Kysymys nro 1.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Erehdyt yläasteesi luokkakokouksessa kehumaan ravintolaillan aikana entisille luokkatovereillesi perehtyneesi informaatioyhteiskunnan tekijänoikeuskysymyksiin. Monet heistä osoittautuvat tietotekniikkainsinööreiksi. He kääntyvät puoleesi tilittäen kokemuksiaan ja pyytäen neuvoja.

Valokuvausta harrastava entinen luokkatoverisi A oli aloittanut uransa koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä pienen ohjelmistoyritys PK:n valmistaman tietokoneohjelman markkinoinnissa käytettävien kuvien suunnittelijana. PK:n toimitusjohtajan vaatimuksesta yksi markkinoinnissa käytetyistä kuvista oli A:n harrastuksenaan ennen työsuhteen alkua suunnittelema ja sommittelema kuva koirasta ja tietokoneesta. Pian tämän jälkeen A oli kyllästynyt vaatimattomiin tehtäviin ja oli perustanut tuttavansa kanssa oman ohjelmistoyrityksen.

Nyt luokkatoverisi A on ajautunut vakaviin riitoihin yhtiökumppaninsa B:n kanssa tavalla, joka vaikuttaa heidän kahden hengen ohjelmistoyrityksensä toimintaan. B oli tietokoneohjelmistojen tekijänoikeuskysymyksiä koskevalla kurssilla kuullut mainittavan isyysoikeudesta ja on syvästi loukkaantunut siitä, että hänen nimeään ei mainita valokuvateoksen tekijänä ohjelmistoyritys PK:n tietokoneohjelman yhä meneillään olevassa markkinoinnissa, vaikka hän oli aikoinaan auttanut A:ta valokuvan toteutuksessa. A:n kertoman mukaan hän on suunnitellut ja sommitellut kuvan B:n huolehtiessa vain koiran pysymisestä oikeassa asennossa.

Toinen ex-luokkatoverisi C työskentelee ohjelmistoyritys R&D:ssä ohjelmistosuunnittelu- ja markkinointitehtävissä. Hänen aloitteestaan yritys on markkinaosuuksiensa kasvattamiseksi omaksunut aggressiivisen markkinointikampanjan yrityksen uuden ja merkittävästi parannetun valmisohjelmistoversion kappaleiden myynnissä. Ohjelman aikaisemman version jo hankkineille tai kilpailevan ohjelmistovalmistajan tietokoneohjelman ennestään jo omaaville tarjotaan päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmia myytäväksi selvästi halvemmalla kuin vastaavaa ohjelmistoa tarjotaan ensiasennusohjelmana uusille ostajille.

Ex-luokkatoverisi C oli saanut asiakkaidensa välityksellä kuulla, että liikkeenharjoittaja X on hankkinut suuren erän edullisia CD-levyille tallennettuja ohjelmistoyritys R&D:n päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmia kertakorvausta vastaan ja myynyt niitä alkuperäisinä ensiasennusohjelmina suoraan asiakkailleen. Lisäksi liikkeenharjoittaja X on lisännyt ohjelmistopaketteihin erillisellä CD-levyllä olevan asennusohjelman, joka poistaa päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmista ns. kontrolliohjelmat, jotka tarkistavat, onko tietokoneella alkuperäinen täysi ohjelmisto tai kilpailijan vastaava ohjelmisto. Luokkatoverisi C:n toimesta ohjelmistoyritys R&D oli ollut yhteydessä liikkeenharjoittaja X:ään ja saattanut tämän tietoon loukkausepäilyn. Liikkeenharjoittaja X oli kuitenkin jatkanut toimintaansa.

Esitä valintakoevaatimuksiin kuuluvan Juha Karhun tekijänoikeutta koskevan (Oikeusjärjestys, osa III) artikkelin pohjalta perustellut vastauksesi seuraaviin A:n ja C:n esittämiin kysymyksiin. Muihin kuin tekijänoikeussäännöstöön liittyviin kysymyksiin ei tarvitse ottaa kantaa.

a) Onko A loukannut yhtiökumppaninsa B:n isyysoikeutta? (3 pistettä)

b) Millä perusteilla ohjelmistoyritys PK:lla voi olla oikeus valokuvateokseen? (3 pistettä)

c) Onko liikkeenharjoittaja X loukannut ohjelmistoyritys R&D:n taloudellisia oikeuksia myydessään tämän ohjelmia yllä kuvatulla tavalla? (4 ½ pistettä)

d) Onko liikkeenharjoittaja X syyllistynyt tekijänoikeusrikokseen tai tekijänoikeusrikkomukseen? (4 ½ pistettä).

 

Kysymys nro 2.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

Taiteilija A kuolee 1.2.2007 tapaturmaisesti 52 -vuoden ikäisenä. A:lla ei ollut lapsia tai puolisoa. Lisäksi hänen isänsä ja äitinsä olivat molemmat jo kuolleet. A:lla oli ollut äidin aikaisemmasta avioliitosta velipuolet B, C ja D. D:llä, joka oli kuollut ennen A:ta, oli lapset d1, d2, d3 ja d4. A:n kuollessa elossa olivat myös A:n isän veljet X ja Y. Pian tiedon levittyä A:n kuolemasta ilmaantuu monipuolinen joukko henkilöitä, jotka jo mainittujen sukulaisten lisäksi katsovat olevansa oikeutettuja A:lta jääneeseen omaisuuteen. Y:n poika R väittää olevansa oikeutettu perintöön, koska oli kertomansa mukaan ollut läheinen ystävä A:lle harrastaen mm. 1980-luvulla useaan otteen interrailia A:n kanssa silloisessa Keski-Euroopassa. Kaksi A:n taitelijakollegaa ilmoittavat todisteellisesti kaikille em. sukulaisille saaneensa testamentit A:lta. Taiteilija Q on saanut testamentin, joka takaa hänelle 10 % osuuden jäämistöstä. Taiteilija Å taas osoittaa saaneensa testamentin määrältään 2000 euroa. Lisäksi A:n taannoisen 3 vuotta Ranskan muukalaislegioonassa kestäneen palveluksen aikaiset ystävät W ja M (molemmat suomen kansalaisia kuten A) väittävät olevansa oikeutettuja perintöön. Kummankaan hyväksi ei ole tehty testamenttia. Sitä vastoin he väittävät A:n elossa olevien sukulaisten tehneen sopimuksen siitä, että A:n kuollessa myös W ja M saavat perillisen aseman. Väitteidensä tueksi W ja M esittävät suttuisen sopimuspaperin, josta tarkemman tutkiskelun jälkeen ilmenee, että B, C, X ja Y todellakin olivat sopineet, että myös W ja M ovat perillisiä. Nyt B, C, X ja Y kertovat hieman häpeissään, että kyse oli vain A:n pitämissä pirskeissä pilanpäiden tehdystä leikkimielisestä paperista. W ja M pysyvät kuitenkin vaatimuksessaan.

a) Vastaa perustellen, kenellä em. henkilöistä on perintöoikeus A:han nähden? (9 pistettä)

b) Vastaa perustellen, kenellä edellä mainituista henkilöistä on oikeus osallistua A:n kuolinpesän yhteishallintoon? (6 pistettä)

 

Kysymys nro 3.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 20. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

A oli etsiskellyt "hyvää ja halpaa" purjevenettä jo pitkään. Vene-lehden ilmoituksessa myytiin vuoden 2000 mallista vielä telakalla olevaa SW 27 purjevenettä hintaan 20.000 euroa. Hinta oli A:n mielestä kohdallaan, jos vene ei olisi aivan kurjassa kunnossa – vastaavista purjeveneistä kun pyydettiin vielä melkein 40.000 euron hintaakin. A soitti lehdessä olevaan numeroon ja kävi katsomassa venettä. Hän ihastui siihen heti ja vene näytti myös olevan kunnossa. Halpa hinta häntä vähän epäilytti, mutta mukana seurannut asiantunteva ystävä totesi veneen olevan OK ja "osta pois". Kaupat tehtiin saman tien telakalla 1.6.2007, vaikka myyjä B:llä ei ollut mitään rekisteritodistuksia tms. siitä, että hän omistaisi veneen (HUOM: tällaisia purjeveneitä ei nykysääntöjen mukaan tarvitse rekisteröidä). B vakuutti kuitenkin olevansa veneen omistaja ja hän selvästi tunsi veneen, koska hän osasi esitellä sen hyviä ja huonoja puolia. B oli ilmoituksensa mukaan ostanut veneen vuonna 2006. Venettä ei ollut B:n mukaan kovin pahasti kolhittu. Sillä oli käyty pari kolme kertaa kevyesti karilla, mutta B:n mielestä Helsingin vesillä veneen myyjä valehtelee, jos hän ei myönnä ajaneensa ainakin joskus kiville. Vene myytiin kauppasopimuksen mukaan "siinä kunnossa kuin se on". Kauppahinnaksi sovittiin ilmoituksessa mainittu 20.000 euroa ja luovutusajankohdaksi kauppakirjan allekirjoitushetki.

Pohdi edellä kuvattua kauppaa seuraavien tilanteiden osalta. Vastaus on perusteltava:

a) Kaupan jälkeen ilmenee, ettei vene voi olla vuoden 2000 mallia, koska SW 27 purjeveneiden valmistus lopetettiin vuonna 1993. Todennäköisesti vene on vuodelta 1989 ja sen arvo on ehkä 10.000 – 15.000 euroa. Veneen ikätieto on perustunut veneen B:lle myyneen Z:n antamiin suullisiin tietoihin. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (4 pistettä).

b) A on kaupan jälkeen kunnostamassa venettään, kun paikalle saapuu X, joka ihmettelee, mitä A tekee hänen veneessään. X vaatii A:ta poistumaan ja luovuttamaan veneen hänelle. X:llä on esittää kauppakirja, jonka perusteella hän on ostanut veneen jo vuonna 2003 eikä hän ollut venettä koskaan myynyt. Hän oli vain lainannut veneen ystävälleen B:lle, joka lainan vastineeksi kunnosti venettä aina keväisin. Vene oli siis hänen. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (5 pistettä)

c) A tulee paikalle 10.6.2007 päivänä ja toteaa veneen hävinneen. Vene löytyy poliisin etsintöjen jälkeen 18.6.2007 Larun pursiseuran laiturista. Hämmentynyt W ihmettelee poliisioperaatiota ja kiukkuista A:ta ja toteaa ostaneensa veneen sen omistajana esiintyneeltä B:ltä 5.6.2007. Telakka oli laskenut sen häntä varten vesille 6.6.2007 ja hän oli purjehtinut sen kotilaituriin. Venettä W ei aio luovuttaa A:lle. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (4 pistettä).

d) Veneen luovutusajankohdaksi on sovittu 10.6.2007. B:n ulosmittausvelkoja vaatii 5.6.2007 tehdyn ulosmittauksen perusteella venettä velkojayhtiö Y Oy:lle. Tämä velkoja esittää myös velkakirjan, jossa vene todetaan pantatuksi B:n velasta. Vene ei kuitenkaan ole velkojan Y Oy:n hallussa. Y Oy:n mielestä A:lla ei ole mitään oikeuksia veneeseen. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (3 pistettä).

e) Veneessä ilmenee kaupan jälkeen (kesällä ja syksyllä 2007) useita vikoja. Veneen köli on karille ajojen seurauksena mennyt hieman vinoon ja tämä vaikuttaa veneen luovimisominaisuuksiin. Veneen moottoria ei ole huollettu asianmukaisesti ja se leikkaa lopulta kiinni öljyputken valuttaessa öljyt veneen pilssiin. A:n mielestä B:n on täytynyt tietää puutteista, mutta B oli ne tahallaan salannut. B vetoaa siihen, että A on nähnyt veneen ja voinut arvioida kölin kunnon. Moottorin öljyputken pettäminen on normaali, veneen ikään liittyvä seikka. Mikä on A:n oikeudellinen asema? Mitä hän voisi vaatia, jos veneessä katsotaan olevan virheen? (4 pistettä).

HUOM: Vastaustila on enintään 2 sivua kaikkien alakohtien osalta yhteensä, joten suunnittele vastauksesi tarkasti. Eri alakohdat vaativat eripituisia vastauksia.

 

Nimi ______________________________________________________________________

Koepaikkakunta ________________________ Syntymäaika __________________________

Kysymys nro 4.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan.

Hallintolain hyvän hallinnon perusteita sääntelevän luvun 6 §:ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista seuraavasti:HL 6 § Hallinnon oikeusperiaatteet. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallituksen esityksessä eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamiseksi todetaan pykälän ilmentävän viranomaisen harkintavaltaa ohjaavia yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita. Millä nimillä nämä seuraavat hallintolain 6 §:ssä ilmaistut viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat oikeusperiaatteet hallinto-oikeudessa tunnetaan ja mikä on niiden keskeinen sisältö?

a) "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti" (5 pistettä)

_____________________________________________________________

b) "… käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin" (1 ½ pistettä)

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

c) "Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia …" (2 ½ pistettä)

__________________________________________________________________________

d) "oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden" (2 ½ pistettä)

_________________________________________________________________________

e) "Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia" (3 ½ pistettä)

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

Nimi ______________________________________________________________________

Koepaikkakunta ____________________ Syntymäaika ______________________________

 

Kysymys nro 5.

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan.

Mitä tarkoitetaan seuraavilla prosessioikeuden perusasioilla?

a) Liitännäisperiaate? (3 pistettä)

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

b) Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset? (3 pistettä)

__________________________________________________________________________

c) Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen? (3 pistettä)

__________________________________________________________________________

d) Oikeudenkäymiskaaressa säännellyt todistuskeinot? (3 pistettä)

__________________________________________________________________________

e) Asianomistaja rikosprosessissa? (3 pistettä)

_________________________________________________________________________

Kysymys nro 1. Arvosteluperusteet.

Vastauksesta saa enintään pisteitä 15

a) Tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle eli sille luonnolliselle henkilölle, jonka luova panos teoksessa ilmenee (½ p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 83). Esimerkiksi valokuvateoksen tekijä on se, joka on suunnitellut ja sommitellut kuvan / Tekijänä ei sen sijaan pidetä kuvauksessa käytettyä apuhenkilöä, jos vain tarkkaan noudattanut saamiaan ohjeita (½ p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 83). Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii (ns. isyysoikeus) (½ p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 85). Koska B ei ole tekijä, ei tämän nimeä tarvitse mainita teosta käytettäessä. (1 p) Teoslajin ja teoksen käyttöyhteyden mukaan vaihtelevan hyvän tavan vaatimuksen (Karhu, Tekijänoikeus, s. 84) huomioiminen. (½ p)

[Arvioinnissa ei merkitystä useiden tekijöiden tilanteella.]

b) Tekijänoikeus syntyy lähtökohtaisesti aina luonnolliselle henkilölle (½ p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 95).

[Sama asia sisältyy huomioon siitä, että teoksen tekijä on siten tekijänoikeuden lähtökohtainen oikeudenhaltija myös silloin, kun teos luodaan työ-, virka- tai toimeksiantosuhteessa.]

Teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta (½ p); on voinut nimenomaisesti luovuttaa (½ p); luovutuksella ei määrämuotoa (½ p); hiljainen sopimus voi syntyä työsuhteen ehtojen nojalla, jos tehtäviin kuuluu suojattujen suoritteiden tuottaminen eikä tekijänoikeuden pysymisestä tekijällä ole erikseen sovittu (½ p). (Karhu, Tekijänoikeus, s. 95–96)

Hiljainen sopimus ei tule kyseeseen, koska kuvaa ei ole otettu työsuhteen aikana eikä kyseisiä tehtäviä varten. (½ p)

c) Taloudellisia oikeuksia koskevan perussäännöksen mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksensa kappaleiden valmistamisesta (½ p) ja teoksen saattamisesta yleisön saataviin sekä muuttumattomassa että muutetussa muodossa (½ p). (Karhu, Tekijänoikeus, s. 84)

[Yhden pisteen arvoiseksi vastaukseksi riittää kahden eri taloudellisen oikeuden tunnistaminen.]

Koska liikkeenharjoittaja X ei ole valmistanut kappaleita ohjelmistoyritys R&D:n tietokoneohjelmista, ei tekijän valmistusoikeutta ole loukattu. (1 p)

[Vastaukseksi käy myös sama toteamus täydennettynä kappaleen valmistamisen määritelmällä (kappaleen valmistamisena pidetään suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain tapahtuvaa kappaleen valmistamista; kappaleen valmistamista on myös teoksen siirtäminen laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa; Karhu, Tekijänoikeus, s. 84). Pelkkä kappaleen valmistamisen määritteleminen tuottaa ½ pistettä.]

Teoksen saattamista yleisön saataviin on teoksen kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen esimerkiksi myymällä (½ p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 84)

Tekijänoikeuslain (19 §:n § 1 momentin) mukaan kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen. (1 p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 91)

[Mikäli vain jokin tai jotkin edellytyksistä (kappaleen luovutus / tekijän suostumus / pysyvä luovutus) on mainittu, tuottaa vastaus ½ pistettä. Vastauksen arvioinnissa ei merkitystä pykälän numeron muistamisella.]

Koska ohjelmistoyritys R&D levittämisoikeus on tästä syystä rauennut / sammunut, ei liikkeenharjoittaja X tekijänoikeusäännösten vastaisesti loukkaa toimillaan oikeudenhaltijan oikeutta saattaa teos yleisön saataviin (oikeutta levittää teoksen kappaleita). (1 p)

[Mahdolliseen sopimusrikkomukseen lisenssiehtojen osalta ei tarvitse ottaa kantaa]

d) Tekijänoikeusrikoksen ja -rikkomuksen rangaistavuuden edellytyksenä on tekijänoikeuslain säännösten vastainen toiminta. (1 p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 98)

Liikkeenharjoittaja X ei toiminut tekijänoikeuslainsäännösten vastaisesti levittäessään (myydessään) päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmia, minkä vuoksi hän ei tältä osin ole syyllistynyt tekijänoikeusrikokseen tai -rikkomukseen. (½ p)

[Myös toteamus siitä, että liikkeenharjoittaja X:n toiminta ei päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmien levittämisen osalta ole tekijänoikeusäännösten vastaista, minkä vuoksi rikosoikeudellista vastuuta koskevat tekijänoikeuden säännöt eivät tule sovellettaviksi, tuottaa 1 ½ pistettä.

Tärkeää on huomata, että tekijänoikeusrikoksina tai -rikkomuksina on sanktioitu sellaisten laitteiden tai palvelujen saattaminen markkinoille, jotka tekevät mahdolliseksi puuttua tekniseen suojaukseen. (1 p, Karhu, Tekijänoikeus, s. 99)

[Pelkkä huomio siitä, että tekijänoikeusrikoksia tai -rikkomuksia ovat sellaiset toimenpiteet, joilla teknisiä suojauksia kierretään, tai sellaisten tuotteiden yleisölle saattaminen, joista tekninen suojaus on kierretty, poistettu tai muutettu, tuottaa ½ pistettä.]

Saattaessaan markkinoille sellaisen tietokoneohjelman, joka tekee mahdolliseksi puuttua tekniseen suojaukseen, on liikkeenharjoitta X syyllistynyt tekijänoikeusrikokseen tai -rikkomukseen. (½ p)

[½ pisteen arvoiseksi vastaukseksi riittää myös toteamus siitä, että myös tietokoneohjelma voi olla tekijänoikeuden teknisen suojauksen kiertävä laite.]

Tekijänoikeusrikos tai -rikkomus säännösten soveltamisalojen osalta on tärkeää huomioida, onko toiminta tahallista tai törkeän tuottamuksellista (½ p), onko olemassa ansiotarkoitus (½ p) sekä se, onko toiminta omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle (½ p). (Karhu, Tekijänoikeus, s. 98–99)

 

Kysymys nro 2. Arvosteluperusteet.

Perustelemattomasta vastauksesta, vaikka se johtopäätöksiltään olisi oikea, ei ole annettu pisteitä. Esimerkiksi jos b-kohtaan on vastannut, että kuolinpesän yhteishallintoon ovat oikeutettuja B,C, D:n lapset ja Q, on tästä saanut 0 p., koska vastaus on perustelematon.

a) Perintöä jaettaessa noudatetaan lakimääräistä perimysjärjestystä, josta säädetään perintökaaressa (1/2 p perintökaaresta). Lakimääräisen perimysjärjestyksen perustana on sukulaisuus, poikkeuksena verisukulaisuudesta on lesken ja ottolapsen perintöoikeus (1/2 p sukulaisuudesta).

Parenteeliperiaatteen (1/2 p) mukaan lähin perillisryhmä jakaa jäämistön kokonaisuudessaan, eli mikäli lähimmässä parenteelissa ei ole elossa olevia perillisiä, siirtyy perimysoikeus seuraavaan parenteeliin (1/2 p).

Ensinnä perintöön ovat oikeutettuja rintaperilliset. Lapset siis perivät ensin. Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillistä ja perittävä oli naimisissa, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Rintaperillisten ja puolison jälkeen seuraavana perimysjärjestyksessä ovat perittävän isä ja äiti. Kun isä tai äiti on kuollut, perittävän veljet ja sisaret perivät hänen osuuden. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Jos sisaria tai heidän lapsia ei ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön. Tässä ryhmässä sijaantulo-oikeus on rajoitukseton. Myös sisarpuolilla on oikeus perintöön oman isän tai äitinsä jälkeen, eli he saavat osansa siitä, mitä heidän äidilleen tai isälleen olisi tullut. Jos täyssisaria tai täysveljiä ei ole, saa veli- tai sisarpuoli koko perinnön, jos myös vanhemmat ovat kuolleet.

Jollei edellä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön. Jos jompikumpi heistä on kuollut menee hänen lapsillensa hänen osuutensa perinnöstä. Rajana perimysjärjestyksessä ovat perittävän vanhempien sisarukset, eli siis tädit, enot ja sedät. Heidän lapsensa eivät ole oikeutettuja perintöön. Serkut eivät peri.

A on kuollut ilman rintaperillisiä (1.parenteeli) ja puolisoa, jonka lisäksi hänen vanhempansa ovat kuolleet. Rintaperillisten, puolison ja perittävän vanhempien perintöoikeus on siten poissuljettu.(jos muistaa kaikki kolme oikeassa järjestyksessä (eli parenteelit ja puolison perintöoikeuden rintaperillisten parenteelin jälkeen) = 1 p, jos kaksi= ½ p, jos vain yhden=0 p)

Koska A:lla ei ollut täysveljiä tai sisaria, mutta sen sijaan kaksi elossa olevaa velipuolta B ja C ja neljä kuolleen velipuolen D lasta d1, d2, d3 ja d4, kuuluu perintöoikeus heille. D:n lapset saavat kukin osansa D:n osuudesta. (B:n ja C:n perintöoikeus perustellen 1 p + sijaantulo-oikeus lapsilla (saavat kukin osansa D:n osasta) 1 p. Jos D:n lasten osat perinnöstä jääneet selvittämättä, vähennetään puoli pistettä (1/2 p))

Koska perimysasemassa lähempänä olevia sukulaisia on elossa, A:n kuollessa elossa olevilla A:n isän veljillä X ja Y ei ole perintöoikeutta ( 1 p).

A:n isän veljen Y poika R on siis A:n serkku, joten hän on joka tapauksessa perimysjärjestyksen ulkopuolella. Koska serkut eivät peri, R:llä ei ole perintöoikeutta A:han nähden (1 p. Jos R:n perintöoikeudellista asemaa serkkuna ei ole mainittu, vähennetään puoli pistettä (1/2 p)).

Se, jonka hyväksi on tehty testamentti, tulee antaa se todisteellisesti tiedoksi jokaiselle perilliselle erikseen. Läänintaiteilija Q on saanut testamentin, joka takaa hänelle 10 % osuuden jäämistöstä. Hänellä on siten yleistestamentin saajana perintöoikeus A:han nähden. Läänintaiteilija Å on saanut erityistestamentin, jonka kohteena on 2000 euron rahamäärä. Å:lla on siten erityistestamentin saajana perintöoikeus A:han nähden (Q:n oikeus 1/2 p + Å:n oikeus 1/2 p).

W:n ja M:n hyväksi ei ole tehty testamenttia eivätkä he ole A:n sukulaisia. W ja M osoittavat A:n sukulaisten sopineen siitä, että myös W ja M ovat A:n perillisiä. Perillisen statusasemaa ei kuitenkaan voida perustaa esim. perillisten kesken tehtävillä sopimuksilla, jos sopimus on tehty A:n ollessa elossa. Jäämistöstä on perittävän kuoltua sen sijaan täysivaltaisilla perillisillä aina oikeus tehdä sopimus. He voivat jakaa perinnön perintökaaren säännöksistä poikkeavalla tavalla.

Vaikka B, C, X ja Y ovat tehneetkin harvinaislaatuisen sopimuksen, se ei perusta W:lle ja M:lle perintöä. Perintökaaren mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.(1 p. Jos vastauksesta puuttuu "elossa olevan henkilön jäämistöstä", vähennetään puoli pistettä. Oleellista on tunnistaa perintösopimusten kielto (1/2 p))

Yhteensä 9 pistettä.

b) Yhteishallinto tarkoittaa, että kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän selvittämistä varten pesän omaisuutta (1 p osakas-termin muistamisesta).

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset (1/2 p), eli B,C ja D:n lapset (1/2 p), yleistestamentin saaja (1/2 p) sekä eloonjäänyt puoliso (1/2 p) osituksen toimittamiseen saakka (1/2 p). Erityistestamentin saaja ei ole kuolinpesän osakas (1/2 p).

Yleistestamentiksi luonnehditaan testamentti, jolla annetaan määräosa jäämistöstä tai jäämistö kokonaan. Q on osakas (jos tunnistaa Q:n testamentin yleistestamentiksi = 1 p)

Erityistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jolla annetaan rahamäärä tai tietty esine. Määräämisen kohteena on jokin tietty etuus. Erityistestamentti täytetään jakamattomasta pesästä. Å ei ole pesän osakas (jos tunnistaa Å:n testamentin erityistestamentiksi =1 p)

Jos on vastannut, että yhteishallintoon ovat oikeutettuja testamentin saajat, eli Q ja Å, tai Q, tai Å, on tästä annettu 0 p. Tehtävän kannalta keskeistä on erottaa yleis- ja erityistestamentti toisistaan.

Yleistestamentti-termin tai erityistestamentti-termin unohtamisesta on kummastakin vähennetty puoli (1/2) pistettä.

Yhteensä 6 p

 

Kysymys nro 3. Arvosteluperusteet.

Pisteytys:
HUOM: Sen mainitsemisesta, että vene on irtain esine, ei saa pisteitä. Pisteitä ei kuitenkaan voi saada lainkaan, jos pyrkijä sekoittaa veneen kiinteään omaisuuteen. Tapaustiedoissa on selvä maininta myös siitä, ettei kyseessä olevaa venettä ole tarvinnut rekisteröidä, joten sekoittaminen rekisteröityyn omaisuuteen estää pisteiden saamisen sopimusoikeutta koskevia a ja e –kohtia lukuun ottamatta. Tällaisia tapauksia ei tosin pitäisi tulla, jos kirjat on edes avattu.

Kohta a):

- Kyseessä voi olla sopimuksen synnyn tilannekohtainen häiriö, johon voidaan vedota sellaista sopimusosapuolta vastaan, joka tiesi tai olisi pitänyt tietää häiriöstä (1 piste).

o Pelkkä tilannekohtaisen häiriön mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä.

o Kyseessä on voinut olla yksilöity vääräksi tiedetty tieto (enintään 0,5 pistettä), joka saattaisi olla myös pätemättömyysperuste (enintään 0,5 pistettä).

§ Hyväksyttävää on myös todeta, ettei oikeutta B:tä vastaan ole, jos B ei tiennyt eikä pitänytkään tietää antamansa tiedon olevan väärä (enintään 0,5 pistettä).

- Koska B oli ostanut veneen vasta 2004, hän ei välttämättä tiedä veneen olevan vanhempi. B:llä on kuitenkin selonottovelvollisuus ja kun veneen valmistuskin on lopetettu ajat sitten, B on antanut väärää informaatiota, joka hänen olisi pitänyt tietää vääräksi (1 piste).

o Selonottovelvollisuuden kuvaamiseksi hyväksytään myös "oli syytä epäillä" –tyyppinen lausuma.

o Selonottovelvollisuus ilman johtopäätöstä antaa enintään 0,5 pistettä.

- Tavara (eli vene), joka on "myyty sellaisena kuin se on", on tästä ehdosta huolimatta virheellinen, jos se ei vastaa markkinointitietoja. A voi vedota asiaan, jos hänen ei olisi pitänyt tietää informaation olevan virheellistä (1 piste).

o Jos pyrkijä on tuonut esille vain A:n mahdollisen tietoisuuden tai ennakkotarkastuksessa havaitsemismahdollisuuden ilman markkinointietoja koskevaa pohdintaa, maksimi on 0,5 pistettä.

o Pelkkä markkinointitietoja koskeva pohdinta ilman ennakkotarkastuksen huomioon ottamista antaa enintään 0,5 pistettä.

- Seuraamus voi olla hinnanalennus tai korvaus (molemmat sanat hyväksytään) virhettä vastaavalla määrällä, koska uutta ei voi toimittaa (1 pistettä).

o Jos "virheen vastaavuus" (eli todellisen hinnan ja maksetun hinnan ero) on unohdettu, maksimi on 0,5 pistettä.

o Kaupan purkua ei ole pisteytetty, koska se ei ole todennäköinen seuraamus ja purkumahdollisuus on lisäksi esillä kohdassa e).

- HUOM: Kun tapaustiedoissa viitataan aiemman omistajan antamaan tietoon, ei pätemättömyysvaihtoehdosta yksinään voi saada a) kohdan maksimipistemäärää.

Katso osa III sivut 29-31 ja 42-43, 44

Kohta b):

- Kyse on etenevästä sivullissuhteesta eli X:n ja A:n oikeuksien kollisiosta (1 piste).

o Pelkästään "etenevä sivullissuhteen" mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä.

o Pelkästään X:n ja A:n oikeuksien kollision mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä.

- B:n ja A:n välistä kauppaa rasittaa puute B:n määräämisvallassa. Tämä voi aiheuttaa A:n saannon tehottomuuden (1 piste).

o Pelkästään kauppaa rasittavan B:n kompetenssipuutteen esille tuominen antaa enintään 0,5 pistettä.

o Pelkästään A:n saannon tehottomuusmahdollisuuden esille tuominen antaa enintään 0,5 pistettä.

§ Vastauksesta on ilmettävä nimenomaan tehottomuus eli esim. maininta "saantoa rasittaa" ei ole riittävä.

- A voi saada saantosuojaa X:ää vastaan, jos B esiintyi omistajana, hänellä oli esine hallussaan ja esine on luovutettu A:lle. Tapahtumatietojen perusteella em. seikat pitävät paikkaansa. (1,5 pistettä).

o Pelkästään maininta B:n esiintymisestä omistajana antaa enintään 0,5 pistettä.

o Pelkästään maininta siitä, että vene oli B:n hallinnassa, antaa enintään 0,5 pistettä.

o Pelkän veneen luovutuksen eli tradition maininta antaa enintään 0,5 pistettä.

- A:n täytyy olla perustelussa vilpittömässä mielessä eli ei tiennyt eikä pitänytkään tietää. A on ollut vilpittömässä mielessä tapahtumatietojen perusteella veneen luovutuksen tapahtuessa (1 piste).

o Pelkkä vilpittömän mielen maininta ilman sisällön selvittämistä "ei tiennyt eikä pitänytkään tietää" antaa enintään 0,5 pistettä.

o Hyväksyttävää on myös katsoa, ettei A saisi saantosuojaa, kun B ei kerran voinut esittää dokumentteja näin kalliista omaisuudesta.

- X:llä voi olla lunastusoikeus (0,5 pistettä).

o Tältä osin riittää pelkkä maininta, koska MN ei ole käsitellyt tätä asiaa laajemmin.

o Tämä maininta pitää olla, vaikka em. kohdan johtopäätös olisi saantosuojan osalta toinen kuin kysymyksenlaatijan. Perusteena on se, että lunastusmahdollisuus vaikuttaa joka tapauksessa A:n asemaan.

HUOM: Aikaprioriteetin periaatteen mainitsemisesta ei hyvitetä, koska tapaustiedot on selvästi kirjoitettu A:n oikeutta tukevasti.

HUOM: Hallinnasta ei erikseen saa pistettä, koska se on pisteytetty jo saantosuojassa "luovutuksena".

HUOM: A:n mahdollisuuksista vaatia korvauksia myyjä B:ltä ei ole pisteytetty.

Katso osa I sivut 511, 520-523

Kohta c):

- Kyse takautuvasta sivullissuhteesta eli tilanteesta, jossa kollision molemmat osapuolet johtavat oikeutensa samalta henkilöltä (1 piste).

o Oikeuden johtamisesta samalta henkilöltä ilman oikeudellisen ongelman (eli takautuvan sivullissuhteen) kuvausta saa enintään 0,5 pistettä.

- Kyse kaksoisdisponoinnista, jossa A on primus ja W sekundus. Heidän oikeutensa sulkevat toisensa pois (1 piste).

o Pelkästä kaksoisdisponoinnin maininnasta ilman asian selvittämistä saa enintään 0,5 pistettä.

o Asian selvityksestä on ilmettävä se, että A on primus (tai ensimmäinen luovutuksensaaja) ja W sekundus (tai toinen luovutuksensaaja). Tästä saa enintään 0,5 pistettä.

o Oikeuksien poissulkevan merkityksen toteamisesta (eli oikeudellisen kollision erottamisesta taloudellista kollisiosta) saa enintään 0,5 pistettä.

- Irtainten esineiden osalta pääsääntö on aikaprioriteetti eli primus voittaa kollision saaden vaihdantasuojaa (1 piste).

o Pisteytetty koko pisteellä, koska kyse on pääsäännöstä.

o Pelkän termin "vaihdantasuoja" mainitsemisesta ei saa pistettä, vaan edellytetään sisällön selvittämistä.

o Pisteitä ei kuitenkaan saa ylimalkaisesta toteamuksesta "A on oikea omistaja, koska osti veneen ennen W:tä". Vastauksesta on ilmettävä oikeudellinen sääntö ja sen soveltaminen tapaukseen.

o Myöskään sen tapainen maininta kuin "periaatteessa A:lla parempi oikeus kuin W:llä" ei anna pisteitä, vaan vastauksesta on ilmettävä juuri oikeuksien ajallinen suhde.

- Aikaprioriteetti voidaan syrjäyttää, jos vilpittömässä mielessä oleva sekundus saa irtaimen esineen hallintaansa ennen primusta (1 piste).

o Pisteen saa ainoastaan molempien seikkojen maininnasta, koska vilpitön mieli ei yksinään merkitse mitään ilman hallinnan saantia ennen primusta.

o Piste annetaan myös silloin, kun pyrkijä on vastauksessaan todennut, ettei W olisi voinut saada vilpittömänkään mielen perusteella.

- HUOM: vastauksesta on ilmettävä aikaprioriteetin syrjäytyminen eikä riittävää ole esim. viitata kohdan b) tilanteeseen. Riittävää ei myöskään ole pelkkä maininta siitä, että W voi saada saantosuojaa.

Katso osa I sivut 525-526

Kohta d):

- Kyse on tässäkin tilanteessa takautuvasta sivullissuhteesta eli luovutuksensaajan suhteesta myyjän velkojiin. Kyse on siitä, voidaanko A:n ostama vene käyttää velkojan Y Oy saatavien maksuun vai saako A suojaa B:n velkojia vastaan (0,5 piste).

o Kun takautuvan sivullissuhteen peruskysymys on pitänyt ymmärtää jo kohdassa f) ei tässä kohdassa enää hyvitetä "perusselityksestä".

- Vene ei ole panttivelkojan hallussa, joten ilmoituksenvaraisesta luovutuksesta ei ole kyse.

o Tältä osin ei anneta pisteitä, koska "ilmoituksenvarainen luovutus" -tilanne selvästi poikkeaa tehtävän asettelusta.

- Ollakseen pätevä suhteessa sivullisiin, panttaus edellyttää sopimuksen lisäksi esineen luovutusta. Kyse ei siten ole panttauksesta (1 piste).

o Jo pääsäännön eli tradition merkityksen tuomisesta esille saa 1 pisteen eikä panttauksen pätemättömyyden toteamista tai pohtimista edellytetä.

§ Vastauksesta on kuitenkin ilmettävä, että traditio pantinhaltijalle on pätevyyden edellytys. Pelkästä maininnasta "pantin pitäisi olla velkojan hallussa" ei saa pisteitä.

o Maininnasta "jos vene olisi ollut velkojayhtiö Y:n hallussa" ja tästä tehdystä johtopäätöksestä veneen ulosmittauksen pätevyydestä saa myös em. pisteen, jos vastauksesta ilmenee, että kyse on panttauksen pätevyysedellytys.

- Irtaimen esineen myyntiä pidetään sitovana luovuttajan ulosmittausvelkojiin nähden, vaikka esine on vielä luovuttajan hallussa. Suoja syntyy jo sopimuksen perusteella. A saa siten suojaa jo 1.6.2007 tehdyn sopimuksen perusteella (1,5 pistettä)

o Irtaimen esineen myynnin sitovuudesta suhteessa luovuttajan ulosmittausvelkojiin kun esine on vielä luovuttajan hallussa saa enintään 1 pisteen. Täydet 1,5 pistettä saa vain, jos vastauksesta selvästi ilmenee, että suojaa saa, vaikka vene ei ole ollut A:n hallussa ulosmittausta tehtäessä.

o Pelkästään sopimuksen merkityksen esille tuomisesta saa enintään 0,5 pistettä.

§ Tältä osin hyväksytään myös johtopäätös "A:lla on oikeus saada vene Y Oy:n vaatimuksista huolimatta".

§ Enempiä pisteitä ei voi saada, jos vastauksessa ei ole pohdittu veneen hallinnan merkitystä lainkaan (venehän oli vielä luovuttajan hallinnassa).

o Hyväksyttävä tapa ilmaista sopimuksen merkitys suhteessa veneen luovuttamiseen on myös todeta "veneen luovutuksella" tai "veneen hallinnalla" ei ole tässä tapauksessa merkitystä. Katso osa I sivut 510-511, 525-527

Kohta e):

- Myyjän on kerrottava ostajalle sellaisista veneen ominaisuuksista, joista myyjä käsittää ostajan odottavan tietoa. Tapauksen kannalta on siten merkitystä, tiesikö myyjä ongelmista ja niiden olennaisuudesta ostajalle [jo kaupan tekohetkellä] (1 piste).

o Pelkän periaatteen ilmaisemisesta ilman pohdintaa (eli tuo esille myyjän velvollisuuden antaa tietoja veneestä ja tietoisuuden ongelmista) voi saada enintään 0,5 pisteen.

§ Kauppahetkeä ei tarvitse mainita, koska JK:n asiaa koskevassa tekstissä ei tätä asiaa ole pohdittu. Myyjän ilmoitusvelvollisuuden on kuitenkin käytävä ilmi vastauksesta.

§ Koko piste edellyttää pohdintaa siitä, mikä on tietojen merkitys ostajan kannalta.

§ Koko piste edellyttää myös B:n tietoisuuden pohdintaa.

o Veneen moottorin huoltotiedot ovat olennaisia ostajan kannalta ja ainakin ne pitäisi kertoa. Kölistä ei myyjäkään välttämättä tiedä (ellei ole huomannut purjehdusominaisuuksien heikkenemistä). Pyrkijän pitäisi osata pohtia myyjän tietoisuutta. Pisteiden saamiseksi on kuitenkin osattava selvittää em. perusperiaate. Pelkästä "moottoria koskevat tiedot olisi pitänyt kertoa ostajalle" –ilmaisusta ei saa pisteitä, koska tällöin vastauksesta ei ilmene asian merkitys A:n oikeudellisen aseman kannalta.

§ JK:n tekstissä on käytetty esimerkkiä autojen jarruista, joiden korjausta vaativasta viasta on informoitava ostajaa -> tämän pitäisi johdattaa pyrkijä miettimään erityisesti moottorivikaa.

o Täydet pisteet voi saada vain, jos on osannut tehdä johtopäätöksen tapaustietojen perusteella suuntaan tai toiseen.

- Vaikka vene on myyty ehdolla "sellaisena kuin se on", on se virheellinen, jos vene on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua odottaa (1 pistettä).

o Pyrkijän pitää tuoda esille asiaa koskeva sääntö. Muutoin ei saa pistettä.

o Jos vastauksessa on pohdittu ainoastaan veneen hinnan ja ominaisuuksien suhdetta arvioimatta näiden seikkojen vaikutusta kauppaehtoon "sellaisena kuin se on" pisteitä ei anneta.

o Tapaustiedoissa ei ole tuotu esille muita seikkoja, kuin hinta, joten pyrkijän on tehtävä johtopäätös veneen hinnan ja todettujen vaurioiden sekä B:n niistä antamien selvitysten perusteella.

§ Asian pohtiminen pelkästään hinnan osalta antaa enintään 0,5 pistettä.

o HUOM: Tämä piste voidaan antaa jo kohdassa a), jolloin sitä ei enää pisteytetä kohdassa e).

- Ostaja ei voi vedota sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut ennakkotarkastuksessa todeta (1 piste).

o Jos pelkkä sääntö ilman johtopäätöstä tuodaan esille, pyrkijä voi saada enintään 0,5 pistettä.

o Pelkkä toteamus A:n mahdollisuudesta tarkistaa vene ilman arviointia "olisi voinut havaita" antaa enintään 0,5 pistettä.

o Johtopäätökseksi riittää pohdinta siitä, olisiko A voinut havaita viat vai ei.

o Johtopäätökseksi hyväksytään myös se, että pyrkijä katsoo B:n menettelyn olleen sellaista, että siihen on kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Erikseen tätä osaa ei ole pisteytetty.

- Virheen seuraamuksia koskevasta pohdinnasta eli korjaaminen sekä hinnan alennus ja purku (1 piste).

o Jos jompikumpi vaihtoehto puuttuu, pyrkijä voi saada enintään 0,5 pistettä.

Kysymys nro 3. Mallivastaus.

a) Jos myyjä antaa yksilöityjä virheellisiä tietoja kaupan kohteesta, kyseessä on sopimuksen synnyn tilannekohtainen häiriö. Tämä saattaa johtaa kaupan pätemättömyyteen petollisena viettelynä, jos ostaja ei olisi tehnyt kauppoja oikean tiedon perusteella. Tapauksessa myyjä B vetosi myyjä Z:n hänelle antamiin tietoihin. B:llä on kuitenkin selonottovelvollisuus. Kun veneen valmistus on lopetettu jo ajat sitten, B:n olisi pitänyt tietää antamansa tieto virheelliseksi. Annettu informaatio on siten ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa. Kauppalain perusteella tavara on "myyty sellaisena kuin se on" –ehdosta huolimatta virheellinen, jos se ei vastaa markkinointitietoja. A voi siten vedota väärään informaatioon B:tä vastaan, jos hänen ei olisi itse pitänyt tietää tietoa virheelliseksi. A voi vaatia esimerkiksi hinnanalennusta, jonka määrä olisi noin 5.000 euroa (myyntihinnan ja veneen arvon erotus).

b) Kyse on etenevän sivullisuhteen kollisiosta välillä X – B – A. A:n saantoa rasittaa virhe, koska B ei ollut oikea omistaja. A:n saanto saattaa olla tehoton. A voi kuitenkin saada saantosuojaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) vene oli B:n hallinnassa, 2) B esiintyi omistajana ja B on luovuttanut veneen A:lle. A on lisäksi oltava perustellussa vilpittömässä mielessä eli hän ei tiennyt eikä pitänytkään tietää, ettei B ole oikea omistaja. Saantosuojasta huolimatta X voi lunastaa veneen takaisin.

c) Kyse on takautuvan sivullissuhteen kollisiosta, jossa myyjä B on luovuttanut saman veneen kahdelle (eli kyse on ns. kaksoisluovutuksesta). Näistä A:n saanto on ensimmäinen (A on primus) ja X:n toinen (X on sekundus). Pääsääntö on aikaprioriteetti eli A:n saanto ohittaa X:n saannon. X voi kuitenkin saada saantosuojaa, jos hän saa veneen haltuunsa ja on ollut perustellussa vilpittömässä mielessä (ks. kohta b).

d) Tässäkin on kyse takautuvasta sivullissuhteesta eli kollisiosta A:n ja B:n velkojien välillä. Velkojayhtiö on väittänyt, että sillä on panttioikeus veneeseen. Venettä ei kuitenkaan ole luovutettu Y:lle, joten panttaus ei ole pätevä. Ulosmittaus- ja konkurssivelkojiin nähden A saa suojaa jo pelkän sopimuksen perusteella, vaikka luovutus ei ole vielä tapahtunut ulosmittausta tehtäessä. Sillä, että vene oli määrä luovuttaa A:lle vasta ulosmittauksen jälkeen, ei siten ole merkitystä.

e) Vene on myyty "sellaisena kuin se on" –ehdolla. Tällöin veneessä voi olla virhe, jos myyjä ei kerro ostajalle sellaisista ominaisuuksista, joista myyjä käsitti ostajan odottavan tietoja. Moottorinhuoltotiedot ja karille ajon vaikutukset ovat tällaisia tietoja, koska ne vaikuttavat veneen käyttöön. Vene on myös virheellinen, jos se on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin mitä ostajalla hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen oli syytä olettaa. Veneen käyttöön vaikuttavat viat voivat johtaa siihen, että vene oli huonommassa kunnossa kuin mitä ostaja A saattoi olettaa kaupantekohetkellä. A:lla oli kuitenkin ennakkotarkastusvelvollisuus ja ainakin kölin vinous saattoi olla huomattavissa. A ei voi vedota niihin virheisiin, jotka hänen olisi pitänyt huomata. Mahdollisen virheen seuraamuksina tulevat kyseeseen lähinnä hinnan alennus ja kaupan purku, jos virhe oli olennainen.

 

Kysymys nro 4. Arvosteluperusteet.

Periaatteet löytyvät lueteltuina ja erityisesti hallintolain 6 §:n näkökulmasta tarkasteltuina keskeisine sisältöineen pääsykoekirjan artikkelin Hallinto-oikeus (Oikeusjärjestys. Osa III) sivuilta 114-120 oikeuskäytännön esimerkkeineen.

Mallivastauksesta on lihavoitu ne kohdat, joihin pisteytys kohdistuu.

Kaikki kohdat a - e yhteensä 15 pistettä.

a)

§ Pykälän tasapuolisuusvaatimus ilmentää yhdenvertaisuusperiaatetta. (1 piste)

§ Sen tausta on perustuslain 6 §:n vaatimuksessa. (½ pistettä) (perustuslain taustan muistaminen riitti, pykälän tarkkaa muistamista ei edellytetty)

§ Kyseisen pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. (½ pistettä)

§ Lisäksi perustuslaissa säädetään syrjinnän kiellosta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (syrjinnän kielto/vähintään kaksi kiellettyä syrjintäperustetta). (½ pistettä)

§ Näitä vaatimuksia konkretisoidaan myös tasa-arvolailla (tämän kohdan saattoi korvata tasa-arvoisuuden yleisluontoisella maininnalla) (½ pistettä)

§ ja yhdenvertaisuuslailla. (½ pistettä)

§ Rikoslaissa on kriminalisoitu tietynlainen syrjintä. (½ pistettä)

§ Yhdenvertaisuusperiaate sisältää vaatimuksen siitä, että hallintoviranomaisen oikeudellisesti katsoen samanlaisissa tapauksissa annettava samanlaiset ratkaisut. (½ pistettä)

§ Yhdenvertaisuusperiaatteen katsotaan edellyttävän myös, että viranomaisen on johdonmukaisesti seurattava noudattamaansa käytäntöä sekä muuttaessaan käytäntöä perusteltava se ja noudatettava uutta linjaa johdonmukaisesti. (½ pistettä)

Kohta a) yhteensä 5 pistettä.

b)

§ Tämän katsotaan ilmentävän tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. (1piste) (tarkoituksenmukaisuusperiaateetteesta, lainalaisuusperiaatteesta, legaliteettiperiaatteesta yms. vastaavista sanonnoista pisteitä ei saanut, koska tarkoittavat eri asioita).

§ Viranomaisenon edistettävä niitä tarkoitusperiä, jotka kuuluvat viranomaiset tehtäväpiiriin ja jotka sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tai muun säädöksen tavoitteisiin. (½ pistettä)

Kohta b) yhteensä 1 ½ pistettä.

c)

§ Tämän katsotaan ilmentävän hallinto-oikeudellista objektiviteettiperiaatetta. (1 piste) (jos periaatteen oli nimennyt puolueettomuusperiaatteeksi ja myöhemmin tekstissä käytti sanaa objektiivinen, annettiin tästä ½ pistettä)

§ Sen mukaan hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai hallinnolle muuten vieraisiin perusteisiin eli asianmukaisuuden vaatimus. (½ pistettä).

§ Objektiviteettiperiaatetta on luonnehdittu myös yleiseksi mielivallan kielloksi. (½ pistettä)

§ Objektiviteettiperiaatteen keskeinen osa-alue on päätöksenteon puolueettomuuden korostaminen, mitä konkretisoidaan esteellisyyssäännöksin. (½ pistettä)

Kohta c) yhteensä 2 ½ pistettä

d)

§ Tämän katsotaan ilmentävän suhteellisuusperiaatetta. (1 piste)

§ Viranomaisen toimen on oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein muotoiltu sen tavoitteen kannalta, johon kysymyksessä olevalla toimella pyritään. (½ pistettä)

§ Toiminta suhteutetaanalimmalle sellaiselle tasolle, jolla tarvittava vaikutus saavutetaan. (½ pistettä)

§ Erityisesti epäedullisten seuraamusten, kuten pakkokeinojen, kohdalla. (½ pistettä)

Kohta d) yhteensä 2 ½ pistettä.

e)

§ Tämän katsotaan ilmentävän luottamuksensuojaperiaatetta. (1 piste) (pisteen sai myös luottamusperiaatteesta).

§ Luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen (½ pistettä)

§ sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. (½ pistettä).

§ Suojaamisen kohteena olevat odotukset pitää voida perustaa johonkin oikeusjärjestyksen kokonaisuuden keskeisistä ainesosista joita ovat lainsäädäntö, yleiset oikeusperiaatteet ja kansainväliset sopimukset. (½ pistettä)

§ luottamuksensuojaa ei anneta, jos menetellyt itse virheellisesti tai (oikeuskäytännön)muutos ollut ennakoitavissa, eli edellytyksenä on ns.vilpitön mieli (½ pistettä)

§ Luottamuksensuojalla on erilaisia käyttöyhteyksiä liittyen yleensä oikeusvarmuuteen, kuten oikeuskäytännön jatkuvuuteen sekä hallinnon antamien ohjeiden ja neuvojen mahdolliseen huomioon ottamiseen oikeudellisesti relevantteina seikkoina myöhemmässä hallinnollisessa päätöksenteossa (jonkin käyttöyhteyden mainitseminen ½ pistettä).

Kohta e) yhteensä 3 ½ pistettä

Yleisesti:

§ Periaatteista annettiin pisteet vain siinä kohdassa, jossa ne tarkoitettiin esitettäväksi. Jos periaatteet oli sekoitettu keskenään, pisteitä ei annettu.

§ Periaatteista annettiin pisteet riippumatta siitä, millaista taivutusmuotoa niistä käytti (esim. tarkoitussidonnaisuuden periaate, tarkoitussidonnaisuusperiaate)

§ Palveluperiaatteen maininnasta ei voinut saada pisteitä, koska ei ole oikeusperiaate ja säännellään muualla hallintolaissa.

 

Kysymys nro 5: Arvosteluperusteet.

Mitä tarkoitetaan seuraavilla prosessioikeuden perusasioilla?

a) Liitännäisperiaate? (Osa III s. 383)

Rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta saadaan ajaa samassa oikeudenkäynnissä, jossa rikoksen johdosta vaaditaan rangaistusta (2 p). Yksityisoikeudellisella vaatimuksella tarkoitetaan ensi sijassa rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta (½ p). Syyttäjä on velvollinen ajamaan tätäkin osaa (tietyin poikkeuksin), ja asia käsitellään rikosprosessijärjestyksessä mutta yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyssä noudatetaan määräämisperiaatetta (½ p).

b) Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset? (Osa III s. 397)

Jos asianosainen jää pois istuntokäsittelystä (1 p) tai ei anna häneltä vastapuolen esityksen johdosta pyydettyä yksilöityä vastinetta tai kirjallista lausumaa (1 p), ratkaistaan dispositiivinen asia (1 p) vastapuolen vaatimuksen mukaisesti.

c) Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen? (Osa III s. 414-415)

Syyte voidaan jättää nostamatta teon vähäisyyden perusteella (½ p), tekijän nuoruuden perusteella (alle 18-vuotias) (½ p), kohtuusperiaatteella (½ p) ja ns. rikosten konkurrenssiperusteella (½ p). Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa edellytetään lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista (1 p, jos eivät täysin oikein ½ p).

d) Oikeudenkäymiskaaressa säännellyt todistuskeinot? (Osa III s. 436)

1) Todistajan avulla tapahtuva todistelu (½ p), 2) asianosaisten kuuleminen todistelutarkoituksessa (½ p), 3) asiantuntijatodistelu (½ p), 4) asiakirjatodistelu (½ p) ja katselmus (½ p). Kolme ensimmäistä ovat henkilötodisteita ja kaksi viimeistä reaalisia todistuskeinoja (½ p).

e) Asianomistaja rikosprosessissa? (Osa III s. 416)

Rikoksen uhri eli asianomistaja on se, jota vastaan rikos on tehty (1 p), se, joka kärsii rikoksen johdosta vahinkoa (1 p) tai se, jota rikos välittömästi vaarantaa (1 p).