Oikeusinformatiikka

Oikeusinformatiikka on vakiintunut oikeustieteellinen tutkimus- ja opetusala. Sen puitteissa tutkitaan ja opetetaan oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välisiä suhteita eri muodoissaan samoin kuin niiden yhteydessä ilmeneviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintakysymyksiä.

Oikeusinformatiikka oikeuden ja tietotekniikan sekä oikeuden ja informaation tieteenä on yhteiskunnan muutoksessa koko ajan tärkeämmäksi käynyt ja käyvä oikeustieteen osa-alue. Nykyisessä verkkoyhteiskunnassa se on sekä metodinen että oikeu­del­lis­tu­misen myötä paljossa myös lainopillinen, ennen kaikkea teoreettisen lainopin alueella askaroiva tieteenala. Lakimiehen ammattitaidon kannalta oikeus­infor­ma­tiik­ka on vastaavasti arkipäivän oikeudellisen toiminnan keskeisimpiä työvälineitä. Lähes kaikki lakimiehet työskentelevät verkkoyhteiskunnan digitaalisessa, verkkoihin sidotussa toimintaympäristössä.

Oikeudellisen informaatioyhteiskunnan kehittyminen on merkittävästi vaikuttanut oikeusinformatiikan tarpeeseen, sisältöön ja merkitykseen. Oikeusinformatiikan havahduttava, eteenpäin katsova luonne on yksi niistä keskeisistä tunnusmerkeistä, jotka edelleen erottavat sen perinteisistä, oikeuslähdesidonnaisuutensa vuoksi paljossa taaksepäin katsovasta lainopista. Niin ikään oikeusinformatiikan yhtenä tehtävänä on edelleen keskusteluyhteyden aikaansaaminen ja ylläpitäminen tietotekniikan ja informaatioalan ammattilaisten kanssa.

Oikeusinformatiikkaa on opetettu Suomessa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiede­kun­nassa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta on myös edelleen Suomen ainoa oikeustieteellinen tiedekunta, jossa oikeusinformatiikka on pakollisena oppiaineena. Syynä tähän on lähinnä se, että oikeusinformatiikan opetus ja tutkimus keskittyvät niille paikkakunnille, joissa on oikeusinformatiikan instituutti. Pohjoismaissa oikeusinformatiikan instituutit ovat sijoittuneet Osloon, Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Rovaniemelle.

Oikeusinformatiikka on nykyisin tapana jakaa yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisen osan puitteissa tutkitaan oikeudellisen verkkoyhteiskunnan kehitystä, informaatio­infrastruk­tuurin oikeudellista merkitystä, tietojärjestelmien käytön oikeudellisia reunaehtoja sekä lakimiesten tietoteknisiä valmiuksia. Oikeusinformatiikan erityisessä osassa tar­kas­tel­laan lähemmin oikeudellista tietojenkäsittelyä, oikeudellista informaatiota, informaatio-oikeutta sekä tietotekniikkaoikeutta.

Tieteenalana oikeusinformatiikka jakautuu Pohjoismaissa neljään osaan. Ne ovat (1) oikeudellinen tietojenkäsittely, (2) oikeudellinen informaatio, (3) informaatio-oikeus sekä (4) tietotekniikkaoikeus. Viimeksi mainittu on nyttemmin enenevässä määrin muut­tu­mas­sa ensi sijassa tietoverkko-oikeudeksi.