Hankkeen taustaa

Suomalaisen peruskoulun keskimääräiset oppimistulokset ovat eurooppalaisen vertailun mukaan hyviä, eivätkä oppilaiden keskinäiset erot oppimistuloksissa ole suuria. Huomioarvoista näissä tutkimuksissa on tyttöjen ja poikien koulumenestyksen väliset erot. Pojat menestyvät koko Euroopassa haja-asutusalueilla tyttöjä huonommin ja pohjoisessa erot ovat suuremmat kuin Euroopassa ja myös Suomessa keskimäärin. Opetusministeriö laatiman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2003–2008 mukaan koulun tehtävä on luoda kaikille mahdollisuus elämänlaajuiseen elinikäiseen oppimiseen. Niin ikään tärkeää on oppilaiden osallistaminen koulun toimintaan ja kasvattaminen aktiivisiksi oppijoiksi. Poikien tapa oppia on keskimäärin tehtäväorientoituneempi kuin tyttöjen. Tämä edellyttää koululta muun muassa toiminnallisuutta ja ongelmakeskeisyyttä asiakeskeisyyden sijaan.

Toisen asteen valinnoissa sukupuolten väliset erot korostuvat, kun kaksi kolmannesta tytöistä menee lukioon, mutta pojista vain puolet. Siirtymiset alaluokilta yläluokille ja perusopetuksesta toiselle asteelle sekä niihin liittyvät valinnat ajoittuvat poikien kehityskaaren kannalta usein epäedulliseen vaiheeseen. Tytöt ja pojat suhtautuvat eri tavoin koulutyöhön; myös oppimisessa ilmenee eroja motivaation ja itsetunnon alueilla. Tämä saattaa osin selittyä sillä, että meillä on sisäänrakennettuna paljon sukupuolta koskevia stereotyyppisiä tulkintoja. Koulu heijastaa ympäristönsä kulttuuria ja joskus myös vahvistaa olemassa olevia käsityksiä. Täten koulu saattaa lisätä tyttöjen ja poikien oppimistulosten eroja.

Aiemmissa maassamme tehdyissä tutkimuksissa on tuotu esille, että koulussa ei huomioida sukupuolten eritahtista kehitystä, poikien heikompia oppimisvalmiuksia, heidän kiinnostuksen kohteita, erityistarpeita eikä heille ominaisia oppimistyylejä. Poikien oppimisvalmiudet erityisesti kielellisellä alueella ovat heikompia, heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he ovat myös useammin alisuoriutujia kuin tytöt. Esikartoitus osoitti myös temperamenttityylien erojen huomioimisen ja inklusiivisen pedagogiikan kehittämisen tarpeen. Erityisesti kaivataan toiminnallisia ja käytännöllispainotteisia opiskelu- ja opetusmuotoja, yhteisöllisyyden ja ryhmätoiminnan vahvistamista sekä poikia kiinnostavan harrastustoiminnan lisäämistä.

Koulun haasteena on antaa mahdollisuus omaa kulttuuria kunnioittavaan sekä kansainvälisyyden hyväksyvään tasokkaaseen ja monipuoliseen opetukseen oppilaan kotipaikasta riippumatta. Nyky-yhteiskunnassa siteet perinteiseen yhteisöön ovat murtumassa kaupallisuuden ja alakulttuurien tieltä. Pohjoisessa tämä sidos on vielä vahva. Sitä tulee kunnioittaa opetussuunnitelmissa ja kehitettäessä uusia oppimismenetelmiä. Sidos perinteiseen kulttuuriin voi olla myös este oppimiselle. Koulusivistystä voidaan pitää uhkana perinteisille "isien" ammateille. Pohjoisessa myös välimatkat saattavat vaikuttaa jatko-opiskeluvalintoihin; vanhemmat eivät ole aina halukkaita rohkaisemaan lastaan ammatin valintaan, joka tarkoittaa kotoa poismuuttoa jo 16 -vuotiaana. Eri kouluasteiden yhteistyötä sekä toisaalta koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Yhteiset alueelliset opetuskokonaisuudet ja opettajien yhteistyön tiivistäminen helpottavat opettajien työtä muun muassa opetuksen suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä.

Hanke pyrkii myös alueellisen tasa-arvon edistämiseen. Syrjäytymisriskit näyttävät viime aikoina lisääntyneen; syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien motivointi aktiiviseksi oppijoiksi on tärkeää jo peruskoulutusvaiheessa, koska silloin syntyvät asenteet opiskelua ja oppimista kohtaan. Peruskoulutuksen pitäisi myös edistää nuorten työllistymistä tai jatko-opintoihin siirtymistä sekä halua elinikäiseen oppimiseen. Pohjois-Suomen syrjäisemmillä alueilla uhkana on erityisesti nuorten lisääntyvä poismuutto kasvukeskuksiin sekä toisaalta työttömyys. Poikien koulumotivaation ja oppimistulosten paraneminen heijastuu myös yleisesti alueen asukkaiden koulutusmotivaatioon ja -tasoon ja näin alueellinen kilpailukyky paranee ja koulun merkitys alueensa kehittäjänä vahvistuu.