Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja opinnot

Tiedekunnassa voidaan suorittaa kasvatustieteellisen alan perustutkintoina:

• kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK),
  joka on alempi korkeakoulututkinto
• kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM),
  joka on ylempi korkeakoulututkinto;

kasvatustieteellisen alan tieteellisinä jatkotutkintoina:

• kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL)
• kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) ja
• filosofian tohtorin tutkinto (FT)

 
sekä muina opintoina:

• opettajan pedagogiset opinnot
• muita kasvatustieteellisiä opintoja ja muiden aineiden opintoja, jotka voivat olla osia edellä mainituista tutkinnoista tai opinnoista.

 
Kandidaatin tutkinnon (180 op) laskennallinen suoritusaika on kolme vuotta ja maisterin tutkinnon (120 op) kaksi vuotta. Opintojen kokonaislaajuus on 300 opintopistettä. Jatkotutkintojen laajuuksista ja muista niihin liittyvistä asioista tarkemmin vasemmalla olevasta Jatko-opiskelu -linkistä.

Kasvatustieteiden tiedekuntaan valitut opiskelijat suorittavat sekä alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) että ylemmän korkeakoulututkinnon (maisterin tutkinto). Perusopiskelijavalinnassa opiskelemaan valittu opiskelija saa suoraan oikeuden suorittaa kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto ovat erillisiä tutkintoja eikä niihin voi käyttää samoja opintoja.

Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai mediakasvatus. Pääaineiden opinnot voivat suuntautua myös sukupuolentutkimukseen sekä aikuiskasvatustieteessä ja kasvatustieteessä kasvatuspsykologiaan.

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin tieteelliset ja ammatilliset valmiudet ottaen huomioon myös yliopiston ulkopuolisen työelämän ja tutkimuksen vaatimukset. Koulutus antaa myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen kasvatustieteessä ja aikuiskasvatustieteessä.

Opiskelijan tulee

• perehtyä itsenäisiä valintoja tehden tieteenalan eri osa-alueisiin, menetelmiin ja käsitteisiin sekä keskeisiin tutkimustuloksiin,
• hankkia hyvät valmiudet yhteiskunnan rakenteiden ja toiminnan arviointiin ja kehittämiseen,
• perehtyä elinikäisen oppimisen perusteisiin ja hankkia valmiudet kansainväliseen toimintaan,
• hankkia pohja itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustyöhön sekä tutkimustulosten kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen.