Lapin yliopiston naistutkimusyksikön

Toimintakäsikirja

Mervi Autti
Päivi Naskali

Huhtikuu 2009

SISÄLTÖ

Aluksi
TOIMINNAN KEHYKSET
Johtosääntö
Johtoryhmä
Työntekijät
Yhteistyön organisointi
Tiedottaminen
OPETUS
Sivuaineopetuksen järjestäminen
Integroidun opetuksen järjestäminen
Opetuksen kehittäminen
Kansainvälinen opetus
Maisteriopinnot
Jatkokoulutus
TUTKIMUS
Tutkimushankkeet ja hankeyhteistyö
Tutkijavaihto
Julkaiseminen
TULEVAISUUS
Lähteet


Aluksi
Naistutkimuksen opetus ja tutkimus aloitettiin Lapin yliopistossa vuonna 1989 sosiologian professori Liisa Rantalaihon johdolla. Vuonna 1991 aloitettiin 10 opintoviikon laajuinen monitieteinen naistutkimuksen opintokokonaisuus. Tällä hetkellä tarjotaan laaja sivuaine ja syventävät opinnot.

Vuonna 2006 naistutkimuksen maisteriohjelma hyväksyttiin OPM:n asetukseen.   Samana vuonna kasvatustieteiden tiedekunta päätti, että tiedekunnassa voi suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon naistutkimuksen alalta.  

Naistutkimus on kasvatustieteiden tiedekunnan painopisteala mediakasvatuksen ohella. Vuonna 2004 tiedekunnan yhteyteen perustettiin Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö sekä naistutkimuksen professorin ja assistentin virat.

Naistutkimusyksikön opetus ja ohjaus sekä suunnittelu-, tiedotus- ja koordinointityö on kohdistettu vastaamaan koko yliopiston ja kaikkien tiedekuntien naistutkimuksen monitieteisyydestä nouseviin tarpeisiin. Lapin yliopistossa naistutkimuksen osaamisen keskiössä ovat erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen, sosiaalisten ilmiöiden ja kulttuuristen merkitysten tutkimus, joita yhdistää feministinen tiedon rakentumista ja sukupuolta koskeva teoreettinen ajattelu.

TOIMINNAN KEHYKSET

Johtosääntö    
Lapin yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 2.6.2005 Lapin yliopiston naistutkimusyksikön johtosäännön, jonka mukaisesti naistutkimusyksikön tehtävänä on:

1. edistää naistutkimuksen alaan liittyvää tutkimusta ja jatkokoulutusta;
2. antaa naistutkimuksen opetusta Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien, yksiköiden sekä täydennyskoulutuskeskuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoille;
3. tukea yliopiston muuta naistutkimukseen integroitua tutkimusta ja opetusta;
4. julkaista ja kerätä naistutkimukseen liittyvää aineistoa sekä tutkimus- ja opetusmateriaalia;
5. tehdä yhteistyötä naistutkimuksen kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa;
6. toimia alueellisena naistutkimukseen liittyvien asioiden kehittäjänä yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa ja
7. toimia yliopistossa asiantuntijana tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.

Johtosääntö on kokonaisuudessaan luettavissa ohesssa olevasta tiedostosta. 

Naistutkimusyksikkö ei ole erillinen tulosyksikkö, mutta se laatii lukuvuosittain dekaanin hyväksymän budjetin. Lisäksi laaditaan toimintakertomus, joka tulee osaksi tiedekunnan toimintakertomusta, sekä toimintasuunnitelma. Nämä asiakirjat käsitellään naistutkimuksen johtoryhmässä. Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö noudattaa toiminnassaan Kasvatustieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjaa , joka on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 16.12.2008.

Johtoryhmä
Naistutkimusyksikön toimintaa edistää johtosäännön 7§ mukaan johtoryhmä. Johtoryhmän nimeää kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ja sen toimikausi on kolme lukuvuotta. Johtoryhmään kuuluu jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta tiedekunnasta sekä tutkijakoulusta, opiskelijoiden nimeämä jäsen ja varajäsen sekä naistutkimusyksikön esittämä jatko-opiskelijoita edustava jäsen ja varajäsen. Esitykset jäsenistä pyydetään tiedekunnilta ja yksiköiltä.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii naistutkimuksen professori. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja sen lisäksi tarvittaessa puheenjohtajana kutsusta.

Johtoryhmän tehtävänä on:

1. kehittää Lapin yliopiston naistutkimusyksikköä ja sen toimintaa sekä tehdä toimintaa koskevia aloitteita yksikölle, tiedekunnalle ja yliopistolle;
2. huolehtia monitieteisyyden toteutumisesta naistutkimuksen opetuksessa, tutkimuksessa ja yksikön henkilöstörakenteessa;
3. kehittää yksikön tutkimus- ja opetustoimintaa sekä
4. arvioida yksikön toimintaa.

Tiedot johtoryhmän tehtävistä ja jäsenistä ovat luettavissa yksikön verkkosivuilta. 

Työntekijät
Naistutkimusyksikön vakinaisia työntekijöitä ovat professori ja assistentti. Yksikön johtajana toimivan professorin tehtävinä ovat johtosäännön mukaan

1. vastata naistutkimusyksikön toiminnasta;
2. vastata naistutkimuksen alaan liittyvästä tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta;
3. vastata naistutkimuksen opetuksesta;
4. esittää dekaanille hyväksyttäväksi yksikön käyttöön jaettuja määrärahoja koskevat hankinnat, matkamääräykset ja muut menot;
5. osallistua yksikön osalta tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelman, toimintakertomuksen ja tulossopimuksen valmistelutyöhön;
6. valmistella dekaanin ja tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi tulevat asiat ja
7. ratkaista ja hoitaa muut yksikölle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi.

Professori hoitaa naistutkimuksen hallintoa tai hänen estyneenä ollessaan johtoryhmän varapuheenjohtaja. Professorin tulee tarkoituksenmukaisella tavalla kuulla yksikön henkilöstöä ja opiskelijoita. Henkilöstön kuulemisesta on voimassa, mitä on säädetty yhteistoimintalaissa ja mitä on määrätty Lapin yliopiston henkilöstöjohtosäännössä sekä virastokohtaisessa Lapin yliopistoa koskevassa yhteistoimintasopimuksessa. Assistentti ja professori käyvät kehityskeskustelut tiedekunnan dekaanin kanssa.

Assistentin tehtävänä on

1. oman jatkotutkimuksen tekeminen;
2. opetukseen liittyvät suunnittelutehtävät;
3. opetukseen osallistuminen;
4. opiskelijatuutorointi sekä
5. yhteistyö yliopiston sisällä ja valtakunnallisesti.

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, naistutkimusopintoja, verkkoympäristöjen hyvää hallintaa ja hyviä yhteistyötaitoja. Monitieteisyys on jo lähtökohtaisesti otettu huomioon naistutkimuksen kurssitarjonnassa. Opiskelijatuutoroinnissa rohkaistaan naistutkimuksellisen otteen läpäisyä oman tieteenalan opinnoissa.

Vakituisen henkilökunnan lisäksi naistutkimusyksikössä työskentelee tällä hetkellä tohtorikoulutettava, kaksi projektitutkijaa sekä harjoittelija. Naistutkimuksen monitieteisyyttä ovat varmistamassa tentaattorit ja tuntiopettajat eri tiedekunnista. Vuonna 2009 heitä on 10 henkilöä. Yliopiston ulkopuolisia tuntiopettajia on kaksi henkilöä.

Yksikön henkilökunta tapaa säännöllisesti toisiaan, mutta käytännön asioista sovitaan myös parin viikon välein järjestettävässä yksikköpalaverissa. Lisäksi joka toinen maanantai naistutkimusyksikön henkilökunta lounastaa yhdessä yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. Lukuvuoden toiminnan suunnittelua ja kehittämistä varten järjestetään syksyisin kaksipäiväiset kehittämispäivät, jotka toimivat samalla jatkokoulutustilaisuutena sekä henkilöstön virkistyspäivinä.

Yhteistyön organisointi
Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö harjoittaa yhteistyötä eri muodoissaan yliopiston sisällä, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Yliopiston sisäisen yhteistyön organisointi
Johtosäännön mukaisesti naistutkimusyksikkö antaa opetusta Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien ja yksiköiden opiskelijoille. Keskeinen yhteistyöelin on johtoryhmä, jossa eri yksiköt ovat edustettuina. Lisäksi kussakin tiedekunnassa on yhteyshenkilö lähinnä tiedonkulun varmistamista varten. Tiedekuntien yhteyshenkilöiden nimet ovat luettavissa naistutkimuksen verkkosivuilta ja naistutkimusoppaasta. Tärkeä osa toimintaa on oppiaineiden ja tutkijakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävät luentosarjat, joiden organisoinnissa toimitaan yhteistyössä eri tiedekuntien hallinto- ja opetuspäälliköiden, johtoryhmän jäsenten ja yhteyshenkilöiden kanssa.

Kansallinen yhteistyö
Lapin yliopiston naistutkimuksen laadunvarmistus perustuu keskeisesti kiinteän valtakunnallisen yhteistyön avulla. Vuodesta 2004 lähtien yhteistyötahona on toiminut HILMA – Naistutkimuksen yliopistoverkosto, jossa on mukana kahdeksan suomalaista naistutkimusyksikköä. Verkosto kehittää opetus- ja tutkimusyhteistyötä sekä parantaa tiedonvälitystä tiedottamalla ajankohtaisista tapahtumista sekä listaamalla uusia julkaisuja. Eri tieteenalojen asiantuntijat antavat Hilman välityksellä verkko-opetusta, joka on ilmaista yksiköiden opiskelijoille. Tämä toimii merkittävänä tukena opetuksen laadun varmistuksessa. Vuosina 2008–2010 Hilmassa toimii myös lehtori, joka antaa opetusta paitsi virtuaalisesti myös lähiopetuksena kaikissa yksiköissä sekä maisteriopiskelijoille suunnatussa kesäkoulussa.

Hilmassa on tehty aktiivista laadunvarmistustyötä vuosien ajan. Hilma-verkosto on valittu yhdeksi kuudesta verkko-opetuksen laatupilotista Helsingin ja Kuopion yliopistojen ja Lappeenrannan teknisen yliopiston yhteisessä verkko-opetuksen laatua kehittävässä projektissa eli VOPLA:ssa . Lisäksi ainoana yliopistoverkostona Hilma järjestää omia yliopistopedagogisia opintoja, Naistutkimuksen yliopistopedagogiikan perusteet (10 op). Kurssi järjestetään lukuvuonna 2009–2010 kolmannen kerran. Vastuuyliopistoina ovat Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistojen naistutkimusyksiköt. Lapin yliopiston professorilla on kurssin tieteellinen vastuu. Lapin yliopisto on toiminut verkostossa aktiivisesti: professori toimii kehittämisryhmän puheenjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä, minkä lisäksi yliopistolla on tiedotusryhmän jäsenyys.

Opetuksen kehittämistyön osana Hilma on järjestänyt säännöllisesti opetuksen teemapäiviä, joka toteutettiin Lapin yliopistossa 16.3.2009. Hilmassa on toteutettu myös naistutkimusopiskelijoiden työelämävalmiuksia koskeva tutkimus, jossa Lapin yliopisto on mukana.

Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö on mukana myös naistutkimuksen valtakunnallisessa tohtorikoulussa,  johon kuuluvat Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin naistutkimuksen oppiaineet. Tohtorikoulussa työskentelee tällä hetkellä kuusi opetusministeriön rahoituksella vuosiksi 2007–2011 palkattua tohtorikoulutettavaa, joista yksi Lapin yliopistossa, sekä 12 muulla rahoituksella työskentelevää tohtorikoulutettavaa.

Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö toimii myös valtakunnallisessa Suomen Naistutkimuksen Seurassa – Sällskapet för kvinnoforskning i Finland. Sen tehtävänä on edistää ja tehdä tunnetuksi naistutkimusta. Seura julkaisee Naistutkimus–Kvinnoforskning -aikakauslehteä, järjestää seminaareja ja kursseja sekä vuotuiset Naistutkimuksen päivät. Vuosina 2008–2009 seuran puheenjohtajuus on Lapin yliopistossa. Vuonna 2010 Naistutkimuslehden toimitus siirtyy Lapin yliopiston naistutkimusyksikköön seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Kansainvälinen yhteistyö
Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö on tehnyt pitkään yhteistyötä Arktisen alueen naistutkijoiden kanssa Feminia Borealis-verkostossa. Yksikkö on jäsenenä eurooppalaisessa ATGENDER-järjestössä (European Association for Gender Research, Education and Documentation) sekä sen alaisessa Athena-verkostossa (Advanced Thematic Activities in Women’s Studies in Europe).

Yksikkö kuuluu pohjoismaiseen NOrFAn rahoittamaan tutkijakouluun Nordic Research School in Interdisciplinary Gender Studies, jossa on mukana 33 yliopistoa Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Vuonna 2009 käynnistyy yhteistyö afrikkalaisten yliopistojen kanssa Cimon rahoittamassa vaihto-ohjelmassa The North-South-South Higher Education Institution Network Programme. Yksikön professori osallistuu pohjoismaisen, Uppsalassa pidettävän konferenssin Challenging Education. Feminist and anti-oppressive perspectives, järjestelyihin ja toimii NORA Nordic Journal of Feminist and Gender Research -journalin kansainvälisen toimituskunnan jäsenenä.

Myös yksikön tutkijat osallistuvat omien (kansainvälisten) tutkimusprojektiensa kautta moniin kansainvälisiin verkostoihin / yhteistyökuvioihin / tutkimushankkeisiin. Tämä vahvistaa osaltaan yksikön kansainvälistä toimintaa.

Tiedottaminen
Monitieteisyyden vuoksi opetuksesta ja toiminnasta tiedottaminen on tavallista haastavampaa. Tiedottamista hoidetaan oman sähköpostilistan naistutlista[at]ulapland.fi kautta. Listalle voivat liittyä kaikki naistutkimuksen opiskelijat, Lapin yliopiston henkilökunta ja muut alasta kiinnostuneet. Naistutkimusyksikön assistentti hoitaa listalle liittämiset ja sieltä poistamiset. Listalla on jäseniä noin 100. Listalle välitetään naistutkimukseen liittyviä tietoja myös kansalliselta naistutkimuslistalta NAISTUTKIMUS[at]uta.fi sekä muilta listoilta. Monitieteisistä luentokursseista tiedotetaan myös suoraan kaikille yliopiston opiskelijoille. Heidät saavutetaan tiedekuntien amanuenssien kautta, jotka välittävät tietoja suoraan opiskelijalistoille.

Tietoa opiskelusta ja muusta toiminnasta saadaan naistutkimuksen verkkosivujen www.ulapland.fi/naistutkimus ja weboodin kautta. Tärkeä naistutkimuksen sisäinen tiedotuskanava ovat johtoryhmän kokoukset. Tietoa välitetään myös tiedekuntien ilmoitustauluilla, Lapin yliopiston intrassa ja verkkosivuilla. Opiskelijoille järjestään syksyisin sivuaineinfo ja henkilökunta osallistuu muiden tiedekuntien sivuaineinfoihin, abi-päiville sekä vaihto-opiskelijoille järjestettyihin tiedotustila isuuksiin.

Naistutkimuksen verkkosivuille on koottu onnistuneimpia opinnäytetöitä kuten pro gradu -tutkielmia, jotka ovat luettavissa myös pdf-versioina. Naistutkimuksessa ohjattu pro gradu-tutkielma palkittiin kasvatustieteen parhaana opinnäytteenä vuonna 2004.

Valtakunnallisista tiedotuskanavista tärkeimmät ovat HILMA-verkoston verkkosivut, valtakunnallinen naistutkimuslista sekä valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali MINNA. Myös Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE toimii tiedotuskanavana. Esimerkiksi vuoden 2002 viimeisin numero keskittyi naistutkimukseen kuten myös vuoden 2009 ensimmäinen teemanumero. Teemanumerot kertovat naistutkimuksen vakiintuneesta asemasta Lapin yliopistossa.Yleisölle suunnatuista tila  isuuksista, kuten syksyn 2009 Studia generalia -luentosarjasta, tiedotetaan paikallisissa tiedotusvälineissä, sanoma- ja kaupunkilehdissä sekä Lapin Radiossa.

OPETUS

Sivuaineopetuksen järjestäminen
Kaikki Lapin yliopiston opiskelijat voivat suorittaa naistutkimuksen opintoja joko suppean (25 op) tai laajan (25 op + 35 op) sivuaineen. Nais- ja sukupuolentutkimuksesta voi suorittaa myös syventäviä opintoja (42 op). Myös muiden yliopistojen opiskelijoille tarjotaan opintoja verkko-opintoina. Opettajina toimivat yksikön professori ja assistentti. Monitieteisyydestä johtuen eri tiedekuntien ja naistutkimusyksikössä toimivat opettajat voivat toimia tuntiopettajina.  

Naistutkimuksen opetussuunnitelma laaditaan kahden vuoden välein ja tutkintovaatimukset hyväksytään kasvatustieteiden tiedekuntaneuvostossa. Opetussuunnitelman rakentamiseen osallistuvat naistutkimusyksikön henkilökunnan lisäksi tiedekunnissa toimivat yhteyshenkilöt, johtoryhmän jäsenet ja tentaattorit. Johtoryhmän tehtävänä on huolehtia monitieteisyyden toteutumisesta naistutkimuksen opetuksessa sekä kehittää yksikön tutkimus- ja opetustoimintaa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa opiskelijapalaute on tärkeällä sijalla. Yksittäisiä kursseja koskeva palaute saadaan weboodin kautta sekä erikseen kerätyillä palautteilla ja palauteseminaareissa. Lisäksi on järjestetty kyselyjä sähköpostilistalla, joissa pyydetään palautetta ja kehittämisehdotuksia. Opiskelijajäsenten ääni tulee kuuluviin myös johtoryhmän opiskelijajäsenen kautta.

Integroidun opetuksen järjestäminen
Sukupuolta koskevaa opetusta on integroitu myös eri oppiaineiden opetuksen yhteyteen, erityisesti kasvatustieteeseen. Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö on tarjonnut sukupuolta ja eroja koskevaa opetusta kasvatustieteiden opiskelijoille luentokurssin Koulutuksen sukupuolistavat käytännöt -muodossa. Muista yliopistoista poiketen kurssi on kuulunut luokanopettaja-opiskelijoiden pakollisiin opintovaatimuksiin. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitteellisiä välineitä kasvatus- ja koulutuskulttuurin sukupuolittuneiden merkitysjärjestelmien analyysiin ja tulkintaan. Lisäksi sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiä on integroitu aine- ja syventäviin opintoihin.

Naistutkimusyksikkö tarjoaa vuosittain monitieteisiä luentokursseja kuten esimerkiksi vuonna 2009 luentosarjat Valta–sukupuoli–yhteiskunta sekä Kuva, sukupuoli, tulkinta . Luentosarjojen tarkoituksena on varmistaa tutkimukseen perustuvan ajankohtaisen tieteellisen tiedon tarjoaminen opiskelijoille eri tieteenalojen asiantuntijoiden avulla. Luennoitsijat ovat sekä Lapin yliopiston että muiden yliopistojen asiantuntijoita.

Luentosarjojen suunnittelu käynnistetään yksikössä, minkä jälkeen yhteyttä otetaan muiden oppiaineiden edustajiin sisällöllisen laadun varmistamiseksi ja hallintohenkilöstöön rahoituksen järjestämistä varten. Tässä yhteydessä sovitaan luentosarjojen tarjoamista korvaavuuksista eri oppiaineissa. Käytännössä kursseilla on voinut korvata joko naistutkimuksen tai oman oppiaineen opintoja. Käytäntö on johtanut erillisten luentosarjojen suureen suosioon opiskelijoiden parissa, minkä lisäksi palautteissa kiitetään luentojen korkeaa tasoa. [1] Yhteisen aihepiirin syventämisen lisäksi opiskelijat tutustuvat myös eri tiedekuntien tutkimustoimintaan, mikä lisää tietämystä ja vähentää ennakkoluuloja. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Menetelmätieteiden laitos sekä Tutkijakoulu, jotka lähtökohtaisesti järjestävät monitieteistä opetusta koko yliopiston opiskelijoille.

Luentosarjat toimivat myös tutkijankoulutuksena, koska ne tarjoavat tilaisuuden myös oman yliopistomme juuri väitelleille tai väitöstutkimusta tekeville tutkijoille luennoida oman tutkimusalueensa teemoista.

Opetuksen kehittäminen
Opetusmenetelmien kehittäminen on ollut keskeinen osa naistutkimuksen opetusta. Opetuksessa toteutetaan kriittistä feminististä pedagogiikkaa ja kursseilla korostuu dialogisuus sekä opiskelijakeskeisyys. Opettajat ovat soveltaneet opetuksessa opiskelijalähtöisiä menetelmiä ja kehittäneet muistelutyömenetelmää pedagogisena lähestymistapana. Lisäksi assistentit ja tutkijat ovat kouluttautuneet feministisessä pedagogiikassa osallistumalla Hilman järjestämään koulutukseen, ja myöhemmin myös opetukseen.

Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö tarjoaa verkko-opetusta osana kansallista verkostoyhteistyötä. Se on avoinna kaikille Hilma-verkoston yliopistojen opiskelijoille. Kurssi Pohjoistuulia sukupuolesta ja marginaalista liittyy Lapin yliopiston ja sen naistutkimuksen pohjoisuutta koskevaan profilaatioon. Kurssin suunnitteluun ja toteutukseen on professorin ja assistentin lisäksi osallistunut kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivaa opetushenkilöstöä. Kurssia kehitetään opiskelija- ja opettajapalautteen perusteella Hilma-verkoston antaman taloudellisen tuen turvin.

Opetuksessa on myös yhdistetty tiedettä ja taidetta. Vuonna 2006 järjestettiin kurssi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhteistyössä sosiaalityön laitoksen ja rikosoikeuden oppiaineen kanssa. Teoreettisen jäsennyksen lisäksi ilmiön kokemuksellista ulottuvuutta havainnollisti taiteilijan esittämä monologi.

Kansainvälinen opetus
Kansainvälistä opetusta, jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan englanninkielistä, vaihto-opiskelijoille suunnattua mutta kaikkien tiedekuntien perusopiskelijoille avointa opetusta, on naistutkimuksessa annettu vuodesta 1995 lähtien erillisinä kursseina. Vuodesta 2000 opiskelijoille on tarjottu 15 ov monitieteistä kurssikokonaisuutta. Vuodesta 2008 naistutkimuksen opintoja on voinut englannin kielellä suorittaa 24 op, jolloin opiskelijoille on tarjottu lähiopetuksena kurssi Introduction to Women’s Studies (7 op). Keväästä 2009 lähiopetusta tarjotaan kurssia Women in the North (3 op); jatkossa lähiopetusta järjestetään vuosittain kolme kurssia, yhteensä 10 op. Vaihto-opiskelijat voivat osallistua myös Hilma-verkoston tarjoamalle englanninkieliselle verkko-opetuksena järjestettävälle johdantokurssille.

Maisteriopinnot
Naistutkimuksen maisteriohjelma on monitieteinen 2-vuotinen ohjelma, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja josta valmistuu opiskelijoita kasvatustieteiden maisterin (KM), yhteiskuntatieteiden maisterin (YTM) ja taiteen maisterin (TaM) tutkintonimikkeillä. Ensimmäiset maisteriopiskelijat aloittivat syksyllä 2006 ja seuraavat syksyllä 2008. Maisteriohjelman tutkintovaatimukset hyväksytään niissä tiedekunnissa, joiden opiskelijoita naistutkimuksen maisteriohjelmaan osallistuu.

Naistutkimuksen maisteriohjelma tarjoaa koulutusväylän eri alojen kandidaateille, jotka haluavat suunnata osaamistaan naistutkimukseen, sekä maistereille, jotka haluavat täydentää tieteellistä ja ammatillista osaamistaan uudella maisterintutkinnolla. Maisteriohjelma antaa tieteelliset valmiudet naistutkimuksen teoreettisten, filosofisten ja metodologisten kysymysten hallintaan. Ammatilliset valmiudet ohjelma tarjoaa työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvotyön ja sukupuolikulttuurien aloille.
Maisteriohjelma antaa jatko-opintokelpoisuuden ainakin naistutkimuksen alalle. Muusta jatko-opintokelpoisuudesta päättää jatko-opintoihin hakeutumisen yhteydessä asianomainen tiedekunta.

Ohjelman opetussuunnitelma koostuu naistutkimuksen teorian, metodologian ja tasa-arvotyön opinnoista. Ohjelmaa on rakennettu vastaamaan valtakunnallisten maisteriohjelmien tasoa, mutta siihen on rakennettu Lapin yliopistoon soveltuva profilaatio. Lisäksi opintoihin kuuluu jonkin yhteiskuntatieteellisen (esim. kansainväliset suhteet, sosiologia, matkailututkimus), kasvatustieteellisen (esim. kasvatustiede, aikuiskasvatus, varhaiskasvatus), taideteollisen alan (mediatiede, tekstiili- ja vaatetusala, graafinen suunnittelu) tai jostakin muusta soveltuvasta oppiaineesta vähintään perus- ja aineopinnot (60 op / 35 ov). Lähtökohtana opintojen rakentamisessa on henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka laaditaan jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alkaessa. 

Jatkokoulutus
Vuodesta 2007 lähtien Lapin yliopistossa on voinut väitellä naistutkimuksen tieteenalalta filosofian tohtoriksi, mutta suurin osa opiskelijoista väittelee omalla tieteenalallaan. Jatko-opinto-oikeutta haetaan siitä oppiaineesta, mihin aikoo väitellä ja opiskelija voi tällöin pyytää ensimmäiseksi tai toiseksi ohjaajakseen naistutkimuksen professoria. Jatko-opinto-oikeuden hakemisessa noudatetaan kunkin tiedekunnan käytäntöjä. Mikäli naistutkimuksen professori on ensimmäisenä ohjaajana, hänen kanssaan laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Naistutkimuksen jatkokoulutusryhmään kuuluu 17 aktiivisesti tutkimustaan työstävää jäsentä ja mukana on myös väitelleitä, jolloin ryhmässä toteutuu vertaisarvioinnin ja -ohjauksen periaate.

Viimeiset väittelijät ovat vuosilta 2008 ja 2007 (taiteiden tiedekuntaan). Tutkimusryhmässä vierailee eri alojen tutkijoita asiantuntijoina ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti yliopiston tutkijakoulun järjestämille kursseille mutta toimivat myös itse tuntiopettajina yliopistossa.

Naistutkimusyksikön professori osallistuu yliopiston tutkimusneuvoston sekä valtakunnallisen naistutkimuksen tohtorikoulun johtoryhmän työskentelyyn. Jatko-opintojen ohjauksessa noudatetaan tutkijakoulun antamaa hyvän ohjauksen suositusta  sekä opetuksen ja tutkimuksen eettisiä ohjeita . Väitösprosessin etenemisessä noudatetaan kunkin tiedekunnan jatko-opiskelijoille suunnattuja ohjeita sekä yliopiston yleistä ohjeistusta.

Tutkimusseminaareja järjestetään säännöllisesti, minkä lisäksi jatko-opiskelijat ovat osallistuneet oman alansa kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja tieteellisiin konferensseihin sekä valtakunnallisille vuosittain järjestettäville naistutkimuspäiville.

Yksikön osallisuus valtakunnalliseen naistutkimuksen tohtorikouluun on mahdollistanut ohjausta koskevan koulutuksen saamisen, sekä tieteellisen ja ohjausta koskevan tietämyksen jatkuvan päivittämisen.

TUTKIMUS

Naistutkimusyksikössä tehdään monipuolista väitöskirjoihin tähtäävää sekä muuta teoreettista ja empiiristä tutkimusta. Sille ominaista on yhteistyö yliopiston tiedekuntien ja laitosten sekä erityisesti Lapin yliopiston tutkijakoulun kanssa. Yliopiston strategian mukaisesti tutkimuksen yhtenä painopisteenä on pohjoisen alueen sukupuolikulttuuria koskevat kysymykset; toinen painopiste liittyy kasvatus- ja koulutuskulttuurin sukupuolittuneisiin merkityksiin.

Tutkimushankkeet ja hankeyhteistyö
Vuonna 2007 käynnistyi Akatemian rahoittama tutkimushanke Enterprising self - Education, Subjekctivity and the Processes of Inclusion and Exclusion in the Late Modern Society, jota hallinnoidaan Joensuun yliopistosta. Naistutkimusyksikkö tekee yhteistyötä myös Arktisen keskuksen ja Suomen Akatemian rahoittaman Pohjan tahto -hankkeen kanssa.

Kehityshankkeista naistutkimusyksikkö on ollut mukana Aluekehitys- ja innovaatiopalveluiden hallinnoimissa tasa-arvohankkeissa kuten Equal-ohjelmaan kuuluvassa ESR-hankkeessa  Equality Trail (Tasa-arvorata) (2005–2007). Suomen Naistutkimuksen seura nimesi Tasa-arvorata -hankkeen vuoden 2008 naistutkimusteoksi. Tasa-arvoa tutkittiin myös naistutkimusyksikössä: harjoittelijana toiminut KTM Sari Ketola teki syyskaudella 2008 Rovaniemen kaupungin päätöksentekoon liittyvän tasa-arvoselvityksen , joka on helposti saavutettavissa ja luettavissa naistutkimuksen verkkosivuilla.

Lapin yliopisto on mukana OPM:n hankkeessa Sukupuolitietoinen opettajankoulutus (TASUKO). Lapin yliopistossa käynnistettiin 2009 osahanke Sukupuolitietoisuutta opiskelemassa. Koulutuksen sukupuolistavia käytäntöjä tarkastelevan kurssin merkitys luokanopettajien, opiskelijoiden ja opettajien arvioimina.

Naistutkimusyksikön piirissä toimivat tutkijat ovat mukana omien tieteenalojensa hankkeissa, kuten esimerkiksi kansainvälisen polaarivuoden FIN CAVIAR -tutkimushankkeessa (2007–2009) tutkimusryhmän jäsenenä ja tutkijana tai Suomen Akatemian rahoittamassa Pohjan tahto -hankkeessa.

Tutkijavaihto
Naistutkimusyksikön henkilökunta ja yksikön piirissä olevat tutkijat ovat osallistuneet tutkijavaihtoon. Assistentti Mervi Autti osallistui tutkijavaihtoon National University of Ireland -yliopistossa (NUI) Irlannissa keväällä 2007 ja tohtorikoulutettava Heidi Sinevaara-Niskanen oli Tromssan yliopistossa Norjassa keväällä 2007. Enterprising self -hankkeessa toimiva tutkija Seija Keskitalo-Foley on tutkijavaihdossa keväällä 2009 Edinburghin yliopistossa Skotlannissa.

Julkaiseminen
Lapin yliopiston naistutkimuksen piirissä olevat tutkijat ovat kirjoittaneet ja toimittaneet pedagogiikkaan sekä pohjoisen sukupuolikulttuuriin liittyviä teoksia , joista viimeisimmät ovat TUULIA Feministisiä näkökulmia lappilaisiin sukupuolikulttuuriin (2003) sekä KUULUMISIA Feministisiä tulkintoja naisten toimijuuksista vuonna 2007. Julkaisujen artikkelit ovat referoituja. TUULIA-kirja on myös verkkoversiona ja samaan pyritään myös KUULUMISIA-kirjan suhteen, jolloin ne ovat helpommin saavutettavissa. Näistä jälkimmäinen tuotetaan myös verkkoversiona yhteistyössä Lapin yliopistokustannuksen kanssa. Osa artikkeleista pyritään julkaisemaan myös englanniksi.

Tutkijat julkaisevat tutkimuksiaan kansallisissa ja enenevässä määrin kansainvälisissä referee -julkaisuissa sekä osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Naistutkimuksen assistentti on tuottanut myös näyttelyitä sekä elokuvan, jota on esitetty Suomen television lisäksi kansainvälisissä konferensseissa.

TULEVAISUUS

Vuonna 2009 yksikön harjoittelija tekee naistutkimuksen imagokartoituksen henkilökuntaan kohdistuvan otannan perusteella. Jatketaan toiminnan kehittämistä niin kartoitus kuin muukin palaute huomioon ottaen.

Tutkimushanke Local reality and global virtuality: Children’s and young people’s living surroundings in Finnish Lapland hyväksyttiin jatkoon Akatemian SKIDI-KIDS -aiehaussa. Hanketta valmistellaan yhdessä Lapin yliopiston menetelmätieteiden professorin kanssa. Toteutuessaan hanke käynnistäisi uutta tutkimustoimintaa ja yhteistyötä paikallisen lapsi- ja nuorisokulttuurin tutkimuksessa.


Lähteet

Athena http://www.let.uu.nl/womens_studies/athena/

HILMA Naistutkimuksen yliopistoverkosto http://www.helsinki.fi/hilma

Lapin yliopisto www.ulapland.fi

Lapin yliopiston naistutkimusyksikkö www.ulapland.fi/naistutkimus

NORA http://www.informaworld.com/smpp/title~db=all~content=t713800832

NORTH-SOUTH-SOUTH Higher Education Institution Network Programmehttp://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/apurahat/verkkoyht/north-south-south.htx

Suomen Naistutkimuksen Seura http://www.nt-suns.org/

VOPLA www.vopla.fi/laatukasikirja

Women’s Studies and Gender Research in Finland . Evaluation Report 2002. Publications of the Academy of Finland 2/02. Academy of Finland, Helsinki.