Yhteistoiminnallinen oppiminen, draaman käyttö opetuksessa: Leijona minussa

Opettaja: Välimaa Päivi
Projektin toteutuksessa mukana myös Lapin yliopiston mediakasvatuksen opiskelijat: Nikunen Anna, Sipola Annika ja Tarvainen Kaisa
(kuvausteksti perustuu heidän raporttiinsa)

Projekti toteutettiin 18 henkisen 5. luokan kanssa. Tavoitteena oli perinteisiä kuvaamataidon tekniikoita ja tietotekniikkaa yhdistämällä luoda työ, jossa oppilas esiintyy eläimenä itse suunnittelemassaan taustassa haluamallaan tavalla aseteltuna. Eläinhahmon valitsemisessa pyrittiin kiinnittämään huomiota sellaisiin eri eläinten ominaisuuksiin, joita oppilaat mahdollisesti itsessään näkivät tai kokivat omakseen. Projektin kuluessa oppilaat pääsivät tutustumaan valokuvattavana olemiseen, kasvomaalaukseen ja Gimp-kuvakäsittelyohjelmaan.

Projektin toteutus tapahtui yhden viikon aikana. Viikon alussa oppilaille esiteltiin projekti sekä se, mitä heidän kanssaan tultaisiin tekemään. Ensimmäisellä tunnilla alustettiin projektin vaiheita sekä keskusteltiin oppilaiden kanssa valokuvauksesta ja valokuvauksen kohteena olemisesta. Tätä kautta oppilaat johdateltiin projektin pääideaan, eli voimaeläinhahmoon ja keskusteluun otettiin mukaan oppilaiden lempieläimet.

Leijona minussa-1.jpg

Taululle koottiin eläimiä ja ominaisuuksia, joita oppilailla tuli eläimistä mieleen. Tunnin lopuksi oppilaille kerrottiin lisätietoja projektin yksityiskohdista sekä se, että oppilaiden kasvot maalattaisiin eläimiksi projektin aikana. Tämän jälkeen oppilaat saivat projektista uuden käsityksen ja alkoivat miettiä eläinhahmojaan uudella tavalla. Oppilaat pääsivät miettimään projektia ja eläinhahmojaan välitunnin ajaksi, kunnes seuraavalla tunnilla, heille kerrottiin lisää projektista ja käytiin läpi kaikki vaiheet. Lisäksi mietittiin yhdessä eri eläinten kasvonpiirteitä; apua haettiin Internetistä ja kirjoista.

Leijona minussa-2.jpg

Seuraavana päivänä aamu aloitettiin heti kasvomaalaamalla oppilaiden kasvoja kuvaamataidon varastossa, jossa kasvomaalausten valmistuttua yksi projektiin osallistuneista mediakasvatuksen opiskelijoista kuvasi valmiit oppilaat. Kasvomaalauksien teossa ja oppilaiden valokuvauksessa meni noin kolme tuntia, ja kaikki sujui ongelmitta. Apuna oli apuopettajia sekä työelämään tutustujia. Kuvauksien päätyttyä oppilaat alkoivat suunnitella opettajansa kanssa kuviensa taustoja ja projektin toteutuksessa apuna olleet mediakasvatuksen opiskelijat jäivät opiskelemaan Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa Saaren koulun atk-luokkaan. Päivän päätyttyä oppilaat kävivät näyttämässä taustojensa suunnitelmat ja kertomassa missä kohtaa taustaa halusivat kuvansa olevan.

Kolmantena päivänä oppilaat tekivät opettajansa johdolla taustansa loppuun, ja mediakasvatuksen opiskelijat leikkasivat Gimp-kuvankäsittelyohjelmalla oppilaat irti alkuperäisistä kuvista ja liittivät ne valkoiseen taustaan, jotta kuvien liittäminen olisi helpompaa oppilaiden tekemiin taustoihin. Neljäntenä päivänä apuna olleet mediakasvatuksen opiskelijat skannasivat oppilaiden tekemät taustat (ne oli alunperin toteutettu pölypastelli-tekniikalla) koulun tulostinkoneella muistitikulle, ja sitä kautta siirsivät kuvat tietokoneille. Tämän jälkeen opiskelijat siirsivät oppilaiden kuvat taustoihin.

Viimeisenä päivänä oppilaat tulivat heti aamusta suoraan atk-luokkaan ja jokainen oppilas pääsi muokkaamaan omaa kuvaansa mielensä mukaan Gimp-ohjelmalla. Näin kaikki sujui nopeammin, koska jokaisella oppilaalla oli oma kone käytössä eikä kenenkään tarvinnut odottaa omaa vuoroaan. Oppilaat saivat rauhassa tutustua ohjelmaan ja leikkiä sillä mielensä mukaan. Viimeisen tunnin aikana oppilaat viimeistelivät kuvansa ja valmistuneita kuvia tulostettiin sitä mukaa. Päivän aikana kuvien muokkaukseen meni yhteensä noin neljä tuntia.

leijona_minussa3.jpg

Projektin konkreettinen lopputulos oli jokaiselle oppilaalle oma mustiin kehyksiin laitettu A4-kokoinen printti valmiista, käsitellystä kuvasta. Oppilailla oli täysin vapaat kädet kuvakäsittelyssä, mutta itse tehtyjä taustoja oli muokattu kuitenkin verrattain vähän, ja kuvankäsittely oli painottunut eläinhahmoon. Lisäksi oppilaille laadittiin cd:t, joissa on kuvia projektin teon eri vaiheista, erityisesti kasvomaalaus-päivästä.

Mediakasvatuksen opiskelijoiden arviointia projektista

Projektin lopputulos oli onnistunut, joskin printti olisi voinut olla suurempikin. Toisaalta todettiin kuitenkin, että suurten printtien tekeminen on kallista, ja menetelmän mahdollista myöhempää soveltamista ajatellen oli hyvä todeta, että työ toimii myös pienenä ja on näin halvempi toteuttaa. Vaikka viikossa toteutettu projektin käytännön osuus onnistui hyvin, kehitettävää jäi. Gimp-ohjelman opetteluun olisi voinut käyttää enemmän aikaa, vaikka oppilaiden kysymyksistä selvittiinkin ja kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä lopputuloksiin. Oppilailla tuntui selvästi olevan myös kiinnostusta itse valokuvaamiseen, minkä voisi jotenkin ottaa huomioon vastaisuudessa.

Projektin onnistuneena lopputuloksena voi pitää myös opittuja asioita. Oppilaat ja opettajatkin oppivat digitaalisen kuvankäsittelyn eri mahdollisuuksista Gimp-kuvankäsittelyohjelmalla. Voimaannuttavan valokuvauksen menetelmän elementtejäkin oli havaittavissa. Vaikka eläinhahmot olisivatkin valikoituneet joillakin oppilailla sen perusteella, mikä vaikutti kasvomaalaukseen mielekkäimmältä, oli itse kuvaustilanteessa nähtävissä jonkinlaista vapautumista ja hauskanpitoa kaikilla oppilailla. Voimaeläinhahmon merkitys olikin kenties eläimeen liittyvien ominaisuuksien sijaan enemmän siinä, että sen taakse voi piiloutua eri rooliin ja näin heittäytyä kuvaustilanteeseen eri tavalla kuin jos kuvassa olisi ollut itsenään.

Projektin myötä syntyi uusia ideoita tieto-ja viestintäviestintätekniikan hyödyntämiseen erityisesti kuvaamataidon opetuksen apuvälineenä Saaren koululla myös tulevaisuudessa.