Yhteiskuntavastuun ja ympäristöjohtamisen koulutusohjelma

Yhteiskuntavastuun ja ympäristöjohtamisen teemat ovat laajoja ja niihin liittyvät asiat konkretisoituvat eri toimijoille erilaisissa ympäristön käyttöön liittyvissä hankkeissa ja prosesseissa. Lapin alueella esimerkiksi kaivos- ja tuulivoimahankkeet ovat pitkän aikavälin prosesseja, joihin tämänkin hankkeen koulutustarvekartoitukseen osallistuneet toimijat osallistuvat tavalla tai toisella.

Hankkeessa toteutettu koulutustarvekartoitus vahvisti näkemystä siitä, että ympäristön käyttöön liittyvien kysymysten ratkaisemiseen ja erilaisten ympäristöprosessien hallintaan tarvitaan yleisesti lisää tietoa ja kokonaisvaltaista näkemystä. Ympäristöön liittyvien asioiden ja hankkeiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hahmottaminen nähtiin tärkeäksi myös muissa kuin varsinaisissa ympäristöasiantuntijoiden tehtävissä. Osaamista tarvitsevat niin käytännön prosesseissa eri tehtävissä ja eri tasoilla työskentelevät kuin päätöksentekijät, asiantuntijat ja eri alojen opettajat. Myös eri organisaatioiden johtotehtävissä työskentelevien yhteiskunnallista ympäristöosaamista ja ympäristöjohtamisen osaamisen vahvistamista pidettiin tärkeänä.

Tärkeimmät esille nousseet koulutustarpeet liittyivät ympäristön käyttöön liittyvien prosessien kuten kaavoituksen, YVA:n, SVA:n ja lupaprosessien hallintaan, ympäristö- ja luonnonsuojelulakien ymmärtämiseen ja niiden kokonaisuuden hahmottamiseen, eri elinkeinojen ja intressien yhteensovittamisen käytäntöihin, ympäristön käyttöön liittyvän tiedon hallintaan ja arviointiin sekä ympäristöprosesseihin liittyvän viestinnän kehittämiseen. Ympäristöjohtamisen osalta taas kaivattiin erityisesti strategisen johtamisen osaamista, tietoa ympäristöjohtamisen työkaluista kuten ympäristöjärjestelmistä sekä yhteiskuntavastuun mittaamiseen ja raportointiin liittyviä välineitä ja esimerkkejä. Yhteiskuntavastuun käsitteen avaamista ja konkretisointia eri toimijoiden näkökulmasta pidettiin tärkeänä. Kuntien toiminnassa painotettiin maankäytön suunnitteluprosesseihin ja elinkeinojen yhteensovittamiseen liittyvää osaamista sekä ympäristölainsäädäntöön ja strategiseen ympäristöjohtamiseen liittyvää osaamista. Myös viranomaistoimijat painottivat ympäristönkäytön suunnitteluprosessien osaamista ja eri prosessien selkeyttämistä kaikille osallisille. Viranomaistoimijat painottivat voimakkaasti myös lainsäädännöllistä osaamista, joka nähtiin tärkeäksi kaikille ympäristöön liittyvien asioiden parissa työskenteleville toimijoille. Lisäksi viranomaistoimijoiden mukaan erityisesti julkisorganisaatioissa on tarvetta ympäristöasioiden strategisen johtamisen osaamisen kehittämiselle. Opetustoimen edustajat taas pitivät opettajan roolia tärkeänä yhteiskunnallisen ympäristöosaamisen välittämisessä teknisten alojen opiskelijoille ja ammattilaisille, jotka toimivat kentällä ja työskentelevät erilaisissa ympäristöön vaikuttavissa prosesseissa.

Koulutustarvekartoitukseen osallistuneet eri alojen ja organisaatioiden toimijat nostivat esille myös poronhoitoelinkeinon ja alkuperäisväestön oikeuksien huomioimisen maankäytön suunnitteluprosesseissa. Lisäksi kaikki toimijat korostivat sidosryhmätyöskentelyn tärkeyttä ympäristön käyttöön liittyvissä prosesseissa. Koulutustarvekeskusteluissa nousi vahvasti esille eri toimijoiden välisen vuoropuhelun tarve ympäristön käyttöön liittyvissä asioissa. Koulutusohjelma nähtiinkin yhtenä tärkeänä foorumina, jossa tietoa ja kokemusta voitaisiin jakaa ja yhteistä ymmärrystä rakentaa.

Hankkeessa rakennetussa Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun 30 op:n laajuisessa
täydennyskoulutusohjelmassa tarkastellaan muun muassa ympäristön käyttöön liittyviä suunnitteluprosesseja kuten ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia ja kaavoitusta, erilaisten luonnonkäyttömuotojen yhteensovittamista ja ympäristön ja luonnonsuojeluun liittyvien lakien kokonaisuutta ja kansainvälisiä sopimuksia sekä oikean tiedon ja arvojen sekä sosiaalisen toimiluvan merkitystä ympäristöön liittyvissä hankkeissa. Koulutusohjelmassa perehdytään lisäksi strategiseen ympäristöjohtamiseen ja ympäristöjohtamisen työkaluihin eri toimijoiden näkökulmasta. Opitun hyödyntämistä käytännön työelämään tuetaan oppimis- ja kehittämistehtävillä, jotka liitetään opiskelijan omaan työhön. Koulutusohjelma muodostaa kokonaisuuden, jossa yhdistyy luontevasti yhteiskunnallinen ja oikeudellinen näkökulma sekä ympäristöjohtaminen.

Yhteiskuntavastuun ja ympäristöjohtamisen koulutusohjelman suunnitteluhankkeen yhtenä tavoitteena oli myös kehittää maakuntarajat ylittävää yhteistyötä korkeakoulutasoisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä Kajaanin Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn kanssa. AIKOPA ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut toteuttivat yhteistyössä koulutusohjelman suunnitteluhankkeita ja koulutusohjelma rakennettiin yhteistyössä vastaamaan molempien alueiden tarpeisiin. Koulutusohjelma tullaan myös toteuttamaan yhteistyössä molemmilla alueilla.

Lisätietoja koulutusohjelmasta: "Kenelle kuuluu ympäristö- ja yhteiskuntavastuu"

Hankkeen kesto: 1.3.2014 31.3.2015
Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Manner-Suomen ESR-ohjelma
Budjetti: 50 000 €

Yhteystiedot:

Projektipäällikkö Heli Alaräisänen, p. 040 4844393
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Lapin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut

 

ely pieni.jpg     esr-logo.jpg     vipuvoimaa-logo.gif    

 koke banneri www sivut.jpg