Lapin yliopisto
Oikeustieteiden tiedekunta

VALINTAKOE 2006

Arvosteluperusteet sisältävät oikeaan vastaukseen kuuluvat tiedot sekä pistearvot.

Kopioita omista vastauksistaan ja arvosteluperusteista voi tilata Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kansliasta numerosta 016-341 341 (yliopiston vaihde)

 

Kysymys nro 1.
Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan.
Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

X Oy:n velkojien hakemuksesta käräjäoikeus oli 10.5.2006 päättänyt asettaa yhtiön konkurssiin. Konkurssipesä oli myöhemmin samana päivänä irtisanonut yhtiön kaikkien työntekijöiden työsopimukset päättymään 24.5.2006. Konkurssipesä oli jatkanut yhtiön toimintaa tarkoituksena myydä toimiva yritys uudelle yrittäjälle. Neuvottelut ostajaehdokkaiden kanssa johtivat siihen, että konkurssipesä ja Y allekirjoittivat 22.5.2006 kauppasopimuksen yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuuden luovutuksesta Y:lle, mikäli velkojainkokous kaupan hyväksyy. Velkojainkokous oli hyväksynyt kaupan. Kauppasopimuksen tekemisen jälkeen Y oli jatkanut X Oy:n toimintaa.

Konkurssipesän suorittamien irtisanomisten jälkeen ilmeni epätietoisuutta X Oy:n työntekijöiden työoikeudellisesta asemasta ja oikeuksista. Vastaa perustellusti seuraaviin kysymyksiin:

1) Irtisanotut työntekijät katsoivat, ettei konkurssipesällä ollut oikeutta irtisanoa heidän työsopimuksiaan, koska toimintaa oli jatkettu konkurssista huolimatta. Miten väitettä on työoikeudellisesti arvioitava?

2) Irtisanominen kohdistui myös seuraaviin työntekijöihin
- A, jonka X Oy oli irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä 1.2.2006, ja jonka irtisanomisaika päättyi 1.8.2006. A vaati konkurssipesältä irtisanomisajan palkkaa 1.8. saakka.
- B, jonka X Oy:n työntekijät olivat valinneet luottamusvaltuutetukseen.
- C, jonka määräaikainen työsopimus X Oy:n kanssa oli tehty 31.7.2006 saakka. C ilmoitti, ettei hän aio päiväksikään siirtyä konkurssipesän palvelukseen. Pesänhoitajan mukaan C:n työpanos oli tarpeen keskeneräisten töiden loppuun saattamiseksi.
Miten näiden työntekijöiden irtisanomista, vaatimusta tai ilmoitusta on työoikeudellisesti arvioitava?

3) 23.5.2006 Y ilmoitti kaupan mukana siirtyneille entisille X Oy:n työntekijöille E, F ja G, ettei näille ole tarjolla työtä sen jälkeen, kun konkurssipesän suorittamaan irtisanomiseen perustuva irtisanomisaika on päättynyt. E, F ja G kysyvät nyt, mitkä ovat heidän oikeutensa tällaisen ilmoituksen johdosta. Anna heille perusteltu vastaus.

4) Työntekijöiden vaatiessa huhtikuun lopussa 2006 erääntyneitä, mutta edelleen suorittamatta olevia provisiopalkkojaan konkurssipesältä pesänhoitaja kehotti työntekijöitä vaatimaan saataviaan Y:ltä. Y puolestaan ilmoitti, ettei hän käsityksensä mukaan ole näistä saatavista vastuussa. Kuka vastaa työntekijöiden kyseisistä saatavista ja millä perusteella?

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 1

1) Työsopimuslain (7 luvun 8 §:n) mukaan kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta irtisanoa päättymään 14 päivän irtisanomisajalla (1p, Koskinen s. 182).

    Erityistä irtisanomisaikaa voidaan noudattaa tavallisesti niin kauan kuin kestää selvittää liiketoiminnan jatkamisedellytykset. Liiketoiminnan edellytysten selvittämisaikana tapahtuva liiketoiminnan ylläpitäminen ei poista konkurssipesän erityistä irtisanomisoikeutta (1 p, Koskinen s. 184). Yhdellä pisteellä hyvitetään vaihtoehtoisesti vastauksesta, josta käy ilmi se, että jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaansa, erityistä irtisanomisaikaa ja irtisanomisperustetta ei tule soveltaa sen jälkeen, kun työsuhde on muotoutunut normaaliksi tai lähes normaaliksi. (Koskinen s. 184).

2) – A: Työntekijöiden työsuhteet voivat jatkua konkurssista huolimatta, mikäli luovutusoikeustoimen katsotaan muodostavan liikkeen luovutuksen (ks. jäljempänä kohta 3). Konkurssipesällä on lähtökohtaisesti oikeus uudella irtisanomisajalla lyhentää irtisanomisaika, jos työnantaja on irtisanonut työntekijän ennen konkurssin alkua ja työntekijän irtisanomisaika ulottuu konkurssin ajalle, 14 päivään (1p, Koskinen s. 184).

    Koska kysymyksen tarkoittamaa tilannetta edellytetään tarkasteltavan myös liikkeen luovutuksen näkökulmasta, on otettava huomioon, että liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Koska irtisanomisajan palkka erääntyy luovutuksen jälkeen, siitä vastaa alkuperäisen irtisanomisajan loppuun (1.8. saakka) luovutuksensaaja, eli tässä tapauksessa Y (1 p, Koskinen s. 177).

- B: Luottamusvaltuutetun työsopimus voidaan  irtisanoa vasta kun työ kokonaan päättyy, eikä voida järjestä muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan (1 p, Koskinen s.183).

- C: Konkurssipesä samoin kuin työntekijä itse voi irtisanoa myös määräaikaisen työsopimuksen (1 p) noudattaen 14 päivän irtisanomisaikaa (1 p, Koskinen s. 182, s. 183).

Jos vastauksesta käy ilmi työntekijän oikeus irtisanoa työsuhteensa päättymään liikkeen luovutuspäivästä (Koskinen s. 177), myös siitä hyvitetään yhdellä pisteellä, kuitenkin ottamalla huomioon, että tästä kysymyksen kohdasta (2/C) hyvitetään yhteensä enintään 2 pisteellä.

3) Kysymyksessä oli oleellista käsitellä konkurssipesän ja ostajan välistä oikeustointa liikkeen luovutuksen näkökulmasta.

Jos konkurssipesä pesä myy liikkeen toimivana kokonaisuutena liiketoimintaa jatkavalle yrittäjälle, sovelletaan edellytysten täyttyessä liikkeen luovutusta koskevia sääntöjä; liikkeen luovutuksesta on kyse silloin, jos toinen yritys jatkaa konkurssista huolimatta keskeytymättä liiketoimintaa samoissa tiloissa sekä samoilla välineillä ja työntekijöillä (1 p, Koskinen s. 183, 185). Tästä seuraa, että työsuhteet jatkuvat konkurssista huolimatta / Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijät jatkavat ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan palveluksessa (1p, Koskinen s. 185 / Koskinen s. 176).

Jos konkurssipesä irtisanoo työsopimukset konkurssin alettua, mutta työsuhteet eivät ehdi päättyä ennen konkurssipesän toimesta tapahtuvaa liikkeen luovutusta, konkurssipesän suorittamat irtisanomiset jäävät vaikutuksettomiksi (1 p, Koskinen s. 185).

Luovutuksensaaja Y ei saa irtisanoa työntekijöiden työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella (1 p, Koskinen s. 178). Jos luovutuksensaaja ei halua jatkaa E:n, F:n ja G:n työsuhdetta, hän voi ainoastaan normaaleja, työsopimuslain mukaisia päättämisperusteita, noudattaen irtisanoa työsopimukset (1 p, Koskinen s. 178).  Ellei luovutuksensaajalla ole työsopimuslain mukaisia työsopimusten päättämisperusteita, irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (1 p, Koskinen s. 198).

Jos vastauksessa päädytään siihen, että liikkeen luovutusta ei ole tapahtunut, ja tätä kantaa perustellaan nojautuen valintakoekirjasta ilmeneviin kriteereihin (Koskinen, s. 174-176), siitä hyvitetään vaihtoehtoisesti edellä sanotulle yksi piste. Jos vastauksessa lisäksi tähän kantaan perustuen todetaan, että irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet eivät ostajan palveluksessa jatku, siitä hyvitetään yksi piste.

4) Ennen luovutusta erääntyneistä saatavista vastaa konkurssipesä. Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista (1 p, Koskinen s. 177), paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella (1 p, Koskinen s. 177).

 

Kysymys nro 2
Vastauksista kohtiin a) - e) saa pisteitä yhteensä enintään 13. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

a) Luettele tuloverotuksen tulolähteet (mainitse ainoastaan valintakoekirjassa käytetyt tulolähteiden nimet, niiden sisältöä ei tarvitse selostaa).                                                         

b) Luettele valintakoekirjassa mainitut verot ja maksut, jotka korvattiin vuonna 1993 käyttöönotetulla kiinteistöverolla?

c) Luettele valintakoekirjassa mainitut hallinnossa sovellettavat virkamiehiä koskevat ns. jäävit, joista säädetään hallintolaissa (mainitse ainoastaan jäävien nimet, niiden sisältöä ei tarvitse selostaa).

d) Luettele hallinnolliset, välilliset pakkokeinot (mainitse ainoastaan valintakoekirjassa käytetyt pakkokeinojen nimet, niiden sisältöä ei tarvitse selostaa).

e) Mitä valintakoekirjassa kerrotaan keskusverolautakunnan toiminnasta verotuksessa ?

 

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 2

a) Pisteitä enintään 1½

Valintakoekirjan (osa II, Esko Linnakangas, Vero-oikeuden perusteet,  sivu 337) mukaan tuloverotuksen tulolähteet ovat:
- elinkeinotulo (½ p)
- maataloustulo (½ p)
- henkilökohtainen tulo (½ p)

Vääriä vastauksia ovat näin ollen muun muassa seuraavat: yritystulo, elinkeinovero, elinkeinotulovero, maaseututulo, maaseutuelinkeinotulo, maatalouden elinkeinotulo, maatalouselinkeinotulo, maatalousvero, maataloustulovero, maatalouden tulovero, maatalousverotus, henkilötulo, henkilökohtainen tulovero.

b) Pisteitä enintään 2

Valintakoekirjan (osa II, Esko Linnakangas, Vero-oikeuden perusteet, sivu 341) mukaan vuonna 1993 käyttöönotetulla kiinteistöverolla korvatut verot ja maksut ovat:
- asuntotulon verotus (½ p)
- kiinteistöjen harkintaverotus (½ p)
- katumaksu (½ p)
- manttaalimaksu (½ p)

Vääriä vastauksia ovat näin ollen muuan muassa seuraavat: asuntovero, asumisvero, asuinvero, asuntotulomaksu, asuntotulon arviovero, kiinteistötulovero, kiinteistöjen harkintamaksu, harkinnallinen kiinteistön käyttömaksu, kiinteistön arviovero, harkintavero, katuvero, tievero, katu- ja kunnossapitovero, manttaali, kiinteistömanttaali, manttaalivero.

c) Pisteitä enintään 3½

Valintakoekirjan (osa III, Kirsi Kuusikko, Hallinto-oikeus, sivu 49) mukaan hallinnossa sovellettavat virkamiehiä koskevat ns. jäävit, joista säädetään hallintolaissa, ovat:
- osallisuusjäävi (asianosaisjäävi)   (½ p)
- edustusjäävi   (½ p)
- intressijäävi   (½ p)
- palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi   (½ p)
- yhteisöjäävi   (½ p)
- virasto- ja laitosjäävi   (½ p)
- yleislausekkeeseen perustuva jäävi   (½ p)

Vääriä vastauksia ovat näin ollen muun muassa seuraavat: yleisjäävi, yleinen jäävi, yleisesti jäävi, toisen asteen jäävi, lausuntojäävi.

d) Pisteitä enintään 1½

Valintakoekirjan (osa III, Kirsi Kuusikko, Hallinto-oikeus, sivu 76) mukaan hallinnolliset välilliset pakkokeinot ovat:
- uhkasakko   (½ p)
- teettämisuhka   (½ p)
- keskeyttämisuhka   (½ p)

Vääriä vastauksia ovat näin ollen muuan muassa seuraavat: sakko, toimeenpanouhkasakko, teettämispakkosakko, keskeytysuhkasakko, keskeyttämissakko, teettämissakko, keskeyttämisuhkasakko, jatkamisuhkasakko.

e) Pisteitä enintään 4½

Valintakoekirjassa (osa II, Esko Linnakangas, Vero-oikeuden perusteet, sivu 352) kerrotaan keskusverolautakunnan toiminnasta verotuksessa seuraavaa:
- Keskusverolautakunta antaa ennakkoratkaisuja. (½ p)
- Ennakkoratkaisulla verovelvollinen voi varmistua tietyn suunnittelemansa toimenpiteen verokohtelusta (sitä koskevan verolain tulkinnasta). (½ p)
- Keskusverolautakunnan antamat ennakkoratkaisut ovat sitovia. (½ p)
- Keskusverolautakunta antaa ennakkoratkaisuja sekä tuloverotuksesta (½ p) että arvonlisäverotuksesta (½ p).
- Verovelvollinen voi pyytää keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua sekä intressiperusteella (½ p) että prejudikaattiperusteella (½   p).  [Hakija on saanut ½ pistettä, jos hän on prejudikaattiperusteen mainitsemisen sijasta käsitellyt keskusverolautakunnan antamien päätösten asemaa yhtenä verotuksen oikeuslähteenä: verotuksen ns. ennakkopäätökset ja niistä johdetut ns. prejudikaattisäännöt. Näistä tiedoista ei siis ole hyvitetty erikseen, mikäli vastauksessa on mainittu jo ½ pisteen hyvitykseen oikeuttava tieto prejudikaattiperusteesta ennakkoratkaisupyynnön perusteena].
- Keskusverolautakunnan antama päätös on valituskelpoinen (½ p). Muutosta haetaan valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen (½ p).

 

Kysymys nro 3.
Vastauksesta saa pisteitä enintään 13. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli)

Arttu (16 v.), Erkki (14 v.) ja Hannu (17 v.) ovat päättäneet ryöstää yhdessä paikallisen lähikaupan. Kuskiksi keikalle pojat pyytävät Erkin veljeä Eemeliä (18 v.). Ennen keikkaa Eemeli kuitenkin katkaisee jalkansa, eikä kipsin kanssa pysty ajamaan autoa. Veljeään ja tämän kavereita auttaakseen Eemeli houkuttelee tyttöystävänsä Idan (18 v.) lähtemään puolestaan keikalle. Ida lupaa kuljettaa Artun, Erkin ja Hannun kaupan luo ja sieltä pois, mutta itse keikkaan hän ei halua osallistua.

Sovittuna päivänä Ida kuljettaa pojat lähikaupan viereiselle kadulle. Arttu, Erkki ja Hannu menevät kasvot kaulaliinoilla peitettynä kauppaan juuri ennen sulkemisaikaa ja viimeisten asiakkaiden poistuttua paikalta he ryhtyvät toteuttamaan suunnitelmaansa. Arttu uhkaa veitsellä kaupan kassalla olevaa Irmeliä ja vaatii tätä antamaan rahat kassasta. Samalla Hannu ja Erkki keräävät kaupasta kasseihinsa olutta ja savukkeita sekä cd- ja dvd-levyjä. Hannu ja Erkki poistuvat kaupasta ensin tavaroiden kanssa ja Arttu jää veitsen kanssa varmistamaan, ettei Irmeli hälytä poliisia ennen kuin varastetut tavarat ja rahat ovat turvallisesti autossa.

Muiden poikien jo poistuttua paikalta Artun mieleen juolahtaa, että Irmeliä pitäisi vähän pelotella, jotta tämä ei uskaltaisi kertoa heistä liikaa tietoja poliisille. Arttu sanookin Irmelille, että tämä joutuu katumaan, jos lörpöttelee liikoja. Näyttääkseen, että on tosissaan Arttu lyö Irmeliä nyrkillä kasvoihin ja tämän kaaduttua maahan vielä potkii tätä.

Myöhemmin illalla Arttu, Erkki ja Hannu ovat ystävänsä Jussin (20 v.) luona iltaa viettämässä ja juomassa kaupasta vietyjä oluita. He kertovat Jussille onnistuneesta keikastaan ja pohtivat sitä, mihin voisivat piilottaa ”pöllityt” tavarat. Kotiinsa pojat eivät halua niitä viedä, etteivät vanhemmat tule uteliaiksi. Jussi lupaa tallettaa tavarat kellarikomeroonsa.

Seuraavana päivänä Hannu saa koulussa kuulla, että ystävykset Kalle ja Lasse ovat nähneet heidän poistuvan kassiensa kanssa kaupasta edellisenä päivänä ja nyt kuultuaan ryöstöstä aikovat mennä poliisin puheille. Tästä pelästyneenä Hannu käskee Erkin ”vähän käsitellä” Kallea pesäpallomailalla, minkä tämä illalla tekeekin aiheuttaen Kallelle mustelmia ja aivotärähdyksen. Hannu itse päättää antaa opetuksen Lasselle. Pimeän tultua hän menee Lassen kotitalon luo ja pahoinpitelee nyrkein, potkuin ja veitsellään pihalle tullutta henkilöä, jota luulee Lasseksi. Pian kuitenkin selviää, ettei kyseessä olekaan Lasse, vaan tämän veli Lauri. Huomattuaan erehtyneensä henkilöstä Hannu poistuu paikalta ja menee Artun kotiin, mihin Erkki on tullut jo aiemmin.

Poikien pelatessa Artun tietokonepelejä talon eteen ajavat poliisit, jotka Lasse ja Lauri ovat hälyttäneet paikalle. Pojat huomaavat poliisien ajavan paikalle, mutta päättävät, etteivät antaudu suosiolla. He päättävät linnoittautua Artun huoneeseen. Arttu hakee heidän turvakseen asekaapista kaksi isänsä omistamaa metsästysasetta. Poliisien lähestyessä taloa, Arttu ampuu kohti ensimmäisenä kulkevaa poliisia, mutta tämä kumartuu yllättäen nostamaan pihatielle kaatuneen lapion ja laukaus menee siksi ohi. Hannu puolestaan tähtää toisena kulkevaa poliisia, mutta päättää sitten jättää ampumatta, koska ei halua joutua entistä pahempiin vaikeuksiin. Poliisit tulevat sisälle taloon ja vievät pojat kuulusteltaviksi. Kuulusteluissa Hannu lupaa kertoa kaiken kavereidensa tekemisistä ja todistaa näitä vastaan, jos vain saa sillä tavalla pienemmän rangaistuksen. Arttu puolestaan vetoaa siihen, että hän oli tapahtumahetkellä niin humalassa, ettei ollut järjissään, eikä häntä voida siksi tuomita teoista.

Esitä valintakoevaatimuksiin kuuluvaan Terttu Utriaisen artikkeliin pohjautuva perusteltu rikosoikeudellinen arviosi edellä kuvatuista tapahtumista. Arvioi myös sitä, miten Hannun ja Artun poliiseille esittämiin ehdotuksiin ja vaatimuksiin tulisi suhtautua. Muilta osin rangaistuslajeihin tai rangaistuksen määräämiseen ja mittaamiseen liittyviä seikkoja ei tarvitse selostaa.

 

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 3

- Ryöstöstä Arttu ja Hannu tuomitaan kumpikin rikoksentekijöinä, koska he tekevät yhdessä tahallisen rikoksen (rikoskumppanuus), 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 377-378)

- Erkkiä ei tuomita teosta, koska hän on alle 15-vuotias, eikä siksi ole rikosoikeudellisesti vastuunalainen, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 385)

- Ida on avunantaja, koska hän avustaa rikoksen tekemisessä, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, osa II s. 379)

- Myös Eemeliä, joka yllyttää Idaa avunantoon, rangaistaan avunantajana, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, osa II s. 379)

- Ryöstön jälkeen tehdystä Irmelin lyömisestä ja potkimisesta vastaa yksin Arttu, koska tästä ei ole ollut yhteisymmärrystä, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 377-378)

- Teon jälkeen tapahtuva rikoksella saadun omaisuuden kätkeminen, johon Jussi syyllistyy, ei ole avunantoa päätekoon, vaan oma rikoksensa, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 379-380)

- Kallen pahoinpitelystä Hannua voidaan rangaista välillisenä tekijänä, koska hän käskee alle 15-vuotiasta Erkkiä tekemään rikoksen. Vastauksesta on hyvitetty vain, jos siinä on käytetty nimenomaan termiä välillinen tekeminen/välillinen tekijä. Jos vastauksessa on puhuttu esim. yllytyksestä, siitä ei ole hyvitetty. 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 378)

- Kun Hannu pahoinpitelee erehdyksessä Lauria Lassen asemesta, erehdyksellä ei ole rikosoikeudellista merkitystä, koska sekä Lasse että Lauri nauttivat samanarvoista rikosoikeudellista suojaa, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 391)

- Artun ampuessa kohti poliisia kyseessä on rikoksen yritys, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 383-384)

- Yritys ei ole kelvoton, koska vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisesta syystä poliisin kumarruttua ampumishetkellä, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 383)

- Hannua ei sen sijaan rangaista ampumisyrityksestä, koska kyse on vapaaehtoisesta yrityksestä luopumisesta. Jos vastauksessa on virheellisesti käytetty vain termiä tehokas katuminen, siitä ei ole hyvitetty. Vaihtoehtoisesti tässä kohdassa on hyvitetty myös siitä tulkintavaihtoehdosta, että Hannun tapauksessa ampuminen on jäänyt valmistelun asteelle. 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 384-385)

- Hannun ehdotus alemman rangaistuksen saamiseksi ei menesty, koska Suomessa ei ole säännöstä, joka lieventäisi rangaistusvastuuta sillä perusteella, että rikoksentekijä ilmiantaa kumppaninsa, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 407)

- Myöskään Artun vaatimus ei menesty, koska normaali päihtymystila, johon tekijä on itsensä tietoisesti saattanut, ei vähennä syyntakeisuutta, 1 p. (Oikeusjärjestys 2000, Osa II s. 387-388)

 

Kysymys nro 4.
Vastauksesta saa pisteitä enintään 13. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Mitä tarkoitetaan
a) hallinnollis-prosessuaalisilla periaatteilla
ja
b) ennakkoratkaisuilla (ennakkoratkaisumenettelyä ei tarvitse selostaa)

Euroopan yhteisöjen oikeusjärjestyksessä?

 

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 4

a) (Oikeusjärjestys 2000 osa III, Eilavaara s.141 - 142)

Hallinnollis-prosessuaaliset periaatteet ovat yleisiä oikeusperiaatteita (0,5 p). Ne ovat yksi oikeuslähde (0,5 p). Yleisten oikeusperiaatteiden kautta voidaan löytää jäsenvaltioiden eri oikeuskulttuureille yhteisiä piirteitä ja sitä kautta täydentää yhteisöoikeuden aukkoja (0,5 p).

Hallinnollis-prosessuaaliset periaatteet ovat normin tulkintaa (0,5 p) ja pätevyyttä (0,5 p) avaavia periaatteita. Periaatteiden juuret ovat jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä (0,5 p) ja ihmisoikeussopimuksissa (Euroopan ihmisoikeussopimus täydentävine lisäpöytäkirjoineen) (0,5 p).

Periaatteet liittyvät oikeusturvaan (0,5 p), hyvään hallintoon (0,5 p), luottamuksen suojaan(0,5 p), tietojensaantioikeuteen(0,5 p) ja eräisiin prosessuaalisiin periaatteisiin ne bis in idem (ei kahdesti samassa asiassa) (0,5 p), bona fide (vilpitön mieli)(0,5 p), nulla poena sine lege (0,5 p) sekä force majeure (0,5 p). Osaa näistä on käsitelty unionin perusoikeuskirjassa (0,5 p). Osasta on säännöksiä perussopimuksessa (tietojensaanti)(0,5 p) ja

osaa määritetään toimielinkohtaisissa menettelytapaohjeistoissa tai -säännöstöissä (hyvän hallinnon periaatteet)(0,5 p).

b) (Oikeusjärjestys 2000 osa III, Eilavaara s. 142)

Ennakkoratkaisut ovat oikeuslähde (0,5 p). Ennakkoratkaisut ovat oikeustapauksia (0,5 p), joilla on oikeudellista sitovuutta (0,5 p) annetun ratkaisun olosuhteiden (0,5 p) ja kanteen (0,5 p) ulkopuolella. Prejudikaateilla ei ole yhteisöoikeudellisessa ajattelussa samaa jatkuvuutta (stare decis)(0,5 p) kuin on anglosaksisten maiden common law -oikeusjärjestyksissä, joissa ne rinnastuvat suoraan normiin(0,5 p). Yhteisöjen tuomioistuimella on mahdollisuus kehittää yhteisöoikeutta, mitä se tekeekin. Siten myös oikeuskäytäntö voi muuttua (0,5 p).

Ennakkoratkaisumenettelyn selostamisesta ei ole annettu pisteitä.

 

Kysymys nro 5.
Vastauksesta saa pisteitä enintään 13. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan.
Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Vastaa seuraaviin edunvalvontaa koskeviin kysymyksiin.

1. Määrittele edunvalvontaoikeus

2. Luettele edunvalvontatilanteet

3. Määrittele yhdellä lauseella seuraavat käsitteet
a) Oikeuskelpoisuus
b) Oikeudellinen toimintakyky
c) Oikeustoimikelpoisuus
d) Oikeudellinen vastuunalaisuus

4. Kuka on vajaavaltainen

 

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 5

Vastaa lyhyesti seuraaviin edunvalvontaa koskeviin kysymyksiin:

1. Määrittele edunvalvontaoikeus

1 p       Niiden säädösten kokonaisuus, joiden avulla
             määritellään ihmisen oikeudellinen toimintakyky
1 p        oikeussubjektina, toimintakyvyn rajoittamisen
             edellytykset sekä sen puutteesta ja
1 p       rajoituksista aiheutuvat henkilön etujen ja
             oikeuksien valvontatavat ja niihin ryhtymisen
1 p       edellytykset sekä menettelytavat. Aikaisempi
             termi: holhous.
1 p       Taloudelliset asiat sekä toisaalta huolto,
holhoustoimilaki 1999
holhouslaki 1900

2. Luettele edunvalvontatilanteet

1 p       i) poissaolevan etujen valvonta
1 p       ii) vajaavaltaisen henkilön puolesta toimiminen
1 p       iii) tajuttoman potilaan edustaminen hoitotilanteessa
           : toisen puolesta toimiminen tämän etua
1 p       puolustaen – negotiorum gestio

3. Määrittele yhdellä lauseella seuraavat käsitteet

1 p        a) oikeuskelpoisuus
             Sitä, että oikeussubjektilla voi olla
1 p       oikeuksia ja velvollisuuksia. Alkaa syntymästä ja
             päättyy kuolemaan.
1 p        b) oikeudellinen toimintakyky
             Oikeussubjektin kelpoisuus ryhtyä
             toimiin, joilla on oikeudellista merkitystä.
1 p        c) oikeustoimikelpoisuus
             Kelpoisuus osallistua oikeus-, hallinto- ja
             prosessitoimiin.
1 p        d) oikeudellinen vastuunalaisuus
             Vastuu omien tekojensa oikeudellisista
             seuraamuksista.

4. Kuka on vajaavaltainen

1 p       i) Alaikäinen, alle 18-vuotias henkilö on
             vajaavaltainen ja edunvalvonnan alainen.
             - Huoltaja toimii.
1 p       ii) Vajaavaltaiseksi julistettu.
1 p       Kuusi eri astetta.

 

Kysymys nro 6.
Monivalintatehtävä sisältää kolmetoista (13) kysymystä, jotka on kirjoitettu kysymyksen tai väitteen muotoon. Jokaisen kysymyksen vastausvaihtoehdoista ainoastaan yksi vaihtoehto on oikein.

Vastaa kysymykseen kirjoittamalla kysymyksen numero ja vaihtoehdon kirjain erilliselle vastauspaperille. Älä kirjoita vastaukseesi lisäyksiä, täsmennyksiä tms.
Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen ja väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste. Vastaamatta jättämisestä ei vähennetä pisteitä.

Jos tehtävän kokonaispistemäärä on negatiivinen, ei miinuspisteitä vähennetä valintakokeen muista tehtävistä saaduista pisteistä.

1. Kuka toimii ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjälaitoksen valvojana?
a) valtioneuvoston oikeuskansleri
b) valtionsyyttäjä
c) valtakunnansyyttäjä
d) eduskunnan oikeusasiamies

2. Perusoikeusmyönteisellä laintulkinnalla tarkoitetaan
a) laintulkintametodia, jolla ristiriita perustuslain ja tavallisen lain välillä häivytetään valitsemalla tulkintavaihtoehdoista parhaiten perusoikeussäännöksiä toteuttava vaihtoehto
b) perustuslakivaliokunnan ennakollisesti suorittamaa lakien perustuslainmukaisuuden kontrollia
c) etusijan antamista perustuslaille ns. etusijasäännöksen (PeL 106 §) nojalla silloin, kun perusoikeussäännöksen ja tavallisen lain välillä on ilmeinen ristiriita
d) julkisen vallan käyttämisen lakisidonnaisuutta (PeL 2.3 §)

3. Kuka tai mikä antaa asetuksia valtiosopimuksiin liittyvissä asioissa? 
a) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta
b) ulkoasianministeriö
c) tasavallan presidentti
d) valtioneuvosto

4. Kun ministeriä vastaan nostetaan syyte hänen virantoimituksessaan tekemäksi epäillyn rikoksen johdosta, syytteen tutkii
a) yleinen alioikeus, jonka toimivalta määräytyy yleisten säännösten mukaan
b) valtakunnanoikeus
c) ensivaiheessa eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka tulee saattaa asia eduskunnan käsiteltäväksi
d) hovioikeus: kyseessä on korkean virkamiehen tekemäksi epäilty erikoisrikos (delictum proprium)

5. Sekasopimuksella tarkoitetaan
a) kahden tai useamman valtion määrämuotoisesti tekemää sopimusta, jonka osapuolet määräävät luonteeltaan kansainvälisoikeudelliseksi
b) kahden tai useamman valtion määrämuotoisesti laatimaa kansainvälisoikeudellista sopimusta, jonka osapuolina voivat poikkeuksellisesti olla eräät kansainväliset järjestöt
c) valtion yksipuolista ilmoitusta siitä, että se sitoutuu johonkin oikeussuhteeseen tai velvoitteeseen
d) Euroopan yhteisön tekemää kansainvälisoikeudellista sopimusta, jonka osapuolina ovat yhteisön lisäksi EY:n jäsenvaltiot

6. Kuka päättää ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä?
a) tasavallan presidentti, joka voi antaa määräyksen omasta aloitteestaan vain, kun siihen on perustuslain sanamuodon mukaan ”erityisen painava syy”
b) eduskunnan puhemies, kun hallitusneuvottelut ovat joutuneet umpikujaan
c) tasavallan presidentti pääministerin perustellusta aloitteesta eduskuntaryhmiä kuultuaan
d) pääministeri, jonka tulee samalla esittää eduskunnalle hallituksensa eropyyntö

7. Kuka nimittää tuomarit? 
a) tuomarinvalintalautakunta
b) tasavallan presidentti, jonka tulee ennen nimitystä kuulla tuomarinvalintalautakuntaa
c) korkeimpien oikeuksien tuomareita lukuun ottamatta tuomarinvalintalautakunta
d) tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, jonka on käsitellyt korkeimpien oikeuksien tuomareiden nimitysasioita lukuun ottamatta tuomarinvalintalautakunta

8. Kansanedustajan aloitevaltaan eivät kuulu
a) lainsäädäntöaloitteet
b) talousarvioaloitteet
c) sopimusaloitteet
d) toimenpidealoitteet

9. Euroopan neuvosto
a) on Euroopan unionin toimielin, joka koostuu jäsenvaltioiden valtiojohtajista ja heitä avustavista ulkoasiainministereistä
b) on kansainvälinen järjestö, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista jäsenvaltioissa
c) on Euroopan unionin ylin sisä- ja ulkopoliittisia strategiapäätöksiä tekevä toimielin
d) huolehtii jäsenvaltioiden yhteisestä talouspolitiikasta ja käyttää päätösvaltaa sekä lainsäädäntöasioissa että unionin taloutta koskevissa asioissa

10. Esittelymenettelyssä vastuuseen lainvastaisesta päätöksestä virkasyyte- tai kurinpitomenettelyyn joutuu
a) esittelijä, jollei hän jätä päätökseen eriävää mielipidettään
b) päätösvallan käyttäjän lisäksi aina myös lainvastaisen päätösehdotuksen laatinut esittelijä
c) esittelijä, jollei hän estä päätöksentekoa
d) virkamies, joka äänestää päätösehdotusta vastaan

11. EU:n perustuslakisopimuksessa direktiivistä käytettäisiin nimitystä
a) eurooppapuitelaki
b) eurooppalaki
c) puitepäätös
d) eurooppapäätös

12. Eduskunnan korkein päällikkövirkamies on
a) eduskunnan puhemies
b) eduskunnan pääsihteeri
c) perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos
d) puhemiesneuvoston sihteeri

13. Minkä suuruista enemmistöä kiireelliseksi julistamista koskeva päätös eduskunnassa edellyttää
a) yksinkertainen enemmistö
b) 2/3
c) 3/4
d) 5/6

 

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 6

1. c
2.
a
3.
c
4. b
5.
d
6. c
7.
d
8.
c
9. b
10.
a
11.
a
12. b
13.
d