Yhteistoiminnallista oppimista Tohmon koululla

Tavoitteet

Yhteistoiminnallisten jaksojen tavoitteina Tohmon koululla olivat:

  • kehittää poikien oppimista tukevia pedagogisia menetelmiä, joista hyötyvät myös tytöt
  • sitouttaa oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti
  • ohjata oppilaita kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppimisesta
  • kannustaa oppilaita ja opettajia yhdessä oppimisen toimintakulttuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan
  • oppilaiden ja opettajien vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen
  • oppilaiden itsetunnon ja opiskelumotivaation kohottaminen
  • kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempi oppiminen
  • luovuuden ja luovan opettajuuden edistäminen

Keinot

Hankkeen aikana lisäsimme yhteisöllisyyttä korostavia opetusmenetelmiä ja projekteja koulun sisällä, koulun ja kotien välillä sekä laajemminkin koko kyläyhteisössä. Yhteistoiminnallisuus paransi kaikkien kouluviihtyvyyttä, oppimismotivaatiota ja koulun me-henkeä. Myös isien osallisuus koulun toiminnassa lisääntyi. Koulusta tuli kaikille avoin kohtaamispaikka, jonne jokainen oli tervetullut.

philip_ja_ira465x220.jpg
Professori Philip Gammage Iso-Britanniasta tutustumassa yhteistoiminnalliseen oppimiseen

Käytimme yhteistoiminnallisten jaksojen aikana paljon teemaopetusta, jossa eri oppiaineiden sisällöt käytiin läpi yhden laajemman teeman yhteydessä. Se lisäsi oppilaiden käsitteenmuodostusta ja tuki uutta tiedonkäsitystä. Myönteinen minäkuva vahvistui, ahdistus väheni ja sosiaaliset taidot kasvoivat.

Arviointi

Arviointi oli osa opetussuunnitelmaa ja se konkretisoi oppilaille opetuksen tavoitteita. Käytimme yksilöarviointia silloin, kun mittasimme pikkutestein oppilaan yksin ja ryhmän tuella oppimia tiedollisia taitoja. Pääasiassa käytimme ryhmäarviointia, vertais- ja itsearviointia. Ryhmäarviointi sopi hyvin yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja sen avulla oppilaat oppivat antamaan ja ottamaan vastaan hienotunteista, objektiivista ja rakentavaa palautetta. Itsearvionnin tarkoitus oli säädellä oppilaan omaa oppimistaan esitettyihin tiedollisiin, taidollisiin, asenteellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin nähden. Toisaalta itsearvioinnilla pyrittiin rohkaisemaan oppilasta asettamaan omia tavoitteita.

Kaiken kaikkiaan arvioinnilla haluttiin vahvistaa oppilaiden myönteisen ja realistisen minäkäsityksen kehittymistä, positiivista riippuvuutta sekä rohkeutta ajatella ja toimia uudella tavalla. Koulun toimintakulttuurin tulisi muuttua, jotta se tukee paremmin oppilaiden positiivisen minäkäsityksen kehittymistä. Oppilasta on kuultava ja häntä on rohkaistava sekä tietojen että taitojen omaksumisessa sekä tunteiden hallinnassa ja sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Palaute on tärkeä osa arviointia ja sen tulee tapahtua oppilaan parhaaksi ja sitä tulee hyödyntää oppimistavoitteiden uudelleenasettelussa.

Opettajan pedagoginen toiminta

Yhteistoiminnallinen oppiminen vaatii opettajalta jämäkkää tiimijohtajuutta sekä taitoa havainnoida taustalla ryhmän toimintaa ja yksilöiden oppimista ryhmissä. Hän suunnittelee pienryhmiä hyödyntävät opetustilanteet, antaa selkeät ohjeet ja tilaa keskustelulle. Hän puuttuu tilanteeseen vain tarvittaessa. Yhteistoiminnallisen oppimisjakson ja kulttuurin suunnittelun luominen vie aikaa ja siinä edetään pienin askelin.

yhteistoim_opp.jpg

Kun oppilaat työskentelevät ryhmissä, opettaja kiertelee opiskelutiloissa, kannustaa ryhmiä ja kyselee, miten oppilaat ovat ratkaisseet tehtävän. Samalla hän näkee, miten ryhmät pärjäävät. Opettaja ei välitä opittavaa tietoa suoraan oppilaille, vaan hän ohjaa heitä itse asettamaan ongelmia, luomaan omia selityksiään ja etsimään uutta tietoa. Hän voi myös arvioida, miten hän oppimisen ohjaajana voi itse parantaa toimintaansa, jotta oppilaiden oma aktiivisuus lisääntyy, oppiminen paranee ja jaksosta tulee mielekäs kokonaisuus, josta kaikki hyötyvät.