OTK_kuvituskuva_Opiskeiljat_tohtorinhattu.jpg

Oikeuskulttuuri ja oikeuslingvistiikka

 

Nykyaikaisen juristin perustyökalu on kieli, koska länsimaisessa oikeudessa oikeus on yhteiskunnallista valtaa, joka pukeutuu sanojen muotoon. Oikeustieteen, säädösten, tuomioistuinten ja julkisen hallinnon kieli on ammatillista erikoiskieltä, jonka hallitseminen on ammattitaitoisen juristin laadukkaan toiminnan kivijalka. Euroopan integraation, kansainvälistymisen ja globalisaation tuomien muutosten vuoksi juristit joutuvat tekemisiin myös muiden kuin kansallisten oikeuskielten kanssa. Oikeudellisen perustelun kielen ovat aiempaa moninaisemmat.

Kun liikutaan kansainvälisessä oikeudessa, eurooppaoikeudessa tai ollaan tekemisissä kulttuurisesti vieraiden järjestelmien kanssa, niin oikeudellisen ammattikielten hallinnan vaatimukset voivat olla monimutkaisia. Vieraan oikeuden ja vieraan oikeuskielen ymmärtäminen ei ole mahdollista ellei niitä aseteta laajempaan oikeuskulttuuriseen kontekstiinsa: samat säännösmuotoilut voivat saada hyvin erilaisia käytännön sovelluksia eri maissa. Ajan hermolla oleva kansainvälisesti toimintakykyinen juristi osaa hahmottaa oikeutta kulttuurista taustaansa vasten.

Oikeuskulttuuri on oikeutta ympäröivä historiallinen ja tosiasiallinen aines, joka puhaltaa kuhunkin järjestelmään sen hengen. Kehittyneessä myöhäismodernissa oikeudessa tuo henki on länsimaisen oikeusvaltion henki, kun taas muissa kulttuuripiireissä voidaan arvostaa myös tyystin toisenlaisia oikeudellisia arvoja. Oikeuskulttuurin tutkimukseen ja opetukseen sisältyy aineksia vertailevasta oikeustieteestä, oikeushistoriasta sekä yleisestä oikeustieteestä. Erityisen läheinen kytkentä oikeuskulttuurilla on oikeuskieleen, jota tutkitaan ja opetetaan oikeuslingvistiikan piirissä.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa oikeuslähteiden kirjo on entistä runsaampi, oikeudellisten ongelmien tunnistaminen, hahmottaminen ja perusteltu ratkaiseminen edellyttää valmiuksia, joita oikeushistorian kaltaiset "kontekstitieteet" voivat tarjota.

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan piirissä erityisiä vahvuusalueita ovat oikeuskulttuurin ja oikeuskielen erityislaatuisuuden huomioiva