Kysymys nro 1

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan.

Monivalintatehtävä sisältää 15 kysymystä, jotka on kirjoitettu kysymyksen tai väitteen muotoon. Jokaisen kysymyksen vastausvaihtoehdoista ainoastaan yksi vaihtoehto on oikein.

Vastaa kysymykseen kirjoittamalla kysymyksen numero ja vaihtoehdon kirjain erilliselle vastauspaperille. Älä kirjoita vastaukseesi lisäyksiä, täsmennyksiä tms.

Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen ja väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste. Vastaamatta jättämisestä ei vähennetä pisteitä.

Jos tehtävän kokonaispistemäärä on negatiivinen, ei miinuspisteitä vähennetä valintakokeen muista saaduista pisteistä.

1. Budjetti jakaantuu ”meno- ja tulopuoleen”. Menopuolella määrätään erilaisista menomomenteista. Mikä seuraavista     luonnehdinnoista on oikein?

a) Kiinteällä määrärahalla tarkoitetaan lakiin perustuvia menoja.
b)Ns. sidotuilla menoilla tarkoitetaan tiettyyn tarkoitukseen käytettävää määräsummaa, jota ei saa hallinnossa ylittää.
c)Ns. vapaat määrärahat eivät ole sidottu suuruudeltaan lakiin, sopimukseen tai muuhun sitovaan perusteeseen.
d)Ns. arviomäärärahoilla voidaan viranomaiset oikeuttaa pitempiaikaisiin rahasuorituksiin menon osuessa usealle eri     vuodelle.

2. Eduskunnan puhemies

a)johtaa eduskunnan valiokuntien työskentelyä
b)on eduskunnan kansliatoimikunnan puheenjohtaja
c)valitaan aina vaalikaudeksi kerrallaan
d)on suuren valiokunnan puheenjohtaja.

3. Perustuslain 58 §:n 3 momentin nojalla tasavallan presidentti päättää seuraavista asioista ilman valtioneuvoston tekemää ratkaisuehdotusta:

a) hallituksen esityksistä
b)EU:n perussopimuksen uudistamisesta
c)armahdusasioista ja eräistä muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä
d)bilateraalisopimukseen liittymisestä.

4. Eduskunnan päätösvallan alaan kuuluu

a) päättäminen valtion talousarviosta
b) valtiosopimuksen ratifioiminen
c) epäluottamuslauseen antaminen tasavallan presidentille
d) päättäminen EU:n antamista asetuksista, jotka julkaistaan Suomen virallisessa säädöskokoelmassa.

5.Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen eräänä tärkeimpänä tavoitteena oli tasavallan presidentin päätösvallan saattaminen parlamentaarisen vastuukatteen piiriin. Tällä ilmauksella tarkoitetaan mm. sitä, että

a) presidentti on päätöksistään vastuussa viime kädessä eduskunnalle
b) presidentti tekee päätöksensä ainakin yhden ministerin läsnä ollessa, joka siten kantaa presidentin tekemistä päätöksistä poliittisen vastuun
c) sotilaskäskyasioista päätettäessä poliittisen vastuun kantaa puolustusvoimien komentaja
d) yhteistoimintamenettelyssä päätettävistä hallituksen esityksistä poliittisen vastuun kantaa valtioneuvosto kollegiona.

6. Perusoikeussäännöksillä on niin sanottu korotettu muodollinen lainvoima. Se tarkoittaa sitä, että

a) eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaessa lakiehdotuksesta lausunnon, se voidaan vahvistaa lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä ¾ määräenemmistöllä
b) perusoikeussäännökset säädetään perustuslainsäätämisjärjestyksessä,vaikka ne ovat hierarkiatasolla eduskuntalain tasolla
c) perusoikeussäännösten muutos hyväksytään perustuslain 73 §:n mukaisessa menettelyssä eli hyväksytään lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä määräenemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin hyväksyttävä valiokunnan annettua siitä mietinnön, eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään puolet annetuista äänistä.
d) perusoikeussäännös voidaan muuttaa vain perustuslain säätämisjärjestyksessä eli perustuslain 73 §:n mukaisessa menettelyssä.

7. Kuka tai mikä valitsee perustuslain 61 §:n mukaan pääministerin?

a) tasavallan presidentti
b) eduskunta yksinkertaisella äänten enemmistöllä
c) eduskuntavaaleissa kaksi eniten ääniä saaneiden puolueideneduskuntaryhmät
d) eduskunta kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

8. Mikä seuraavista väittämistä on oikein?

a) Ahvenanmaan itsehallintolaki säädetään vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta sitä ei luokitella perustuslaiksi.
b) Eduskunnan työjärjestys hyväksytään eduskunnassa lainsäätämisjärjestyksessä, joten se on normihierarkiassa eduskuntalain tasolla.
c) Poikkeuslait säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuslakeina perustuslaista, joten normihierarkiassa ne ovat perustuslain tasolla.
d) Poikkeuslait ovat normihierarkiassa eduskuntalain tasolla ja ne hyväksytään lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

9. Mikä seuraavista tasavallan presidenttiä koskevista väittämistä on väärin?

a) Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö.
b) Päätösvalta osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan edellyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhtäpitävää päätöstä.
c) Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Tämän jälkeen hänet voidaan valita vaikka kuuden vuoden tauon jälkeen uudelleen presidentiksi – jälleen enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi.
d) Perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
e) Tasavallan presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymän lain. Presidentti voi kieltäytyä lain vahvistamisesta, jolloin laki palaa uuteen eduskuntakäsittelyyn ja eduskunnan hyväksyttyä lain toistamiseen, se tulee voimaan ilman vahvistuspäätöstä. Sama koskee myös Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksymiä maakuntalakeja: vahvistamatta jätetty säädös palaa toistamiseen maakuntapäivien käsittelyyn.

10. Esittelymenettelyä käytettäessä vastuuseen lainvastaisesta päätöksestä virkasyyte- tai kurinpitomenettelyyn joutuu:

a) virkamies, joka äänestää päätöstä vastaan
b) esittelijä, jonka päätösehdotuksen mukaisesti lainvastainen päätös on tehty
c) esittelijä, jollei hän jätä päätökseen eriävää mielipidettään
d) kaikki päätöksentekotilanteessa olevat virkamiehet kollegiona.

11. Mikä seuraavista perusoikeuksia tai ihmisoikeuksia koskevista väittämistä on oikein?

a) Osa Suomen klassisista vapausoikeuksista on ns. subjektiivisia oikeuksia: ihminen voi vaatia tällaista oikeutta tuomioistuinteitse.
b) Tärkein ihmisoikeusvalvontaa harjoittavista kansainvälisoikeudellisista toimielimistä on Eurooppa-neuvosto, joka tuomioistuimensa välityksin pyrkii takaamaan ihmisoikeudet jäsenvaltioissa sellaisina, joihin valtiot ovat sitoutuneet Euroopan Ihmisoikeusyleissopimuksessa.
c) Käsitteellä poliittinen perusoikeus viitataan siihen, että esimerkiksi sananvapaus on olennainen osa demokraattista päätöksentekojärjestelmää.
d) EU:n perusoikeuskirja säädetään oikeudellisesti sitovaksi Lissabonin sopimuksessa. Tämän asiakirjan mukaan mahdollistetaan se, että Euroopan unionista tulisi Eurooppa-neuvoston jäsen ja ihmisoikeusyleissopimuksen sitoma.
e) Klassisilla vapausoikeuksilla ei ole perustuslaissa oikeudellista merkitystä.

12.  Bilateraalisopimuksella tarkoitetaan:

a) kahden valtion välistä sopimusta tai muuta suhdetta
b) valtion yksipuolista ilmoitusta siihen, että se sitoutuu johonkin oikeussuhteeseen tai velvoitteeseen
c) useamman valtion välistä sopimussuhdetta
d) sitä dualistisissa maissa toteutettavaa päättelytapaa, jonka mukaan kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeusjärjestys ovat erillisiä oikeusjärjestyksiä, joten kanslianvälisoikeudellisen velvoitteen kansallinen soveltaminen vaatii erillisiä lainsäädäntötoimia eli voimaansaattamislakia koskevaa sopimusta.

13. Mikä seuraavista eduskunnan toimintaa koskevista väittämistä on väärin?

a) Eduskunnalle annettu hallituksen esitys otetaan aluksi ns. lähetekeskusteluun. Tuossa vaiheessa voidaan päättää vain asian lähettämisestä valiokuntavalmisteluun.
b) Budjetti päätetään eduskunnan täysistunnossa ainoan käsittelyn asiana.
c) Välikysymysmenettelyn tarkoituksena on täysistuntopäätöksin mitata, nauttiiko hallitus tai yksittäinen ministeri eduskunnan luottamusta. Välikysymys on vähintään kahdenkymmenen (20) kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille osoittama, niiden toimialaa koskeva kysymys.
d) Eduskunnan valiokuntien jäseninä voi toimia vain kansanedustajia.
e) Kaikki ne sitovat päätökset, joista käytetään nimitystä eduskunnan päätösvalta, tehdään täysistunnossa.
f) Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan tärkein tehtävä on antaa hallitukselle eduskunnan puolesta lausuntoja eli kannanottoja niin sanotuista EU-asioista.

14. Mikä seuraavista kansanedustajia koskevista väitteistä on väärin?

a) Kansanedustaja on perustuslain mukaan erotettava tehtävästään, mikäli hänet on tuomittu rikoksesta, josta on seurannut vankeusrangaistus.
b) Kansanedustaja voi kesken toimikauttaan menettää edustajapaikkansa eduskunnan päätöksellä, jota on kannattanut vähintään 2/3 annetuista äänistä, mikäli hän on olennaisesti ja toistuvasti laiminlyönyt edustajatoimensa hoitamisen.
c) Kansanedustajan esteellisyys eduskunnassa käsiteltävissä asioissa ei määräydy samojen sääntöjen mukaan kuin virkamiehillä.
d) Parlamentaarisen immuniteetin mukaisesti kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan ”oikeutta ja totuutta” eivätkä häntä sido muut määräykset kuin perustuslaki.

15. Mikä seuraavista kuntien itsehallintoa koskevista väittämistä on väärin?

a) Kunta päättää kunnallisveroteitse omasta taloudestaan.
b) Kuntien itsehallinto on perustuslain suojaama.
c) Kuntalaisten valitsema valtuusto ja muut kunnalliselimet päättävät toimivaltaansa kuuluvista asioista kuntakohtaisesti.
d) Kunta voi delegoida julkisen vallan käyttöä myös muille tahoille kuin viranomaisille.

 

Kysymys nro 2

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila yhteensä yksi (1) sivu.

Vastaa Saarenpään artikkelin (Henkilö- ja persoonallisuusoikeus) perusteella seuraaviin kysymyksiin:

a) Millä edellytyksillä työnantaja voi vaatia työntekijää työsuhteen kestäessä esittämään huumetestin tulokset? (4 p.)
b) Millä edellytyksillä työnantaja voi hakea tai avata työntekijälle tulleen sähköpostiviestin? (11 p.)

 

Kysymys nro 3

Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila yhteensä yksi (1) sivu.

a) Mikä on arvo-osuusjärjestelmä?    (5 p.)

b) Mitä ymmärretään traditiolla irtainten esineiden vaihdannassa?     (5 p.)

 

Kysymys nro 4

Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila yhteensä yksi (1) sivu.

Mitä ovat jälkikäteiset ohjauskeinot ympäristöoikeudessa?

 

Kysymys nro 5

Vastauksesta saa pisteitä enintään 20. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan.

Aviopari Antti ja Bertta B olivat perustaneet vuonna 2005 kommandiittiyhtiö Y:n, joka harjoitti ravintola- ja majoitustoimintaa. Antti B oli vastuunalainen yhtiömies ja Bertta B äänetön yhtiömies, joka työskenteli ravintolapäällikkönä ja vastasi myös yhtiön juoksevien asioiden hoidosta, verottajalle tehtävistä ilmoituksista ja yhtiön kirjanpidosta, joihin Antti B ei ollut osallistunut muuten kuin neuvomalla Bertta B:tä.

Herra X, joka myös harjoitti pienimuotoista ravintolatoimintaa samassa kaupungissa, oli tehnyt rikosilmoituksen poliisille ravintolassa harjoitetusta siveettömästä toiminnasta ja alkoholin myynnistä Aohi kassan@. Herra X katsoi ravintolan myös käyttävän hyväkseen määräävää markkina-asemaansa kaupungissa, koska muilla rehellisillä yrittäjillä ei ollut mahdollisuutta saada eksoottisia tanssijattaria palvelukseensa yhtä edullisin ehdoin. Ravintolasta kuuluva kovaääninen musiikki yöaikaan oli herra X:n mielestä meluhaitta, jossa voisi olla kysymys jopa ympäristörikoksesta. Herra X oli kuullut huhuja myös siitä, että kommandiittiyhtiö Y olisi hakenut väärin perustein valtiolta avustusta liiketoimintaansa.

Poliisin suorittamassa kotietsinnässä löydettiin kenkälaatikoita ja muovipusseja täynnä kuitteja ja tositteita, mutta kirjanpito oli pääosin tekemättä koko ravintolan toiminta-ajalta. Esitutkinnassa selvisi, että yhtiö Y oli välttänyt tuloveroa 25 000 euroa vuodelta 2005, 30 000 euroa vuodelta 2006 ja 20 000 euroa vuodelta 2007 ilmoittamalla tulot 75 000 euroa todellista alhaisemmaksi. Veroilmoituksesta oli puuttunut kokonaan tulot ravintolan tanssijoiden yksityisistä striptease-esityksistä asiakkailta saaduista maksuista sekä merkittävä osa ravintolan alkoholin myynnistä koko toiminta-ajalta.

Yhtiö Y:n palkkakirjanpidosta puuttui vuosilta 2005­­―2007 maksettuja palkkoja 40 000 euroa, niitä koskevat ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Antti ja Bertta B olivat antaneet verovirastolle työnantajana kuukausi- ja vuosi-ilmoituksissa verotusta varten väärät tiedot veron määräämiseen vaikuttavista seikoista ja maksaneet ravintolan tanssijoille palkkioita yksityisistä striptease-esityksistä toimittamatta niistä ennakonpidätyksiä sekä jättäneet suorittamatta palkkojen perusteella määräytyvät työnantajan sosiaaliturvamaksut. Bertta B oli saanut ystävättäreltään Martta M:ltä, joka oli töissä verotoimistossa, neuvon olla ilmoittamatta työnantajan ilmoituksissa kaikkia tuloja verottajalle. Bertta B ilmoitti myös kärsineensä jo vuosia vakavista mielenterveydellisistä ongelmista, joihin hänellä oli lääkärin määräämä voimakas lääkitys.

Yhtiö Y oli käyttänyt liiketoiminnassaan oikeustieteen ylioppilas Kalle C:n palveluksia ja Antti ja Bertta B kertoivat menetelleensä yhtiötä johtaessaan tarkasti Kalle C:n ohjeiden mukaan. Kalle C oli luvannut hoitaa yhtiön kirjanpidon kuntoon, mutta ei ollut opiskelukiireiltään vielä ehtinyt tehdä sitä. Bertta B katsoi, ettei hän ollut mitenkään vastuussa yhtiön toiminnassa ilmenneistä puutteista, vaan oli toiminut tarkasti Antti B:n, Kalle C:n ja Martta M:n ohjeiden mukaan. Antti B ilmoitti luottaneensa täysin Kalle C:n asiantunteviin neuvoihin ja katsoi Kalle C:n olevan yksin vastuussa kaikista havaituista puutteista. Antti B antoi yhtiö Y:n puolesta esitutkintaa toimittavalle poliisikonstaapelille kirjekuoren, joka sisälsi 5 000 euroa Akipurahaa@, jotta tämä turha asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä.

 

 

Nimi ____________________________________________________________________

Koepaikkakunta _____________________________  Syntymäaika __________________

 

1. Kuka tai ketkä ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ravintolatoiminnassa tapahtuneista laittomuuksista ja missä osallisuusasemassa? (5 p.)

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2. Millä eri perusteilla Bertta B voi vapautua rikosoikeudellisesta vastuusta kommandiittiyhtiö Y:n toiminnassa tapahtuneista laittomuuksista? (5 p.)

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3. Mistä rikoksista ja millä edellytyksillä yhtiö voidaan tuomita maksamaan yhteisösakkoa? (5 p.)

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Miten ja missä viranomaisissa ratkaistaan väitteet, jotka koskevat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä tai sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa? (5 p.)

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________




Nimi ____________________________________________________________________

Koepaikkakunta _____________________________  Syntymäaika __________________

 

Kysymys nro 6

Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan.

Pitääkö paikkansa, että suomalaisen säädöskielen tulee olla:

                                                                                       kyllä              ei

a) asiallista                                                                   _____           _____                              (1 p.)

b) avointa                                                                      _____           _____                              (1 p.)

c) virkerakenteeltaan yksinkertaista                           _____           _____                              (1 p.)

d) yksitulkintaista                                                          _____           _____                              (1 p.)

e) yksityiskohtaista                                                      _____           _____                              (1 p.)

 

Merkitse oikeaan vaihtoehtoon joko K (= kyllä) tai E (= ei)< /FONT>< BR>

     Määrittele:

f) Ns. 3-3-3-sääntö tarkoittaa:

      _____________________________________ ____________________________

     ___________________________________________________________   _____

     ______________________________________________________   __________

     _________________________________________________________________(2 p.)

      

     Täydennä:

      EY:n tuomioistuimen

g) sisäinen työkieli

_____________________________________________ _____________________   (1 p.)

h) oikeudenkäyntikieli

___________________________________________________________________ (1 p.)

i) tuomion julkaisukieli

____________________________________                                                                       (1 p.)

 


Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan valintakoe 2008. Arvosteluperusteet.

Kysymys nro 1.

1                    c                                         

2                    b

3                    c

4                    a                   

5                    b

6                    d

7                    b

8                    a

9                    e

10                 c

11                 c

12                 a

13                 f

14                 a

15                 d

 

Kysymys nro 2.

Artikkeli Ahti Saarenpää  : Henkilö- ja persoonallisuusoikeus, s. 395-396 (a-kohta) ja 398-399 (b-kohta)

a) yht. 4 pistettä:

Työsuhteen aikana huumetestauksen sallittavuus on kolmeportaisen harkinnan takana:
Ensinnäkin on oltava

- perusteltu epäily henkilön huumeriippuvuudesta (1 p.)
- tai toimimisesta huumeiden vaikutuksen alaisena työpaikalla (1 p.).

Lisäksi työn tulee olla laadultaan erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä edellyttävää (1 p.).

Kolmanneksi kynnyksenä on huumeiden käytön aiheuttama yksilöiden turvallisuuden. tietoturvallisuuden, ympäristön tai esimerkiksi liikesalaisuuksien vakava vaarantuminen (1 p.).

 

b) yht. 11 pistettä:

- lähtökohtana luottamuksellisen viestinnän suoja (1 p.)
- työntekijän omalla nimellä tuleva sähköposti, jossa ei muita vastaanottajia, on hänen hallussaan (1 p.)
- normaalitilanteessa työnantajalla ei oikeutta sähköpostin hakemiseen ja avaamiseen( 1 p.)
- poikkeuksellisesti sallittu kun työntekijä on poissa (1 p.)
- sähköpostijärjestelmän oltava sellainen, että työntekijällä ollut mahdollisuus ilmoittaa järjestelmän puitteissa poissaolostaan tai siirtää posti toiselle henkilölle (1 p.)
- kyse on työntekijälle poissaolon aikana tulleista tai hänen juuri ennen poissaolon alkamista lähettämistä viesteistä (1 p.) 
- eikä työntekijän suostumusta saada kohtuullisessa ajassa (1 p.)
- kyse tehtäviään itsenäisesti  hoitavan työntekijän sellaisista viesteistä (1 p.)
- jotka työnantajan kannalta välttämättömiä (1 p.)
- erotettava hakeminen ja avaaminen (1 p.)
- avaaminen mahdollista vain, jos viestin ulkopuoliseen lähettäjään tai vastaanottajaan ei saada yhteyttä (1 p.).


Kysymys nro 3.

a) Mikä on arvo-osuusjärjestelmä?

Arvo-osuusjärjestelmä omaksuttiin, kun paperiin sidottujen osake- ja joukkovelkakirjojen käyttäminen todettiin epäkäytännölliseksi laajamittaisessa kaupankäynnissä (1 p.).

Järjestelmässä arvopaperit on korvattu kirjaamalla niistä ilmenevät oikeudet automaattisella tietojenkäsittelyllä ylläpidettäviin sähköisiin digitaalisiin järjestelmiin (1 p.).

Rekisteriin avataan pankkitilien tapaisia tilejä, joille merkitään osakeyhtiöiden osakkeita, muita osuuksia, saamisia tai muita oikeuksia (1 p.).

Järjestelmällä on julkinen luotettavuus ja tilimerkinnöillä on vahvat oikeusvaikutukset (1 p.).
[Mainittava joko julkinen luotettavuus tai vahvat oikeusvaikutukset]

Osakkeiden omistaja tai muu oikeuden haltija osoittaa oikeutensa tiliotteella, jonka mukaan oikeus on kirjattu hänen tililleen (1 p.).

 

b) Mitä ymmärretään traditiolla irtainten esineiden vaihdannassa?

Traditio on sopimukseen perustuva hallinnan siirto (1 p.).

Traditioon kytkeytyy useimmat vaihdannan oikeusvaikutukset sivullissuhteissa (1 p.).
[Hyväksytty myös esimerkillä osoitettuna]

Traditio voi tapahtua seuraavasti:

Esineen havaittava siirtäminen luovuttajalta luovutuksen saajalle (1 p.).
[Luovutus uudelle omistajalle]

Ilmoituksenvarainen hallinnan siirto, eli luovutuksen tapahtuessa esine on kolmannen hallinnassa ja luovutuksesta ilmoitetaan hänelle (traditio longa manu) (1 p.).

Lyhyen käden luovutus, eli esine on jo jollakin muulla perusteella luovutuksen saajan hallinnassa ja luovutuksesta lähtien hänen hallintansa perustuu uuteen saantoon (traditio brevi manu) (1 p.).

 

Kysymys nro 4.

Mitä ovat jälkikäteiset ohjauskeinot ympäristöoikeudessa?

Jälkikäteisillä ohjauskeinoilla saattaa olla myös preventiivisiä vaikutuksia / tieto jälkikäteisistä ohjauskeinoista saattaa ehkäistä ympäristöä vahingoittavaa toimintaa (1 p.).

Ympäristövahingonkorvaus (1 p.)

Määritelmästä (1 p.), jokin alla olevista mainittava:

                      - Ympäristövahinko korvataan tuottamuksesta riippumatta,
                      - Perustuu ankaran vasuun periaatteelle,
                     - Toiminnan ja vahingon välisen syy-yhteyden todennäköisyys riittää.

Toiminnanharjoittajan laiminlyödessä preventiivisen hallinnollisen ohjauksen noudattamisen, käytetään tilanteen korjaamiseen yleensä hallintopakkoa (1 p.).

Välillinen hallintopakko: viranomainen uhkaa käyttäen saa toiminnanharjoittajan korjaamaan lain vastaisen tilanteen (1 p.).

Välitön hallintopakko: viranomainen itse sulkee ja sinetöi lainvastaisen toimipaikan (1 p.).

Käskyn tehosteena voidaan käyttää sakon uhkaa, teettämisuhkaa tai toiminnan keskeyttämisen uhkaa (1 p.). [sakon uhan mainitseminen riittää pisteeseen]

Siviilioikeudelliset sanktiot voivat tulla noudatettaviksi esimerkiksi ympäristösopimuksen yhteydessä. Sopimuksissa voi olla ehtoja rikkomisen varalta vahingonkorvauksesta tai muista sanktioista (1 p.). [pisteen saa myös esimerkin omaisella selostuksella]

Ympäristörikosoikeudelliset sanktiot ovat vahvin keino estää lainvastainen toiminta (1 p.).

Lievimmät rikkomukset on säännelty ympäristölaeissa ja vakavammat ympäristörikokset on koottu rikoslakiin (1 p.).

Kysymys nro 5.

1. Antti B oli (välillisenä) tekijänä/yllyttäjänä vastuussa kaikista ravintolatoiminnassa tapahtuneista laittomuuksista yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä (1 p.). Bertta B oli tekijänä/avunantajana (1 p.) vastuussa laittomuuksista yhtiön äänettömänä yhtiömiehenä ja ravintolapäällikkönä, joka vastasi yhtiön juoksevien asioiden hoidosta (1 p.). Kalle C oli avunantajana vastuussa kirjanpitorikoksista (1 p.). Martta M oli avunantajana/yllyttäjänä vastuussa tulojen ilmoittamatta jättämisestä verottajalle (1 p.).

2. Bertta B voidaan katsoa syyntakeettomaksi (RL 3:4,2), mikäli kyseessä mielisairaus tai vakava mielenterveyden häiriö (1 p.) tai jos Bertta B:n ei katsota toimineen tahallisesti (RL 3:6) (1 p.), kun hän antoi virheellisiä tietoja verottajalle, mikäli hän työntekijänä uskoi toimineensa laillisesti Antti B:n ja Kalle C:n ohjeiden mukaan (1 p.) tai Bertta B on erehtynyt (1 p.) pitämään tekoaan sallittuna (RL 4:2) viranomaisen (Martta M) virheellisen neuvon vuoksi (1 p.).

3. Oikeushenkilö voidaan tuomita maksamaan yhteisösakkoa esimerkiksi lahjuksen antamisesta RL 16:18 (1 p.), avustuspetoksesta RL 29:10 (1 p.) tai ympäristörikoksesta RL 48:9 (1 p.), mikäli yhtiön johtoon kuuluva (1 p.) ja yhtiön puolesta ja hyväksi toiminut on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemiseen RL 9:2 (1 p.).

4. Samalla alalla toimiva elinkeinonharjoittaja (1 p.) voi nostaa kanteen tuomioistuimessa (1 p.) tai tehdä ilmoituksen kuluttaja-asiamiehelle, joka voi viedä asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi (1 p.) tai liiketapalautakuntaan, joka antaa suosituksia elinkeinotoiminnassa noudatettavista oikeista menettelytavoista (1 p.). Lainvastaisesta toiminnasta voi myös tehdä rikosilmoituksen markkinointirikoksesta tai kilpailumenettelyrikoksesta, jolloin asia käsitellään rikosprosessissa tuomioistuimessa (1 p.). (KilpailunrajoitusL½ p., SopMenL ½ p., KSL ½ p.).

 

Kysymys nro 6.

1. Pitääkö paikkansa, että suomalaisen säädöskielen tulee olla:

                                                                                       kyllä              ei

a) asiallista                                                                   _K__            _____           (1 p.)
b) avointa                                                                      ____             _E___          (1 p.)
c) virkerakenteeltaan yksinkertaista                           _K__            _____           (1 p.)
d) yksitulkintaista                                                         _K___          _____           (1 p.)
e) yksityiskohtaista                                                      _____           _E___          (1 p.)

Merkitse oikeaan vaihtoehtoon joko K (= kyllä) tai E (= ei)< /FONT>

 

     Määrittele:

f) Ns. 3-3-3-sääntö tarkoittaa:

Pykälässä saa olla enintään kolme momenttia,
momentissa enintään kolme virkettä ja virkkeessä enintään kolme lausetta (2 p.).   

     Täydennä:
     EY:n tuomioistuimen

g) sisäinen työkieli         
ranskan kieli________________________________(1 p.)

h) oikeudenkäyntikieli   
jonkin jäsenvaltion kieli________________________(1 p.)

i) tuomion julkaisukieli 
kaikkien jäsenvaltioiden kielet___________________(1 p.)