Yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiva oppiminen: Yhdessä oppimista 0.- 6.luokkalaisten sekaryhmissä

Koskenranta Pirkko

Syyslukukauden 2009 alkajaisiksi sovimme, että kokeilemme neljän päivän ajan yhteistoiminnallista oppimista koulumme kaikilla luokilla. Yhteistoiminnallista oppimista ei ollut ennen kokeiltu kaikilla vuosiluokilla. Ennen jakson alkamista lähetimme koteihin kirjeet, jossa kerroimme, mitä yhteistoiminnallinen oppiminen on ja miten aiomme sitä toteuttaa 0-6.-luokkalaisten sekaryhmissä.

Päätimme muodostaa kotiryhmät siten, että jokaisessa ryhmässä on oppilaita eri vuosiluokilta ja ryhmät olivat neljän oppilaan ryhmiä. Kotiryhmiä tuli yksitoista ja ne työskentelivät kolmessa eri luokassa. Lisäksi järjestimme pienryhmätiloja kirjastosta, erityisluokasta, liikuntasalista ja käsityöluokasta.

Yhteistoiminnallinen jakso aloitettiin liikuntasalissa. Ensin leikimme yhteistoiminnallisen leikin, sitten jaoimme oppilaat kotiryhmiin. Kotiryhmissä oppilaat valitsivat ryhmän johtajan, avustajan, kellokallen ja tsempparin (ks. kotiryhmän roolien tehtävät).

Roolijaon jälkeen oppilaat hakivat opettajien etukäteen tekemän opintosuunnitelman ja lukujärjestyspohjat. Arviointikriteerit olivat jokaisen luokan taululla samoin kuin oppilaiden roolitehtävät.

Jaksosta oppiaineittain

Oppiaineet: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, kuvaamataito, musiikkiliikunta ja uskonto.

Äidinkielessä 0.-2.luokka teki erilaisia luku- ja kirjoitusharjoitteita ja 3.-6.luokka käsitteli sanaluokkia oppi- ja työkirjojen, tietokoneohjelmien ja erilaisten oppimispelien avulla. Ryhmien piti lopuksi valmistaa yhteenveto sanaluokista A3-kokoiselle kartongille ja se oli yksi ryhmäarvioinnin kohde. Koska ryhmässä oli myös pienempiä oppilaita, kysyivät isommat oppilaat pienemmiltä, miten he esityksen ymmärsivät ja samalla he saivat palautetta siitä, mikä tulee tehdä paremmin. Pienemmät oppilaat myös värittävät ja piirsivät kuvia, joita kartongille tuli. Ryhmien isommat oppilaat myös lukivat pienemmille satuja, luettivat lukutaitoisia ja kävivät tietokoneella avustamassa erilaisten äidinkielen tehtävien tekemisessä.

Matematiikassa 0.-2.-luokilla oli oppikirjan yhteen- ja vähennyslaskutehtäviä ja lisätehtävämonisteita. 3.-6.luokka paneutui oppikirjan avulla murtolukuihin. Kaikki ryhmät käyttivät apunaan tietokonepelejä ja muita oppimispelejä. Matematiikassa yksilöllistä työtä oli enemmän, mutta se rytmitti päivää mukavasti.

Ympäristö- ja luonnontiedossa harjoittelimme kotiryhmissä Kemijärven SPR:n kanssa ensiaputaitoja. Sen lisäksi tutkimme erilaisilla rasteilla eri aineiden liukenemista veteen ja eri materiaalien kellumista. Ryhmillä oli lähes koko ajan mielekästä tekemistä ja jokaisella oppilaalla oli aktiivinen rooli.

Kuvaamataidossa ryhmien tehtävänä oli suunnitella ja rakentaa askartelutikuista silta. Silta rakennettiin pahvin päälle liimaamalla. Sillan alta piti mahtua menemään esine, joka on 5cm leveä ja 5cm korkea. Arvostelussa kiinnitettiin huomio sillan rakenteeseen ja myös siihen, kuinka suuren painon silta kestää. Arvosteluun vaikuttivat myös esteettisyysseikat eli kuinka näyttävä ja omaperäinen silta oli. Sillan sai rakentaa osittain värillisistä askartelutikuista ja myös muuta materiaalia sai käyttää rakentamisessa. Työn siisteysjälki huomioitiin myös arvostelussa.

Tässä tehtävässä näkyi erityisesti lähikehityksen merkitys oppimisessa, positiivinen riippuvuus, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot ja miten jokaisen oppilaan työpanosta pidettiin tärkeänä.

Musiikkiliikunnassa harjoittelimme ensin suurryhmässä opettajan johdolla puolalaisen Cicapo -tanssin. Harjoitukset jatkuivat kotiryhmissä ja jakson viimeisenä päivänä kaikki ryhmät tanssivat tanssin yhdessä ilman opettajan avustusta. Lisäksi lauloimme ryhmissä karaokea. Karaokekappalelistat oli jaettu jokaiselle ryhmälle etukäteen ja ryhmät sopivat esityksen laulajat ja soittajat. Ryhmät saivat suunnitella esityksilleen koreografian. He saivat käyttää esityksissään koulusoittimia.

Uskonnossa lähetystyöntekijä Raili Tapio Kroatiasta kertoi meille lähetystyöstä. Tämä tunti oli perinteistä opettajajohtoista opetusta, jossa oppilaat tutustuivat kroatialaisten koululaisten ja aikuisten arkeen valokuvien ja erilaisten esineiden avulla. Opettajajohtoinen opetus toi vaihtelua yhteistoiminnalliseen jaksoon ja siitä oli hyvä siirtyä välitunnin jälkeen jakson loppuarviointiin.

Jakson loppuarviointi

Jokainen ryhmä sai eri oppiaineissa pisteitä etukäteen suunnitellun arviointisuunnitelman mukaan. Arvioinnin kohteena olivat mm. tiedot, taidot, luova ongelmanratkaisukyky, omaperäisyys, yhteistyötaidot ja asenne. Jakson aikana oppilas suoritti myös itsearviointia (LIITE 1) ja jakson lopussa oli vielä ryhmän sisäinen arviointi (LIITE 2).

Koska yhteistoiminnallinen oppimisjakso oli suurimmalle osalle opettajista ja oppilaista vieras, suunnittelimme jakson siten, että se sisälsi perinteistä opettajajohtoista opiskelua, mutta myös yhteistoiminnallista oppimista. Kokeilu innosti lähes kaikkia oppilaita ja usein saimme kuulla myös vanhemmilta, kuinka jaksosta oli puhuttu lähes päivittäin myös kotona.