TORSTAI AAMUPÄIVÄ


ARKTIKUMIN OPASTETUT NÄYTTELYVAIHTOEHDOT TORSTAI klo 10.30-11.30

1. Muuttuva Arktis - tiedekeskusnäyttely, Arktinen keskus

Muuttuva Arktis – tiedekeskusnäyttely on pohjoisten alueiden olosuhteita, luontoa, kulttuureja ja äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutumista sekä monitieteistä arktista tutkimusta yleisöä kiinnostavalla ja interaktiivisella tavalla. Näyttelyssä tuodaan esille pohjoisten alueiden kohtaamia muutoksia, kuten ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansojen asemaa muuttuvassa maailmassa.

Yksi perusnäyttelyn vetonauloista on revontuliteatteri, jossa näyttelyvieras voi selällään maaten katsoa kattoon heijastettavaa kolmiulotteista revontulianimaatiota.
Näyttelyssä on myös kylmähuone, jossa on ympäri vuoden jäätä.

http://www.arktikum.fi/FI/nayttelyt/perusnayttelyt.html


2. ”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944  Erikoisnäyttely 27.4.2015–10.1.2016

Vuoden 1940 syksyllä Lapin rautatieasemilla ja Jäämerentiellä alkoi näkyä vieraita kieliä puhuvia sotilaita. Lappilaiset ihmettelivät kotiseuduilleen yllättäen ilmestyneitä komeita univormuihin pukeutuneita saksalaisia sotilaita, jotka ottivat vähitellen käyttöönsä rakennukset ja kentät. Tästä alkoi suomalaisten ja saksalaisten neljä vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi dramaattisesti Lapin tuhoutumiseen syksyllä 1944.

Saksalaisia joukkoja kohdattiin erilaisissa tilanteissa. Saksalaiset saattoivat rakentaa parakkinsa pihapiiriin tai vakinaiseksi käyneen kulkureitin varrelle. Kadulla vastaantulevat miehet vaikuttivat aina olevan saksalaisia. Heidän kanssaan ystävystyttiin ja vietettiin yhteisiä iltoja. Osa harjoitti kaupankäyntiä saksalaisten kanssa, osa oli heillä töissä. Kulttuuri- ja urheilutapahtumilla syvennettiin aseveljeyden ystävyyssidettä. Kohtaamiset olivat usein varsin arkisia, mutta väistämättömiä. Kaiken kaikkiaan Lapin alueella oli saksalaisia noin 210 000 henkilöä. Yksistään Rovaniemen alueella heitä oli arviolta 6 000 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin paikallista väestöä. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen.

Näyttelyn valokuvat ja esineistö on pääosin koottu vuosien varrella Lapin maakuntamuseolle tulleista lahjoituksista. Näyttelyssä tulee olemaan esillä muun muassa ennen näkemättömiä kotialbumeiden kuvia ja Vuoristoarmeijan miesten itse ottamia kuvia. Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana, kuten kenraalieversti Dietlin sanoin rintaman takana Rovaniemellä vallitsi ”sunnuntairauha”. Saksalaiset istuvat kahvipöydässä ja ottavat aurinkoa. Eräässä kuvassa vuoristojääkäri on tallentanut suomalaisen siviilimiehen ja tovereidensa rupatteluhetken. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa tilanteissa tallennettuja hetkiä.

”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” - Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944 –näyttelyn avajaiset ovat 27.4.2015, Lapin sodan päättymisen 70-vuotismuistopäivänä. Näyttely toteutetaan Lapin maakuntamuseon omana tuotantona.

http://www.arktikum.fi/FI/nayttelyt/vaihtuvat-nayttelyt/wir-waren-freunde-olimme-ystavia.html


3. Pohjoiset keinot - Northern Ways

Lapin maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoiset keinot - Northern Ways avattiin yleisölle vuoden 2003 lopussa. Perusnäyttelyssä on esillä Rovaniemen, Peräpohjolan ja Ylä-Lappin (saamelaisaluetta) sekä henkistä että aineellista kulttuuria.

Pohjoiset keinot esittelee avarakatseisesti pohjoisen ihmisen ja luonnon selviytymistarinaa. Näyttelysalien aiheet kulkevat muinaisuudesta nykyaikaan valottaen yksityisen ja yleisen kulttuurikehityksen syitä ja seurauksia.

Laajat dioraamat, pienoismallit, kuvakollaasit, filmi- ja äänimaailma, kartat ja näyttöpäätteet kertovat kymmeniä lappilaisia pienoistarinoita. Esillä ovat sadat kulttuuriesineet ja kymmenet pukuparret sekä Lapin luonnon tunnusomaisin kasvi- ja eläinmaailma.

Perusnäyttelyssä ovat niin 1950–1980-luvun Rovaniemen markkinoilta tutun torivalokuvaaja Valto Pernun kuvausteltta kuin 1970-luvun lappilaista kyläkuvaa ilmentävä Savukosken baari. Kuuntelupisteissä voi seurata neljän lappilaisnuoren tulevaisuuden toiveita 1990-luvun alussa ja samojen nuorten tuntoja vuosikymmen myöhemmin. Rovaniemen kauppalan pienoismallien (1939 ja 1944) yhteyteen tehty visuaalinen Talojen tarinat -tietokanta antaa puolestaan pienoismallien käytölle aivan uuden ulottuvuuden, kun keskeisten rakennusten historia avautuu sanoin ja kuvin.

Lapissa kulttuurin luontosidonnaisuus on vahvaa. Näyttelyssä voi tutustua lähemmin vaikkapa tunturikasveihin, villipeurojen elämään ja porojen laiduntamiseen. Tuttujen ja tuntemattomien Lapin eläinten ääniä voi valita erityisessä äänipisteessä. Metsien, jokien ja tunturien valtiaista esillä ovat karhu, hirvi, majava ja ahma. Yläilmoista näyttelyä tarkkailevat lentävät joutsenet. Esillä on myös Lapin joissa vieläkin esiintyvä jokihelmisimpukka eli raakku, jota etenkin koltat ja venäläiset kulkukauppiaat vuosisatojen ajan pyysivät arvokkaan helmen toivossa.

Lapin maakuntamuseo on alueensa keskusmuseo ja esittelee sen vuoksi monin tavoin saamelaisuutta. Näyttelykävijä voi tutustua Saamenmaan historiaan, eri saamenkieliin, musiikkiin, pukuihin, käsitöihin ja elinkeinoista erityisesti poronhoitoon.

Tärkeää osaa esittävät lisäksi talonpoikainen Lappi, savottakulttuuri ja kalastus. Rovaniemi vilkkaana liikenteen, hallinnon, kaupan, viihteen ja urheilun keskuksena on näyttelyn luonnollinen lähtöpiste.

http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Museot/Lapin-maakuntamuseo/Nayttelyt/Perusnayttely