Valtiosaanto_kuvituskuva_Eduskunta.jpg

Valtiosääntöoikeus

Valtiosääntöoikeus on oikeudenala, johon kuuluvilla säädöksillä säännellään valtion ja yhteiskunnan kestävimmät perusteet. Valtiosääntöoikeuden oppiaine luo perusteet Suomen valtio- ja oikeusjärjestelmän ymmärtämiselle. Samalla se osoittaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten yhteydet kotoperäiseen järjestelmään sekä valtiosääntöoikeuden eurooppalaistumisen.

Hierarkkisesti ylimmät ja samalla keskeisimmät kansalliset valtiosääntönormit sisältyvät vuoden 2000 Suomen perustuslakiin. Valtiosääntöoikeus luetaan julkisoikeuteen. Sitä lähinnä olevat oikeudenalat ovat yhtäältä hallinto-oikeus sekä toisaalta kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus.

Valtiosääntöoikeuden ydinsisältö on seuraava:
  1. Valtiosääntöoikeuden keskeiset periaatteet (esim. ihmisarvon kunnioittaminen, demokratia, valtiovallan kolmijako, parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaate)
  2. Suomen perustuslaki ja sitä edeltänyt neljän perustuslain järjestelmä, vuoden 2000 perustuslain syntyhistoria sekä rakenne ja systematiikka
  3. Valtiojärjestyksen perusteet
  4. Kotimainen perusoikeusjärjestelmä, Euroopan ja YK:n keskeiset ihmisoikeussopimukset sekä perus- ja ihmisoikeudet EU:ssa
  5. Ylimmät valtioelimet (eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto) ja niiden toimivaltasuhteet
  6. Ylimpien valtioelinten keskeiset tehtävät (lainsäädäntö, valtiontalous ja kansainväliset suhteet)
  7. Tuomiovalta ja ylin laillisuusvalvonta
  8. Perustuslaki ja itsehallinto (Ahvenanmaa, kunnat, yliopistot, kirkko ja saamelaiset)
  9. Poikkeusolojen sääntely (valmius- ja puolustustilalainsäädäntö)
  10. Suomen valtiosäännön suhde EU-oikeuteen sekä EU-asioiden kansallinen valmistelu.

Erityisinä painotuksina Lapin yliopiston valtiosääntöoikeuden opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ylimmät valtioelimet ja ylin laillisuusvalvonta, lainvalmistelu ja norminanto sekä perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti alkuperäiskansaoikeudet.