Rehtorin kelpoisuus

(986/1998, 2§)

Pääsääntöisesti rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen (tai väh. 15 ov:n) laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Kielitaitovaatimukset

Rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. (18.12.2003/1133)

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskieli.

 

Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri koulutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus johonkin niistä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta koulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.

Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Koulukodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta antavan oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä alan työkokemus ja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Vapaata sivistystyötä antavan oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on (986/1998) asetuksen 21 §:ssä tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut opinnot ja riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja saman momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (26.9.2002/805)

 

Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siirtymäsäännöksellä kuitenkin mahdollistetaan myös se, että henkilöt, joilla on kelpoisuus perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi, ovat kelpoisia perusopetusta järjestävän koulun rehtoriksi, vaikka heillä ei olisikaan ylempää korkeakoulututkintoa. Myös ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rehtorin perustutkinnon taso voi olla muu kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuminen on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, mikä on asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus. Perusopetuksessa se on luokanopettajalla, aineenopettajalla, erityisopetusta antavalla opettajalla ja oppilaanohjaajalla. Näin esim. vanhamuotoisen luokanopettajakoulutuksen saanut on kelpoinen koko perusopetusta antavan koulun rehtoriksi.

Samoin luokanopettaja on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta vain vuosiluokille 7-9 antavassa koulussa vaikka hänellä ei olisi kelpoisuutta aineenopettajaksi. Tällöin hän voi opetustuntimääränsä täyttämiseksi opettaa kunnan jossain muussa koulussa, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1-6.