VALINTAKOE 2005

Arvosteluperusteet

Arvosteluperusteet sisältävät oikeaan vastaukseen kuuluvat tiedot sekä pistearvot.

Kopioita omista vastauksistaan ja arvosteluperusteista voi tilata Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kansliasta numerosta 016-341 341 (yliopiston vaihde)

Kysymys nro 1.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 12 (kohdat a-c 0-4 pistettä). Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Selosta lyhyesti, tarvittaessa kirjassa mainituilla esimerkeillä asiaa havainnollistaen, mitä tarkoittavat ja miten ovat ilmenneet seuraavat oikeudelliset käsitteet/ilmiöt:

a) Lailliset saantomuodot ja niiden sitovuus vuoden 1734 lain maakaaren mukaan

b) Kiinteä omaisuus

c) Mitä tarkoitetaan ja mikä oikeudellinen merkitys on esineoikeudessa, erityisesti kiinteistöjä koskien, ainesosasuhteella, ja mitkä ovat ainesosasuhteen syntyedellytykset.

Arvosteluperusteet

Kysymyksen arvostelu: kohdat 1 a-c, 0-4 p/kpl, yhteensä enint. 12 p. Alempana kursiivilla olevien asioiden esittäminen tuottaa tästä kysymyksestä täydet pisteet, osatiedot ja lisäesimerkit vain osatuloksen.

a) Lailliset saantomuodot ja niiden sitovuus vuoden 1734 lain maakaaren mukaan
Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 175, jossa on 1734 lain MK 1:1 lailliset saantomuodot: (1/4 + 1/4 = 0,5 p/kpl).

* yksi on perintö, jos on laillisesti peritty;
* toinen on vaihto, jos on laillisesti vaihdettu;
* kolmas on kauppa, jos on laillisesti ostettu;
* neljäs on lahja, jos on laillisesti annettu;
* viides on pantti, jos on laillisesti pantattu ja pantti laillistunut.
Sitovuus: aina sen mukaan kuin tässä lakikirjassa säädetään. Laillinen pysyköön, laiton purkautukoon (0,5 + 1 p).

Huom. Maakaari uudistettiin (ks. s. 175 ja 195) lailla 1995/540; uudempaan lakiin perustuva vastaus antaa pisteitä vain sen, miltä osin asiasisältö vastaa oikeaa.

b) Kiinteä omaisuus

Mitä tarkoittaa kiinteä omaisuus (2 p) ?

Vastauksesta tulisi ilmetä käsitteen oikeudellinen taso, esim. (ss. 272, 273 ja 278) pohjalta seuraavasti:

Henkilöille kuuluvat oikeudet - myös sisällöltään esineisiin kohdistuvat - nähdään henkilöiden välisinä oikeuksina, jotka perustuvat tiettyihin oikeusnormeihin. Kiinteä omaisuus tarkoittaa maa- tai vesialueen omistamista.

Ilmenemismuodot ja kohteet (ss. 278-283) (2 p).

Kiinteän omaisuuden muodostavat oikeudet kohdistuvat maa- tai vesialueisiin. Näitä ovat omistusoikeus kokonaiseen rekisterikiinteistöön, murto-osainen yhteisomistusoikeus siihen, oikeus yhteisalueosuuteen, luovutuksensaajan oikeus määräalaan. Kiinteistö suppeassa merkityksessä tarkoittaa maanomistusyksikköä, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Nuo yksiköt ovat siis omistus- ja muiden oikeuksien kohteita, niiden sijainti ja rajat on viranomaisen toimesta vahvistettu kiinteistötoimituksella tai vastaavalla. Tärkeimpiä näistä yksiköistä ovat tilat ja tontit.
Oikeuksien perustaminen on lakisääteistä ja muotosidonnaista MK:n mukaan; kiinteän omaisuuden saajalla on (tilat, tontit, määräalat) lainhuudatus- (tai oikeutensa kirjaamis-) velvollisuus käräjäoikeuksien pitämiin paikallisiin lainhuuto- ja kiinnitysrekistereihin, jotka ovat osa kiinteistötietojärjestelmää.

c) Mitä tarkoitetaan ja mikä oikeudellinen merkitys on esineoikeudessa, erityisesti kiinteistöjä
koskien, ainesosasuhteella, ja mitkä ovat ainesosasuhteen syntyedellytykset (ss. 280-288).

Ainesosasuhde on oikeudellinen riippuvuussuhde. Riippuvuussuhde tarkoittaa, että kaksi oikeutta on oikeudellisessa kohtalonyhteydessä keskenään. Oikeudellisella tasolla esineiden ainesosia koskevat normit määrittävät osaltaan esineen ulottuvuuden eli määräämistoimien kohteen. Konkreettisten esineiden tasolla niiden sanotaan muodostuvan ainesosistaan (1,5 p).
Ainesosasuhteella on kolme keskeistä syntyedellytystä. Ensiksi edellytetään tosiasiallista liitossuhdetta. Ainesosien tulee olla konkreettisessa liitossuhteessa pääesineeseen. (Yhteys puuttuu, jos ainesosaksi tarkoitettua esinettä ei ole vielä liitetty pääesineen yhteyteen tai jos se on siitä irroitettu.) Liittämisen tai irroittamisen tulee olla pysyväksi tarkoitettu, tilapäisinä ne eivät vaikuta ainesosasuhteeseen. Toiseksi edellytetään käyttötarkoituksen yhteyttä. Sivuesineiden tulee palvella pysyvästi pääesinettä. Kolmanneksi edellytetään henkilöyhteyttä eli ns. oikeuksien yhteyttä...pää- ja sivuesineen oikeuksien tulee kuulua samalle henkilö(taho)lle.
Esimerkkejä: Omalla maalla olevan rakennuksen omistusoikeus kytkeytyy sen oikeuden ainesosaksi, jonka perusteella rakennusta pidetään paikallaan. Omalla maalla oleva rakennus on ainesosa; toisen maalla oleva rakennus maanomistajan kannalta irtainta, mutta vuokrasuhteen ainesosa.
Merkittävä ainesosasuhde vallitsee rakennuksen ja sen ainesosien (omistusoikeuksien) välillä. Lyhyesti puhutaan ainesosien kuulumisesta pääesineeseen; mm. kiinteistöllä kasvava kasvillisuus, kiinteät varusteet kuten tiet ja kaivot; rakennuksen kiinteä sisustus.
Merkitys: Luovutuksen kohteena on esine ainesosineen. Presumptiona on, että kauppaan sisältyvät esineen ainesosat, ellei muuta ole sovittu. Panttauksen ja ulosmittauksen kohteena on esine ainesosineen. Luovutuksensaaja voi tietyin rajoituksin olettaa myös suhteessa sivullisiin, että hän saa esineen mukana kaikki havaittavat ainesosat. Joissakin tapauksissa pääesineen omistajan hyväksi voidaan lukea erityinen liittämis- eli aksessiosaanto... ...jos faktinen liittäminen on tapahtunut ja irroittaminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa.
Arvostelukommentti: Syntyedellytykset 1 p ja pelkät esine- ja esimerkkikuvaukset ilman oikeustasoa enintään 2,5 p.

Kysymys nro 2.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 16. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Kauko on 80-vuotias. Kaukon lapsi Kaisa on ruvennut epäilemään, että isä -Kaukoa vaivaa vanhuuden dementia, koska Kauko on ruvennut unohtelemaan uusia asioita sekä on aiemmasta valoisasta luonteestaan poiketen tullut kovin ärtyisäksi ja riidanhaluiseksi. Kaisa kysyykin nyt, miten isä -Kaukon asiat tulisi laillisella tavalla hoitaa, koska Kaisa pelkää, että Kauko ei enää muun muassa itse kykene selviytymään kaikista raha-asioistaan. Kaisa asuu itse Etelä-Suomessa eikä kykene itse käytännössä hoitamaan asioita Kaukon puolesta, koska Kauko asuu Rovaniemellä. Kaisan kuultua, että sinä olet "lähes" oikeustieteen ylioppilas, Kaisa kääntyykin puoleesi ja esittää seuraavat kysymykset:

a) Millä perusteilla Kauko voitaisiin holhoustoimilain mukaan määrätä edunvalvonnan alaiseksi? (3p)
b) Minkä viranomais(t)en puoleen Kaisan tulee kääntyä saadakseen isänsä edunvalvonnan alaiseksi? (3p)
c) Järjestellessään Kaukon papereita Kaisa löytää seuraavalla sivulla olevan testamentin. Kaisa kysyy nyt sinulta, miten kyseiseen testamenttiin on suhtauduttava? (2p)
d) Entä mitkä ovat testamentin moitteen perusteet lain mukaan? Anna samalla perusteltu juridinen neuvosi siitä, mitkä moiteperusteet voisivat tulla kyseeseen tässä tapauksessa, jos tällainen testamentti tulee esille Kaukon kuoltua .(8p)

TESTAMENTTI

Kuoltuani on koko omaisuuteni menevä pojalleni Kalle Kaukokaipuulle. Lisäksi määrään, että veljeni Viljo Kaukokaipuu on saava muotokuvani, sisareni Sisko Kaukokaipuu on saava asekokoelmani sekä kummipoikani Pekka Piankin-Varatuomari on saava lakimiessormukseni.

Rovaniemellä, 13. kesäkuuta 2000
Kauko Kaukokaipuu
varatuomari, Rovaniemi

Me, varta vasten kutsutut todistajat toteamme täten, että hyvin tuntemamme Kauko Kaukokaipuu on omasta vakaasta tahdostaan täysissä ruumiin ja sielun voimissa nähtemme allekirjoittanut yllä olevan testamentiksi tietämämme asiakirjan.

Rovaniemellä, 13. kesäkuuta 2000
Silja Kiperänpaikan-Totuudentorvi
asianajaja, Rovaniemi

Raahessa, 20. kesäkuuta 2000
Reino Riettaan-Elämänviettäjä,
oikeustieteen ylioppilas, Raahe

Arvosteluperusteet
Vastauksesta saa pisteitä enintään 16.

a) Täysi-ikäisen henkilön osalta on erinomaisen tärkeä havaita, että holhoustoimilaissa ei luetella erikseen yksittäisiä syitä, joista nimenomaisesti seuraisi edunvalvonnan käynnistyminen. Olennaista on edunvalvonnan tarve (Oikeusjärjestys 2000, Osa III s. 346, 1p). "Jos täysi-ikäinen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi (Oikeusjärjestys 2000, Osa III s. 346, 1p) on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa tuomioistuin voi määrätä hänelle edunvalvojan (Oikeusjärjestys 2000, Osa III s.346,1p)…" (Holhoustoimilaki 8§).

b) Kaisa voi Kaukon läheisenä - kuten myös viranomaiset lakisääteisistä ammattisalaisuuksista poiketen - tehdä ilmoituksen holhousviranomaiselle (1p), jonka toimialueella Kaukolla on kotipaikka (tai jollei hänellä olisi kotipaikkaa, jossa hän oleskelee) tässä siis Rovaniemen maistraatille, joka ryhtyy toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi, lääkärintodistuksen hankkimiseksi ja tekee tarvittaessa hakemuksen (1p) käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi, joka päättää asian. Maistraatti voi päättää asian ainoastaan silloin, kun asianosainen hakee itse edunvalvontaa (Oikeusjärjestys 2000, Osa III s. 347-348, 1p). (Mikäli mainittiin ainoastaan, että päämiehen omasta hakemuksesta edunvalvojan määrää maistraatti, tuotti ko. vastaus ½ p).

c) Mikäli perillinen haluaa moittia hänelle tiedoksi annettua testamenttia, on hänen tehtävä se erityisellä testamentin moite nimisellä -kanteella tuomioistuimessa 6 kk:n kuluessa testamentin tiedoksiannosta (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s.255-256). Testamentti voidaan antaa tiedoksi vasta testaattorin kuoltua. (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s. 255). Koska Kauko ei ole vielä kuollut, Kaisa ei voi siten saada testamenttia laillisesti tiedoksi, eikä nostaa testamentin moite –kannetta eikä muutoinkaan tehdä mitään saadakseen testamentin pätemättömäksi (1p). Myöskään edunvalvonnan alaiseksi asettamisella ei ole takautuvaa vaikutusta siten, että ennen edunvalvontaan asettamista tehdyt oikeustoimet kumoutuisivat (Oikeusjärjestys 2000, Osa III, s. 350, 1p).

d) Mikäli perillinen siis haluaa moittia hänelle tiedoksi annettua testamenttia, on hänen tehtävä se erityisellä testamentin moite nimisellä -kanteella tuomioistuimessa 6 kk:n kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Kaukon kuoltua ja saatuaan testamentin tiedoksi, voi perillinen Kaisa siis nostaa testamentin moite -kanteen tuomioistuimessa. Kyseisen kanteen menestyessä täysin, perillinen saisi koko perintöosansa (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s.256, 1p).
Testamentin moite on eri asia kuin lakiosa. Jos lakiosaperillinen haluaa saada lakiosansa kokonaisuudessaan, tulee hänen tehdä lakiosailmoitus. Tällöin lakiosaperillinen Kaisa saisi puolet perintöosastaan eli tässä siis ¼ pesän arvosta (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s.256,1p).
Testamentin moiteperusteet on lueteltu PK:n 13 luvun 1§:ssä. Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi ensinnä, jos testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään. Tämä moiteperuste koskee pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s. 257, 1p).
Toinen moiteperuste on, että testamenttia ei ole tehty säädetyssä muodossa. (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s. 257, 1p). Testamentti tulee tehdä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. (Oikeusjärjestys 2000, Osa I, s. 252, 1p) Todistajien on todistettava testaattorin allekirjoitus oikeaksi. Todistajien on tiedettävä, että kyse on testamentista, mutta todistajien ei tarvitse tietää asiakirjan sisältöä. Tässä tapauksessa on testamenttiasiakirjasta pääteltävissä, että todistajien yhtäaikaisuusvaatimus ei ole täyttynyt, koska allekirjoitukset ovat eri päiviltä ja eri paikkakunnilla. (1p)
Kolmas moiteperuste on, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tms (Oikeusjärjestys 2000, Osa I s. 257, 1p). Tapahtumankuvauksessa kerrotaan, että Kaukolla on mahdollisesti dementia, joka voisi olla peruste tms, mutta emme tiedä onko dementia vaikuttanut testamentin tekemiseen jo vuonna 2000.
( HUOM! Koska pääsykoekirjoissa ei nimenomaan kerrota, että tms. voi tarkoittaa esimerkiksi pitkälle kehittynyttä dementiaa, joka on omiaan vaikuttamaan testamenttaustahdonilmaisun sisältöön, yhden pisteen sai tietämällä moiteperusteen oikein eikä edellytetty, että vastaaja osaisi tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä).
Neljäs testamentin moiteperuste on, että testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä hyväksi esimerkiksi hänen ymmärtämättömyyttään (Oikeusjärjestys 2000, Osa I s. 257, 1p). Tätäkään perustetta ei voi tapauksen tapahtumankuvauksesta päätellä, joten se ei tule kyseeseen tässä tapauksessa.

Kysymys nro 3
Vastauksesta saa pisteitä enintään 16. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Ajateltakoon, että A, oli ollut käräjäoikeudessa syytettynä vuosina 2001-2003 tapahtuneista kolmesta suden laittomasta salakaadosta. Hänet oli todettu syyttömäksi kahdesta syytteestä, koska näissä käräjäoikeus katsoi vallinneen pakkotilan ja metsästyskoirien pelastamiseksi oli ollut välttämätöntä pelastaa koirat välittömästi uhkaavalta vaaralta. Kolmannesta syytekohdasta käräjäoikeus totesi, että A oli syyllistynyt metsästysrikokseen, mutta jätti hänet rangaistukseen tuomitsematta lausuen, ettei syytetyltä tilanne kokonaisuudessa arvioituna voitu edellyttää muunlaista suhtautumista. A:n avustajana toimineelle B:lle korvattiin maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen päämiehen puolustamisesta 550 euroa alkuperäisen laskun ollessa 4000 euroa. Käräjäoikeudessa näyttönä syyttäjä esitti syytetyn kertomuksen. Muita todisteita ei ollut. Syytetty myönsi tappaneensa sudet, mutta vetosi pakkotilaan, koska tämän oli ollut tapettava sudet pelastaakseen koiransa uhkaavilta hyökkäyksiltä. Silminnäkijöitä tapahtumille ei ollut. Syyttäjä valitti 15.9.2004 käräjäoikeuden tuomiosta kokonaisuudessaan hovioikeuteen lausuen, että vastaaja tulisi tuomita rangaistukseen kaikista kolmesta teoista, koska kysymyksessä ei ole laissa määritelty pakkotila ja syytetyltä olisi voitu edellyttää muunlaista käyttäytymistä. Lisäksi syyttäjä mainitsi, että kysymys on vakavasta rikoksesta, koska EY:n komissio uhkaa viedä Suomen valtion EY-tuomioistuimeen suden suojeluun liittyvistä laiminlyönneistä. Luontodirektiivissä susi määritellään erittäin uhanalaiseksi eläimeksi ja sen mukaan susille pitää 38 leveyspiirin alla oleville maa-alueille perustaa sudensuojelualueita. Syyttäjä olikin käräjäoikeuden tuomion jälkeen lähettänyt EY-tuomioistuimelle lausuntopyynnön siitä, mikä olisi yhteisöoikeudellinen tulkinta asiassa. B niin ikään valitti hovioikeuteen todeten, että hänen palkkiotaan oli alennettu kohtuuttomasti, koska tämä oli tehnyt viikon työn valmistellessaan puolustusta. B, joka ei harjoittanut ammattimaisesti asianajotoimintaa, vaati korvattavaksi 4000 eurolla käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, koska oli voittanut jutun. Vastineessaan syyttäjän valituskirjelmään B lausui, että vetoaminen EY:n luontodirektiiviin ei muuta pakkotilaa koskevaa arviointia, vaan kysymys on kansallisesta rikosprosessista eikä Euroopan yhteisöllä ole toimivaltaa asiassa. Lisäksi B lausui, että 38 leveyspiirin alapuolisilla alueilla tarkoitetaan vain tiettyjä alueita Espanjasta ja Kreikasta, joille suden suojelualueita tulee direktiivin mukaan perustaa – Suomi on kyseisen leveyspiirin yläpuolella. B katsoi syyttäjän valitukseen antamassaan vastineessa, että syytekohtien 1 ja 2 osalta asia pitäisi seuloa pois jatkokäsittelystä sekä kirjallisessa menettelyssä voitaisiin A vapauttaa syyllisyydestä syytekohdan 3 osalta. Käräjäoikeuden käsittelyn jälkeen B sai selville, että rikostutkijana esitutkinnassa toiminut ylikomissaario C oli ilmeisesti vuotanut salaista esitutkintamateriaalia paikallislehden toimittajalle D. D kirjoitti ennen käräjäoikeuden käsittelyä paikallislehdessä artikkelin A:han viitaten siten, että hänet oli A:n mielestä tunnistettavissa kyseisestä artikkelista. B:n kerrottua tästä A:lle, tämä silminnähden raivostui ja pyysi B:tä tekemään esitutkintapyynnön C:n toiminnasta keskusrikospoliisille, jonka B teki. Valituksien ollessa vireillä hovioikeudessa, EY:n komissio ilmoitti, että se aikoo viedä Suomen valtion EY-tuomioistuimeen suden suojelun laiminlyönneistä.

Vastaa perustellen seuraaviin kysymyksiin (max. 16 pistettä.);

a. Asian ratkaiseminen seulontamenettelyssä?
b. EY-tuomioistuimen toimivalta asiassa?
c. Avustajan palkkion lainmukaisuus?
d. Miten B.stä tehty esitutkinta vaikuttaa hovioikeuden käsittelyyn?
e. Jos joltain osin hovioikeus ottaa asian käsiteltäväkseen, niin mikä on sen toimivalta muutosvaatimusten osalta?

Arvosteluperusteet
Vastauksesta saa pisteitä enintään 16.

a. Asian ratkaiseminen seulontamenettelyssä?

Max 6 pistettä. Oikeusjärjestys 2000, osa I, ss. 523. Asia voidaan päättää seulonnassa, jos on selvää, että 1) asiassa ei ole OK 26:15:n nojalla toimitettava pääkäsittelyä suullisen näytön uskottavuuden arvioimiseksi; 2) käräjäoikeuden ratkaisu eikä siellä noudatettu menettely ole ollut virheellinen ja 3) asianosaisen oikeusturva ei asian laatu huomioon ottaen muusta syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista (1 piste). Seulonta edellyttää kaikkien kolmen mainitun seikan täyttymistä (1 piste) Seulontaratkaisu tehdään kolmen hovioikeuden jäsenen kokoonpanossa (1 piste). Sanonta "on selvää" asettaa valituksen poisseulontakynnyksen varsin korkealle. Jo pelkkä epätietoisuus ja epäily jonkin edellytyksen olemassaolosta johtaa siihen, että asian käsittelyä on jatkettava (1 piste). Tähän riittää yhden hovioikeuden jäsenen mielipide (1 piste.) Seulontaratkaisu voidaan tehdä myös esittelijän esittelystä, mutta tehokas ja lain henkeä toteuttava seulonta edellyttää valmistelusta vastaavan hovioikeuden jäsenen aktiivista roolia seulontamenettelyssä (1 piste).

b. EY-tuomioistuimen toimivalta asiassa?

Max 3 pistettä. Oikeusjärjestys 2000, osa III, ss. 141, ss. 160, ss. 183. Tuomioistuin voi pyytää EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisun - ei syyttäjä - ja koska tuomioistuin ei ole tällaista tehnyt, niin EY-tuomioistuin ei voi ottaa kantaa tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan (1 piste.). Komissio voi ajaa kannetta suden suojelun laiminlyönneistä (1 piste.) Yhteisöjen tuomioistuin voi todeta Suomen rikkoneen jäsenyysvelvoitteitaan, mutta tällä ei ole vaikutuksia kansalliseen rikosprosessiin (1 piste.)

c. Avustajan palkkion lainmukaisuus?

Max 2 pistettä. Oikeusjärjestys 2000, osa III, ss. 491, ss. 506. Jos samassa asiassa on esitetty useita syytteitä tai muita vaatimuksia, joista osa hyväksytään ja osa hylätään tai jätetään tutkimatta, oikeudenkäyntikulujen korvausta ei tuomita, ellei ole erityistä syytä sen suorittamiseen osaksi (1 piste.). Tämän vuoksi oikeudenkäyntikuluja ei korvata, vaan asia ratkeaa maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisen mukaan (1 piste).

d. Miten B.stä tehty esitutkinta vaikuttaa hovioikeuden käsittelyyn? Max 2 pistettä. Oikeusjärjestys 2000, osa III, ss. 487.

Kysymyksessä olleen painovirheen vuoksi, arvosteluna on käytetty kahdenlaista mallia, jotta opiskelijakandidaatit eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan .

Ne, jotka olivat ymmärtäneet kysymyksen siten, että kysymyksessä tarkoitettiin C:stä tehtyä esitutkintaa;
Rikosprosessin tehtävänä on toteuttaa rikosoikeudellinen ja kriminaalipolitiikan tavoitteita konkreettisessa yksittäistapauksessa, (1 piste) Tästä johtuen on kyse eri prosessista, jossa A on asianomistajana ja C epäiltynä - ei vaikutusta käsittelyyn hovioikeudessa. (1 piste).

Tai ne, jotka olivat vastanneet kysymyksessä olevan painovirhetiedon perusteella; B:stä ei ole tehty esitutkintaa (1 piste). Tämän vuoksi ei vaikutuksia hovioikeuden käsittelyyn, jossa syytettynä A (1 piste).

e.Jos joltain osin hovioikeus ottaa asian käsiteltäväkseen, niin mikä on sen toimivalta muutosvaatimusten osalta? Max 3 pistettä. Oikeusjärjestys 2000, osa III, ss. 521, ss. 529. Virallisen syyttäjän muutoksenhakua reformatio in peius - kielto ei koske, vaan ylempi instanssi voi muuttaa alemman oikeuden rangaistusvaatimuksesta antamaa tuomiota syytetyn eduksi silloinkin kun vain syyttäjä on hakenut siihen muutosta. (1 piste.) Tämän vuoksi voidaan A hovioikeudessa joko todeta syyttömäksi syytekohdan 3 osalta tai todeta syylliseksi joltain osin syyttäjän kannan mukaisesti (1 piste.)
B:n oikeudenkäyntikuluvalitus tutkitaan (1 piste)

Kysymys nro 4
Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 1 sivu (vain paperin toinen puoli).

Viranomaisen neuvontavelvollisuus hallintolain mukaan?

Arvosteluperusteet
Vastauksesta saa pisteitä enintään 12.
Oikeusjärjestys 2000, osa III, s. 35-37.

Neuvontavelvoite on palveluperiaatteen säädännäinen konkretisointi. (1p)
Palveluperiaatetta konkretisoivilla säännöksillä on pyritty edistämään sitä, että henkilö pystyy suoriutumaan itse ilman asiamiehen tai avustajan hankkimista hallinnollisten asioidensa hoitamisesta. (1p)
Hallintolain 8 § sisältämän viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuuden mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. (1p)
Tällaisen neuvonnan tulee olla maksutonta. (1p)
Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. (opastamisvelvollisuus) (1p)
Hallintolain 9 §:n mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (1p)
Säännös hallintoasian hoitamiseen liittyvästä neuvonnasta ilmentää vaatimusta menettelyllisestä neuvontavelvollisuudesta. (1p)
Menettelyneuvontaan kuuluu esimerkiksi velvollisuus antaa asiakkaille neuvoja siitä, miten asia pannaan vireille ja mitä asiakirjoja tulee esittää asian vireillepanemiseksi sekä antaa tietoja viraston käytännöistä, kuten menettelytavasta ja –vaiheista (1p)
Vaikka hallintolain neuvontavelvoite edellyttää lähinnä menettelyneuvonnan antamista, se ei kuitenkaan kiellä aineellista neuvontaa. Nimenomaan asian selvittämisen kannalta asianosaiselle on tarvittaessa kerrottava relevanteista oikeussäännöistä ja niiden sisällöstä (1p)
Neuvontavelvollisuuden konkretisoituminen edellyttää tarvetta, mutta ei varsinaista pyyntöä hallinnon asiakkaan taholta. (1p)
Tarpeen harkintaan voi liittyä yksilöllisiä tekijöitä. (1p)
Neuvontaa annettaessa tulee ottaa huomioon myös yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset. (1p)

Kysymys nro 5

Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Selosta lyhyesti seuraavat juridiset käsitteet ja periaatteet.

a) aiheuttamisperiaate vahingonkorvausoikeudessa 2 p
b) deliktikelpoisuus 2 p
c) oikeuskelpoisuus 2 p
d) falsa demonstratio non nocet 2 p
e) toissijainen takaus 2 p
f) kansallisen itsenäisyyden periaate immateriaalioikeudessa 2 p

Arvosteluperusteet
Vastauksesta saa pisteitä enintään 12.

a) aiheuttamisperiaate vahingonkorvausoikeudessa (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 326, 329-330)

Aiheuttamisperiaate on vahingonkorvausoikeuden riskinjakonormi, jonka mukaan aiheuttajan tulisi olla aina vastuussa aiheuttamistaan vahingoista (1 p).
Vastuuseen joutumisessa keskeistä kunkin toimijan osuus vahinko-olosuhteiden ja vahingon aiheuttaneen toiminnan puitteiden luomisessa. Aiheuttamisperiaate painottaa siten toimintakontrollia (vahinkotilanteessa korvausvelvollisella oli täydellinen sekä positiivinen että negatiivinen kontrolli) (1 p).

b) deliktikelpoisuus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 337-338)

Deliktikelpoisuudella tarkoitetaan siis sitä, että henkilö saattaa joutua vahingonkorvausvelvolliseksi (½ p.)
Korvausvastuu edellyttää sen lisäksi, että taholla on ollut mahdollisuus vahinkotilanteen kontrolliin, myös kykyä kontrolliin (½ p.)
Deliktikelpoisuuteen vaikuttavat myös vahingonaiheuttajan tarkemmat olosuhteet, esim. ikä, työntekijäasema ja se, jos vahingonaiheuttajaa on aikaisemmin nuhdeltu vastaavanlaisesta teosta ja siten voidaan hänen katsoa helpommin ymmärtävän tekonsa luonteen; esim. downin oireyhtymästä kärsivä kehitysvammainen on oikeuskäytännössä katsottu tällöin deliktikelpoiseksi (½ p.)
Deliktikelpoisuus puuttuu luonnollisesti myös kokonaan aivan pieniltä lapsilta, jolloin huoltajan vastuu voi tulla kysymykseen (½ p.)

c) oikeuskelpoisuus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 339)

Oikeuskelpoinen taho voi olla oikeuksien ( ½ p), ja velvollisuuksien ( ½ p) kantaja .
Juridisissa yhteyksissä oikeuskelpoisilla tahoilla tarkoitetaan tavallisesti luonnollisia ( ½ p) ja juridisia henkilöitä (½ p).

d) falsa demonstratio non nocet (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 354)

Periaate liittyy sopimuksen sisällön määrittämiseen ja tulkintaan (1 p).
Ehdon selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat osapuolet ovat yhtäpitävästi tarkoittaneet sillä muuta (falsa demonstratio non noet) (1 p).

e) toissijainen takaus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 370-372)

Toinen takaustyypeistä omavelkaisen takauksen rinnalla ( ½ p).
Takaus, jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta saada velalliselta (½ p).
Velkoja saa vaatia suoritusta toissijaisen takauksen antaneelta henkilöltä vasta sen jälkeen, kun päävelallisen varattomuus tai muu maksukyvyttömyysperuste on todettu (esim. päävelalliseen on kohdistettu päävelan perimiseksi kohdistettu tuloksettomaksi osoittautunut ulosottotoimi, päävelallinen on asetettu konkurssiin tai päävelallista vastaan on viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä aloitettu sellainen maksukyvyttömyysmenettely, joka estää päävelan perimisen ulosottotoimin) ( ½ p).
Jollei muuta ole sovittu, takaus katsotaan annetuksi toissijaisena takauksena (½ p).

f) kansallisen itsenäisyyden periaate immateriaalioikeudessa (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 418)

Koskee Pariisin konventiota teollisoikeuksien alalta (1 p).
Tarkoittaa sitä, että patentin tai muun teollisen oikeuden evääminen jossain konvention maassa ei estä sen hyväksymistä toisessa konvention maassa (1 p).

Kysymys nro 6

Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Euroopan unionin oikeusasiamiehen tehtävät ja toimivalta?

Arvosteluperusteet
Vastauksesta saa pisteitä enintään 12.
Oikeusjärjestys, osa III, erityisesti s. 127-128

Kysymyksessä on Euroopan parlamentin yhteydessä toimiva oikeusasiamies. (0,5 p.)
Oikeusasiamies voi käsitellä Euroopan unionin kansalaisten kanteluja yhteisöjen toimielimen toiminnasta tai passiivisuudesta. (kokonaisarviona 2,5 p.)
Oikeusasiamies voi ottaa käsiteltäväkseen tällaisia asioita myös omasta aloitteestaan. (1 p.)
Oikeusasiamies ei voi tutkia jäsenvaltioiden viranomaisten toimintaa. (1 p.)
Oikeusasiamies ei voi tutkia yhteisöjen tuomioistuimen käsittelemiä asioita tai sen omaa toimintaa. (0,5 + 0,5 p.)
Oikeusasiamies tutkii erityisesti hallintotoiminnan epäkohtia ja puutteellisuuksia. (0,5 p.)
Oikeusasiamiehellä ei ole syyte- eikä esitutkintavaltuuksia. (1 + 0,5 p.)
Oikeusasiamies on keskittynyt ohjaavaan toimintaan ja voi suosittaa menettelyjä ja todeta menettelyn asianmukaisuudesta arvion. (0,5 + 1 + 0,5 p.)
Erityisesti avoimuus- ja hyvän hallinnon kysymykset ovat olleet esillä oikeusasiamiehen viraston tutkimuksissa ja tämän eri instituutioiden kanssa käymissä neuvotteluissa hallintomenettelyn kehittämiseksi. (0,5 + 0,5 p.)
Oikeusasiamies on laatinut hyvän hallinnon menettelytavat koodina toimielinten toimintaa ohjaamaan. (0,5 p.)
Oikeusasiamies antaa vuosittain raportin tekemistään havainnoista. (0,5 p.)
Kokonaisarvostelussa on otettu huomioon myös tehtävään yleisemmin liittyvät seikat ja havainnot (esim. että kysymyksessä on Maastrichtin sopimuksen yhteydessä perustettu vakanssi ja että kantelussa voi käyttää omaa kieltään). Vastauksen tarkkuudesta riippuen niistä on voitu antaa asiaa kohden 0,5 pistettä.