tunnisteiden käyttöönotosta ja sen riskeistä aiheuttaa vaaran sen väärinkäytöstä. Korjan mukaan tarve biometrisen tunnistamisen sääntelylle on suuri.

Väitös: Taiteilija voi osallistua keskusteluun ympäristökonflikteista nykytaiteen keinoin (17.5.2016)

Nykytaiteilija voi osallistua ympäristökonflikteja käsitteleviin keskusteluihin nykytaiteen keinoin. Taideprojektit voivat avata vuorovaikutusta ympäristökonflikteihin ja nostaa esiin syrjään jääneitä tarkastelukulmia. Taiteilija voi tulkita ympäristötutkimusta ja välittää tutkimustietoa yleisölle niin symbolisessa, moniaistisessa kuin monitasoisessakin muodossa, ilmenee TaM Maria Huhmarniemen väitöstutkimuksesta.

Väitös: Hylkeenpyyntiä koskevassa EU-asetuksessa laiminlyöty tieteelliset perustelut (16.5.2016)

Kanadan itärannikolla suoritettu kaupallinen hylkeenpyynti on useita vuosikymmeniä leimattu julmaksi, epäinhimilliseksi ja tarpeettomaksi. Vastauksena julkiseen painostukseen ja kampanjointiin pyynnin lopettamiseksi Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2009 asetuksen, joka lopetti tyystin hyljetuotteiden myynnin unionin sisäisillä markkinoilla, lukuun ottamatta alkuperäiskansoja. Nikolas Sellheim osoittaa tuoreessa väitöksessään, että asetuksessa ei huomioitu tieteellisiä näkökantoja.

Väitös: Suomalaiset muotitaiteilijat osallistuivat suunnittelutöillään 1930–1950-luvuilla yhteiskunnalliseen keskusteluun (16.5.2016)

Suomalaiset muotitaiteilijat osallistuivat 1930–1950-luvuilla yhteiskunnalliseen keskusteluun suunnittelemiensa vaatteiden avulla. Muotitaiteilijoiden suunnittelemien pukujen sisältämistä surrealististyylisistä symboleista voi lukea heidän mielipiteitään yhteiskunnasta ja naisten asemasta demokratisoitumisen aikakaudella, ilmenee TaM Suvi Sandvikin tuoreesta väitöksestä.

Väitös: Geometrian oppimiseen iloa kuvataiteellisesta ilmaisusta (25.4.2016)

Kuvataiteellisen ilmaisun yhdistäminen geometrian opetukseen tukee oppilaan luovuutta ja kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, ilmenee KM Sirkku Korkatin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Korkatti loi uuden oppimisympäristön geometrian opetukselle ja sai myönteisiä tuloksia oppilaiden onnistumisesta, osallisuuden kokemuksista, motivoitumisesta sekä geometrisen ajattelun edistämisestä.

Väitös: Naisjohtajuuteen eväät jo lapsuuskodista (8.4.2016)

Lapsuudenkodin ilmapiiri, aktiivisuus koulu- ja opiskeluaikana ja myönteinen suhde työntekoon ovat osa naisjohtajuuden elämänkulkua, ilmenee KM Sanna Hyvärisen väitöstutkimuksesta.

Väitös: Yksilölliset koulutusvalinnat osa kehitysvammaisen hyvää elämää (24.3.2016)

Kehitysvammaiset nuoret haaveilevat omasta elämästä, uusien asioiden oppimisesta, ammatista ja työstä sekä ystävistä. Yksilöllisten tarpeiden mukaan muuntuva koulutus, siirtymävaiheen yhteistyö sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut voivat tukea näiden haaveiden toteutumista, ilmenee KM Anneli Hermanoffin väitöstutkimuksessa.

Väitös: Suomesta puuttuu työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kokonaishallinta (15.3.2016)

Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti. Kokonaishallinnan puute koskee kaikkia toimialoja, ilmenee FT, YTL Juhani Tarkkosen tuoreesta väitöksestä.

Väitös: Teknologiavälitteisyys haastaa kyläläisten arkea ja maaseutusosiaalityötä (11.3.2016)

Yhteiskunnan teknologisoituminen on muuttanut kyläläisten arkea voimakkaasti. HTM, YTM Arja Kilpeläinen tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan teknologiavälitteisyyden merkityksellisyyttä ikääntyvissä sivukylissä ja vaikutuksia maaseutusosiaalityöhön.

Väitös: Vuorovaikutuksen vaaliminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä (23.2.2016)

Nuorten oleileva yhdessäolo ja leikillisyys ehkäisevät syrjäytymistä. Kyse on osallisuuden kehittymisestä, joka parhaimmillaan kantaa hedelmää koko loppuiäksi. Osallisuus yhteisössä merkitsee myös vaikuttamismahdollisuuksia, kuulluksi tulemista ja tasavertaista keskustelukumppanuutta, ilmenee KM Ulla-Maija Louhelan tuoreesta väitöstyöstä.

Väitös: Tie laudaturylioppilaaksi käy voimavarojen hyödyntämisen kautta (17.2.2016)

Huippuoppilaat kohtaavat opinnoissaan vaikeuksia siinä missä muutkin. Heidän tapansa voittaa koulunkäyntiin liittyvät vastoinkäymiset kertovat kuitenkin siitä, mikä merkitys voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntämisellä on opintomenestykselle, ilmenee KM Mari Salmelan tuoreesta väitöstutkimuksesta.