Aiemmin hankitus osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Lapin yliopistossa (AHOT)

 

Kielikeskus käyttää hyväksilukuperusteinaan Lapin yliopiston hyväksilukudokumenttia sekä myös AHOT korkeakouluissa -hankkeessa hyväksyttyjä kielten ja viestinnän työryhmän suosituksia tarkentavina ohjeina. Lapin yliopiston dokumentin  "Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Lapin yliopistossa" päivitetty kuvaus on hyväksytty Lapin yliopiston hallituksessa 16.6.2014. Liitetiedostona oleva dokumentti täsmentää yliopistolaissa (558/2009, 44 §) ja Lapin yliopiston tutkintosäännössä (16.6.2014, 8 §) kerrottuja hyväksilukemisen yleisperiaatteita.

Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvun valtakunnalliset suositukset:

-----------------------------------------------

Ahot korkeakouluissa –hanke
Kielten ja viestinnän työryhmä 8.9.2011

Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tämä suositus koskee korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintoja.
1. Korkeakoulututkintojen kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä, ellei korkeakoulu toisin päätä.
 
2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.
 
3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.

4. Opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla näyttötavalla, jolloin korkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijat arvioivat opiskelijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita. Arviointi on hyväksytty/hylätty tai numeerinen kyseisen korkeakoulun käytänteiden mukaisesti. Suomen/ruotsin kielessä opiskelija saa asetuksen edellyttämän (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) arvosanan. Arvosana annetaan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta.
______
Non-formaalisti eli epävirallisesti hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on järjestelmällistä ja ohjattua ja siitä voi saada todistuksen, mutta se ei johda tutkintoon. Esimerkkejä ovat mm. työpaikkojen ja oppilaitosten antama kielikoulutus sekä vapaan sivistystyön opinnot.
Informaalisti eli arkioppimisena hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on koulutusorganisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa joko tietoista ja tavoitteellista oppimista tai toisen toiminnan ohessa tapahtuvaa oppimista. Arkioppimista voi tapahtua mm. työssä, ulkomailla, vapaa-aikana ja perheeseen liittyvissä toimissa, eikä siitä yleensä saada todistusta.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 

HUOM!   Mikäli haet AHOT:ia englannin kursseista, muista täyttää AHOT-lomake englanniksi.

 

Kielikeskuksen AHOT-vastaava: Amanuenssi Anita Fagerström