ETA-kelpoisuuskoe lukuvuonna 2015–2016

Opetushallitus päättää hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään.

Toisessa ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto, suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain (1093/2007) 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu kelpoisuuskoe.

Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin vai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen.

ETA-kokeen suorittaminen ei osoita sellaista suomen tai ruotsin kielen taitoa, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Kyseisestä asetuksesta ilmenevät ne tavat, joilla suomen ja ruotsin kielen taidon voi osoittaa, jos haluaa osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon.

Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita, joista saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät.

Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö voi osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan, opintosuorituksilla tai työkokemuksella todennetun osaamisensa, hakuvaiheessa Opetushallitukselle, jolloin aiempi osaaminen voidaan ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän samansisältöinen, mutta laajempi.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 – 2016/ oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskokeen vaatimukset

Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo

  • Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet
  • Velvoiteoikeus
  • Esineoikeus
  • Perhe- ja jäämistöoikeus
  • Rikosoikeus
  • Prosessioikeus
  • Valtiosääntöoikeus
  • Hallinto-oikeus

Aihealueiden suorittaminen
Aihealueet muodostavat seuraavat osiot (suluissa ohjeellinen arvio työmäärästä opintopisteinä, suorituksesta ei kuitenkaan anneta opintopisteitä):

  • Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet (1 op)
  • Yksityisoikeuden osio (13 op)
  • Rikosoikeuden osio (5 op)
  • Prosessioikeuden osio (5 op)
  • Julkisoikeuden osio (6 op)

Opiskelija suorittaa aihealueiden tentit tenttimällä ne osiokohtaisina tenttipäivinä. Opiskelija voi halutessaan tenttiä osiosta vain yhden/kaksi aihealuetta. Tenttipäivät on kuitenkin määritelty niin, että kullekin osiolle on yksi suorituspäivä syksyllä ja yksi keväällä. Päivät on ilmoitettu kunkin aihealueen/osion kohdalla. Kunkin osion kohdalla on ilmoitettu onko tentti lakikirjatentti. Tentit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

 

Kelpoisuuskokeen vastuuopettajat

 Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet

-taloudellisten suhteiden yliopistonlehtori

 

Yksityisoikeuden osio

- velvoiteoikeus / velvoiteoikeuden professori

- esineoikeus / esineoikeuden professori

- perhe- ja perintöoikeuden vastuu opettaja

 

Rikosoikeuden osio  

- rikosoikeuden vastuu opettaja

 

Prosessioikeuden osio

- prosessioikeuden professori

 

 Julkisoikeuden osio

- valtiosääntöoikeus / valtiosääntöoikeuden professori

- hallinto-oikeus / hallinto-oikeuden professori

 

 Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet
(1 op)

Osaamistavoitteet:
Antaa yleiskuva Suomen oikeusjärjestelmän rakenteesta ja lähteistä.

Vaadittava kirjallisuus:

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oikeuden rajoilla (Forum Iuris 2014) 2 (151 s.)

tai

Kaarlo Tuori: Rättens nivåer och dimensioner (Forum Iuris 2013) (65 s.) ja/och Tuomas Ojanen: De grundläggande och mänskliga rättigheterna – en introduktion (Forum Iuris 2010) (99 s.)

Osio ei ole lakikirjatentti.

Koepäivät: 5.10.15 klo 9.00-14 ja 8.4.16 klo 9.00–14 Yliopiston päärakennus

Laajuus sivuina: n. 160 sivua (n. 1 op)

    

Yksityisoikeuden osio (12 op)

Osaamistavoitteet:

Velvoiteoikeus
(1) Keskeisten velvoiteoikeudellisten käsitteiden kuten velkasuhde, saamisoikeus ja velvoite hallitseminen.
(2) Velvoitteiden syntyminen oikeustoimiperusteisesti mukaan lukien edustus, oikeustointen tekeminen ja oikeustoimen pätemättömyys pääpiirteissään ja yksityiskohtaisemmin oikeustoimilain nojalla.
(3) Velvoitteiden syntyminen muuten kuin oikeustoimiperusteisesti eritoten vahingonkorvausta sekä perusteettoman edun palautusta koskevien oppien nojalla.
(4) Korko rahavelalle erityisesti korkolain nojalla.
(5) Velkasuhteen muuttuminen ja lakkaaminen yleensä ja yksityiskohtaisemmin suorituksen, vanhentumisen sekä kuittauksen perusteella.
(6) Henkilövaihdokset velkasuhteissa pääpiirteissään.

Esineoikeus
(1) Keskeisten esineoikeudellisten käsitteiden kuten esine, kiinteistö, ainesosa ja tarpeisto, hallinta ja erityinen oikeus hallitseminen.
(2) Omistusoikeus sekä rajoitetut esineoikeudet (pantti- ja pidätysoikeus sekä käyttö- ja irrottamisoikeudet) varallisuusoikeuksina.
(3) Omistusoikeuden saaminen yleisesti ja erityisesti luovutuksen nojalla.
(4) Omistajanvaihdosilmiön teoreettinen hallitseminen mukaan lukien luovutuksen merkitys luovuttajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojien näkökulmasta.
(5) Luottokauppa omistuksenpidätysehdoin pääpiirteissään.
(6) Rajoitettujen esineoikeuksien syntyminen, toteuttaminen ja lakkaaminen pääpiirteissään.
(7) Rajoitettujen esineoikeuksien sivullissuoja erityisesti omistajanvaihdosta sekä ulosmittausta ja omistajan konkurssia ajatellen.

Perhe- ja perintöoikeus
(1) Lapsen asemaa koskevan sääntelyn pääpiirteet.
(2) Holhoustoimilain ja edunvalvontavaltuutuslain mukaisen edunvalvonnan pääpiirteet.
(3) Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ja purkaminen sekä varallisuusoikeudelliset vaikutukset.
(4) Avoliiton oikeusvaikutukset pääpiirteissään.
(5) Lakisääteisen perimyksen pääpiirteet ja kuolinpesän hallinto.
(6) Testamentin tekeminen ja peruuttaminen sekä testamentin oikeusvaikutukset.

Suositeltava kirjallisuus:


Velvoiteoikeus
Hemmo, M. : Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai 2008) s. 23-280 ja Norros, O.: Velvoiteoikeus (2012) (512 s)

Esineoikeus
Tepora J.: Johdatus esineoikeuteen (2006) tai Tepora, J.: Inledning till grunderna för sakrätten (2009), Tepora, J–Kaisto, J.-Hakkola, E.: Esinevakuudet (2009) sekä Tepora, J.– Kartio, L.–Koulu, R.–Lindfors, H: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (2010) s. 3-169.

Perhe- ja perintöoikeus
Kangas, U.: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet (2013) tai Kangas, U.: Familje- och kvarlåtenskapsrättens grunder (2015).

Yksityisoikeuden osio ei ole lakikirjatentti.

Koepäivät: 4.12.15 klo 9.00–14 ja 8.2.16 klo 9.00–14 Yliopiston päärakennus

Laajuus sivuina:
1930 sivua (n. 13 op)

 

Rikosoikeuden osio (5 op)

Osaamistavoitteet:
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää Suomen rikosoikeuden yleisten oppien ja rikosten lajien perussisällön ja kykenee soveltamaan tätä tietämystään oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Suositeltava kirjallisuus:

a) Frände, D., Yleinen rikosoikeus (2012), s. 1–298 (luvut 1–11) tai Frände, D., Allmän straffrätt (2012), kap. 1–11. Fränden kirjan suomenkielinen laitos korvataan teoksella Melander, S., Rikosvastuun yleiset edellytykset (2015) sen ilmestyttyä.
b) Lappi-Seppälä, T., ym., Rikosoikeus – Oikeuden perusteokset (3. painos, 2008; luettavissa sähköisenä versiona SANOMApro:n online-palvelusta) s. 419–551 (RL 20–21 luku), s. 707–819 ja 840–848 (RL 28–29 luku ja RL 30 luvun kirjanpitorikokset), s. 871–911 (RL 32–33 luku), s. 973–1005 (RL 36 luku), 1057–1100 (RL 39 luku), s. 1261–1295 (RL 47 luku) ja s. 1363–1416 (RL 50 luku).

Säädökset
Opiskelijan tulee osata hyödyntää säädöksiä rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan tentissä sallittavien lakikirjojen avulla. Tärkeimmät rikosoikeudelliset säädökset on Suomen Laki II -teoksen osastossa Ri ja vastaavasti Finlands Lag I -teoksen osastossa St. Rikosoikeuden ja sen lähioikeudenalojen keskeiset säädökset löytyvät myös Rikosoikeus ja oikeudenkäynti -eripainoksesta sekä Editan Lakikirjasta (Yksityis-, rikos- ja prosessioikeus). Seuraavassa esitetään rikosoikeuden kirjalliseen kuulusteluun valmistautumista helpottava luettelo säädöksistä, joiden hyödyntämisen osaamista voidaan tentissä edellyttää. Myös muita säädöksiä tulee siis osata hyödyntää rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan.

Tärkeimmät säädökset
Rikoslaki 19.12.1889/39. (Ri 101)
A rikoslain 1 luvun 7 §:n soveltamisesta 16.8.1996/627. (RL 1:7:n alla, Ri 101)
Laki rikesakkorikkomuksista 27.8.2010/756 (Pr 213a)
A rikoslain voimaanpanemisesta 19.12.1889/39. (Ri 102)
L yhdyskuntapalvelusta 12.12.1996/1055. (Ri 202)
L nuorisorangaistuksesta 21.12.2004/1196. (Ri 204a)
L liiketoimintakiellosta 13.12.1985/1059. (Ri 207)
Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 24.6.2010/633 . (Ri 209)
Vankeuslaki 23.9.2005/767. (Ri 215)
Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta 24.6.2010/634 (Ri 219)
L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 23.9.2005/781. (Ri 220)
L ehdonalaisen vapauden valvonnasta 23.9.2005/782. (Ri 221)
Laki valvontarangaistuksesta 8.4.2011/330 (Ri 226)
Järjestyslaki 27.6.2003/612. (Tu 608)
L rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä 18.7.2008/503. (Ri 308)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 21.12.2007/1383. (Ri 402)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 30.12.2003/1286. (Ri 403)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 7.7.1970/456. (Ri 404)
L Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20.6.1963/326. (Ri 405)
L kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21. (Ri 407)
L entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 5.1.1994/12 sekä sotarikostuomioistuimen perussääntö (esim. HE 278/1993:n liitteenä).
L Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta 28.12.2000/1284. (Ri 411)
TPA Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta 14.6.2002/501 (Ri 411) sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, SopS 56/2002.

De viktigaste författningarna
Strafflag 19.12.1889/39. (St 101)
F om tillämpningen av 1 kap. 7 § strafflagen 16.8.1996/627. (under SL 1:7, St 101)
Lag om ordningsbotsförseelser (om ikraftträdandet bestäms skilt genom lag) 27.8.2010/756
F om införande av strafflagen 19.12.1889/39. (St 102)
L om samhällstjänst 12.12.1996/1055. (St 202)
L om ungdomsstraff 21.12.2004/1196. (St 204a)
L om näringsförbud 13.12.1985/1059. (St 207)
Lag om utredning av unga brottsmisstänktas situation 24.6.2010/633 (St 209)
Fängelselag 23.9.2005/767. (St 215)
Lag om övervakning av villkorligt fängelse 24.6.2010/634
L om förfarandet vid frigivning av långtidsfångar 23.9.2005/781. (St 220)
L om övervakning av villkorlig frihet 23.9.2005/782. (St 221)
Lag om övervakningsstraff 8.4.2011/330 (St 226)
Ordningslag 27.6.2003/612. (Or 608)
L om förhindrande och utredning av penningtvätt och av finansiering av terrorism 18.7.2008/503 (St 308)
L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga nordiska länderna 21.12.2007/1383. (St 402)
L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga medlemsstaterna i Europeiska unionen 30.12.2003/1286. (St 403)
L om utlämning för brott 7.7.1970/456. (St 404)
L om samarbete mellan Finland och de övriga nordiska länderna vid verkställighet av domar i brottmål 20.6.1963/326. (St 405)
L om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder 16.1.1987/21. (St 407)
L om behörighet för och rättshjälp till tribunalen som behandlar brott som begåtts i det forna Jugoslavien 5.1.1994/12 samt tribunalens grundstadga (se t.ex. bilagan till RP 278/1993).
L om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om tillämpning av stadgan 28.12.2000/1284. (St 411)
RepPF om sättande i kraft av Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om ikraftträdande av lagen om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i stadgan och om tillämpning av stadgan 14.6.2002/501 (St 411) samt Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen, FördrS 56/2002.

Koepäivät: 7.12.15 klo 9.00–14 ja 18.3.15 klo 9.00–14 Yliopiston päärakennus

Laajuus sivuina: 752 sivua (n. 5 op) + säädökset

 

Prosessioikeuden osio (5 op)

Osaamistavoitteet

Opiskelija

  • tuntee Suomen lainkäyttö- ja insolvenssijärjestelmän rakenteen,
  • ymmärtää järjestelmien tavoitteet ja niiden käyttöä ohjaavat periaatteet
  • hallitsee keskeiset menettelysäännökset kummassakin järjestelmässä
  • omaa valmiudet toimia tavallisimmissa lainkäyttömenettelyissä

Suositeltava kirjallisuus:
1) Frände ym: Prosessioikeus (2012), ss. 235-264, 293-398, 497-706, 963-1095 ja 1127-1168,
2) Koulu-Lindfors : Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa (2013), kokonaan (206 s.)


Koepäivät: 14.12.15 klo 9.00–14 ja 15.2.16 klo 9.00–14 Yliopiston päärakennus

Laajuus sivuina: 730 sivua (n. 5 op) + säädökset

 

Julkisoikeuden osio (6 op)

Osaamistavoitteet:

Valtiosääntöoikeus
Peruskäsityksen antaminen
1) suomalaisesta valtiosääntöoikeudesta
2) ylimpien valtioelinten tehtävistä ja toimivaltasuhteista
3) laillisuusvalvonnasta
4) perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmästä
5) perusoikeusjärjestelmästä

Hallinto-oikeus:

1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet
2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat
3) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet


Suositeltava kirjallisuus:


Valtiosääntöoikeus

1) Jyränki, Antero & Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus (2012), s. 138–449. (ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa)
2) Ojanen, Tuomas: Perusoikeusjuridiikka.
Forum Iuris (2015) (113 s) tai Ojanen, Tuomas: De grundläggande och mänskliga rättigheterna – en introduktion. Forum Iuris 2010 (99 s).

Hallinto-oikeus
Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus – Oikeuden perusteokset (2013) luvut III ja V, n. 500 s
Ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa.

Säädökset ja kansainväliset sopimukset


Valtiosääntöoikeus

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. (Va 101)
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000. (Va 201)
Laki valtioneuvostosta 28.2.2003/175. (Va 306)
Valtioneuvoston ohjesääntö 3.4.2003/262. (Va 307)
Vaalilaki 2.10.1998/714. (Va 203)
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 25.2.2000/193. (Va 321)
Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 14.3.2002/197. (Va 209)
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976. (Pe 104)
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976. (Pe 103)
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus, SopS 19/1990, myös muutettuna lisäpöytäkirjoilla. (Pe 102)
Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 303, 14.12.2007. (PeEU 102)
Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, SopS 80/2002. (Pe 105)
Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin valtiosääntöön liittyviä säädöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja niihin liittyviä pöytäkirjoja siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset).

Hallinto-oikeus

Hallintolaki 6.6.2003/434. (Yh 101)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 (Yh 107)
Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586 (Pr 103)
Kuntalaki 17.3.1995/365 (Ha 301)
Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 (Ty 103)
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304 (Ty 106 a)
Poliisilaki 22.7.2011/872 (Tu 501)
Uhkasakkolaki 14.12.1990/1113 (Yh 102)
Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin säädöksiä siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset).

Tentti on lakikirjatentti.

Julkisoikeuden osion hyväksyttävä kokonaissuoritus edellyttää, että kumpikin osa-alue, valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus, on suoritettu hyväksytysti. Osa-alueen hyväksyminen edellyttää vähintään puolia koepisteistä. Osa-alueet on mahdollista tenttiä yhdessä tai erikseen. 

Koepäivät: 16.10.15 klo 9.00–14 ja 26.2.16 klo 9.00–14 Yliopiston päärakennus

Laajuus sivuina: n. 930 sivua (6 op)

 
TENTTIPÄIVÄT KOOTUSTI:

Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet (1 op)                         5.10.2015 ja 8.4.2016

Yksityisoikeuden osio (13 op)                                                             4.12.2015 ja 8.2.2016

Rikosoikeuden osio (5 op)                                                                   7.12.2015 ja 18.3.2016

Prosessioikeuden osio (5 op)                                                               14.12.2015 ja 15.2.2016

Julkisoikeuden osio (6 op)                                                                   16.10.2015 ja 26.2.2016

Kaikki tentit pidetään klo 9.00–14 Yliopiston päärakennuksessa