_____________________________________________________________

Nimi                                                                                                     Syntymäaika

                                                                                                             _______

______________________________                                                               _______

Koepaikkakunta                                                                                 Luovun


LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

VALINTAKOE 23.6.2010

LUE TARKASTI SEURAAVAT OHJEET JA TOIMI NIIDEN MUKAISESTI. OHJEIDEN VASTAINEN MENETTELY SAATTAA KOITUA HAKIJAN VAHINGOKSI.

Valintakokeessa on viisi kysymystä. Kokeen enimmäispistemäärä on 80 pistettä. Kunkin kysymyksen maksimipistemäärä on ilmoitettu ao. kysymyksen kohdalla.

Jokaisen paperin yläreunaan on kirjoitettava selvästi vastaajan NIMI, SYNTYMÄAIKA, KOEPAIKKAKUNTA ja KYSYMYKSEN NUMERO. Jos johonkin kysymykseen jätetään vastaamatta, on vastauksen sijaan jätettävä tyhjä paperi, jossa ovat edellä mainitut tiedot.

Käsialan tulee olla selkeää.

Kunkin vastauksen vastaustila on rajoitettu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä arvostella. Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 4 ja 5 kirjoitetaan eri papereille. Kysymyksien 1, 2, 4 vastaustila on enintään kaksi sivua (paperin kumpikin puoli). Kysymyksen 5 (A-T) kohtiin vastataan kokonaisuudessaan yhdelle sivulle. Jokaisen vastaussivun oikeaan reunaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Vastaus kysymykseen 3 kirjoitetaan sille varattuun tilaan kysymyspaperissa. Vastaukset kirjoitetaan joka riville (enintään yksi tekstirivi kullekin ruutu- tai viivariville).

Noudata kysymyksen yhteydessä annettuja vastausohjeita. Oikeustapaustehtävään vastattaessa tulee selostaa sovellettavat säännöt ja soveltaa niitä tapaukseen. Vastauksissa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Vääristä tiedoista/vastauksista ei anneta miinuspisteitä.

Kaikki paperit (kysymyspaperit ja erilliset vastauspaperit) palautetaan valvojalle.

Kokeesta luopuvat jättävät tämän paperin ja vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) valvojalle. Luopujan tulee kirjoittaa papereihin nimensä, syntymäaikansa ja koepaikkakuntansa. Tähän ohjesivupaperiin on merkittävä myös rasti (X) ruutuun ”luovun”.

Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Koe kestää viisi (5) tuntia sen ilmoitetusta alkamisajankohdasta.


Kysymys nro 1

Vastauksesta saa enintään 10 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua.

Helsingissä vakinaisesti asuva A, joka omistaa Inarin kunnassa järvenrantakiinteistön ja sillä olevan talviasuttavan vapaa-ajan asunnon, oli kuluvan viikon maanantaina, 21.6.2010, ollessaan käymässä Inarissa kuullut tuttavaltaan, että kunnanhallitus oli edellisellä viikolla päättänyt myydä A:n omistaman kiinteistön viereisen, mutta nykyisin tyhjillään olevan entisen koulun maa-alueineen Safariretket S Oy:lle. Yhtiöllä on tarkoitus ryhtyä käyttämään kiinteistöä moottorikelkkasafarien taukopaikkana. Kun A eilen kävi kunnassa selvittämässä asiaa, hän sai tietää, että kunnanhallituksen 16.6.2010 pidetyn kokouksen pöytäkirja oli 17.6.2010 asetettu nähtäväksi kunnanvirastossa. A sai tutustua kokouspöytäkirjaan, ja havaitsi siitä, että kunnanhallitus todellakin oli tarjouskilpailun perusteella tehnyt päätöksen koulukiinteistön myymisestä kunnanvaltuuston jo aiemmin määrittelemin kauppaehdoin S Oy:lle. A, joka kauhisteli moottorikelkoista aiheutuvaa melua ja pakokaasupäästöjä, haluaa nyt sinulta tietää, voiko hän hakea muutosta kunnanhallituksen päätökseen, millä perusteilla muutosta mahdollisesti voisi hakea ja miten hänen tulisi asiassa menetellä. Anna A:lle perustellut vastaukset.

Huomautus: tehtävässä tulee ottaa kantaa vain varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin.


Kysymys nro 2

Vastauksesta saa enintään 20 pistettä. Vastaa erilliselle paperille. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua.

Veljekset Aatami, Pertti, Kaarlo ja Taavi ovat viettämässä viikonloppua Rovaniemeltä pohjoiseen sijaitsevan Olkkajärven rannalla. Kaikki veljekset nauttivat muutamankin saunakaljan viikonlopun kunniaksi. Aatami ja Pertti ovat suuttuneet pikkuveljelleen Kaarlolle ”vanhojen kalavelkojen” takia ja ovat päättäneet yhdessä tuumin jo edellisenä iltana antaa opetuksen Kaarlolle antamalla tälle selkään. Aatami lyö Kaarloa yläruumiiseen ja Pertti pitelee samalla Kaarloa vyötäisiltä kiinni. Lyömisen lisäksi Aatami kaivaa linkkuveitsen taskustaan ja viiltelee sillä Kaarloa kaulaan ja aiheuttaa kaksi senttimetriä pitkän viiltohaavan lähelle Kaarlon kaulavaltimoa. Samalla Aatami huutaa: ” Nyt Kaarlo turpa kiinni tai vaikenet iäksi!”

Riidan takia Taavi puuttuu tilanteeseen ja potkaisee Aatamia lujaa jalkaan sekä käteen ja saa potkujen avulla linkkuveitsen putoamaan lattialle. Potkujen takia Aatamilta menevät nivelsiteet poikki jalasta. Eniten Aatamia kuitenkin huolettavat Kaarlon saamat viiltohaavat. Aatami soittaa heti hätäkeskukseen. Lisäksi Aatami repii paitansa ja sitoo Kaarlon haavan niin, että verenvuoto saadaan tyystin lakkaamaan. Hätäkeskus päättää hoidatettuaan vammat soittaa poliisille, koska tapahtumain kulku vaatii virkavallan puuttumista tilanteeseen. 

Miten arvioit Utriaisen ja Virolaisen artikkeleiden pohjalta edellä mainittujen henkilöiden käyttäytymistä a) humalatilan (4p), b) tapon yrityksen (7p), c) osallisuuden (3p), d) asianomistajuuden (2p) ja e) hätävarjelun (4p) osalta rikosoikeudellisesti?


Kysymys nro 3

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa kysymyksen kuhunkin alakohtaan sille varattuun tilaan. Vastausten tulee perustua valintakoeteoksiin sisältyvään vero-oikeuden perusteita koskevaan Leila Juannon artikkeliin.

a. Mitä tarkoitetaan verolla (veron määritelmä)?­­­­­­­­­ (7 p.)

b. Miten maksu eroaa käsitteellisesti verosta? (2 p.)

c. Entä mitä merkitystä veron ja maksun erolla on perustuslain mukaan? (6 p)


Kysymys nro 4

Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila yhteensä enintään kaksi (2) sivua.

Vastaa Virtasen artikkelin (”Kauppaoikeus – elinkeinonharjoittamisen oikeutta”) perusteella seuraaviin kysymyksiin:

a) Mitä tarkoitetaan vakiintuneella toiminimellä? (6 p.)

b) Mitä tarkoitetaan konsernilla? (9 p.)



Kysymys nro 5

Vastauksesta saa pisteitä enintään 20. Kysymyksen 5 (A-T) kohtiin vastataan kokonaisuudessaan yhdelle (1) sivulle. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan.

Kirjoita erilliselle vastauspaperille valtiosääntöoikeudellisen käsitemääritelmän kirjain ja kirjaimen viereen

se käsitteen nimi, jota määritelmä vastaa. Mainitse ainoastaan kyseinen termi, älä selosta sen sisältöä tarkemmin.

Käsitteen nimessä voi olla yksi tai useampi sana. Käsitteet ovat valintakoeteoksessa Oikeusjärjestys, osa II olevasta Saraviidan artikkelin Suomen valtiosäännön perusasiat ja -käsitteet jaksosta III Valtiosääntöoikeudellisia käsitteitä.

A) Lainsäätämisjärjestys, jota käyttäen päätetään perustuslaista poikkeavan valtiosopimuksen säännöksen voimaansaattamista tarkoittavasta poikkeuslaista. Päätös tehdään 2/3 enemmistöllä lakia kiireelliseksi julistamatta. (1 p.)

B) Vanha periaate, jonka mukaan ylimpien valtioelinten tehtävät jaettiin kolmeen lohkoon: lainsäädäntövaltaan, hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan. Alkujaan ajatuksena oli, että kaikki kolme valtiovallan käyttömuotoa

ovat eri käyttäjillä ja niin, etteivät ne voi vaikuttaa toistensa toimintaan. (1 p.)

C) Perustuslain kanssa ristiriidassa oleva, perustuslainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty laki, joka hierarkkiselta asemaltaan on tavallinen laki.  (1 p.)

D) Vähintään kahdenkymmenen (20) kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille osoittama, niiden toimialaa koskeva kysymys. Se on parlamentaariseen järjestelmään kuuluva toimintamuoto, jonka tavoitteena on tarkistaa äänestyksin eduskunnassa, onko hallituksella eduskunnan enemmistön luottamus. (1 p.)

E) Tämän EU-oikeudellisen periaatteen mukaan EU-säädös on jäsenvaltiossa sellaisenaan sovellettava oikeussääntö, siis ilman voimaansaattamista. (1 p.)

 

F) Päätös, jolla eduskunta lakiehdotuksen II käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä siirtää perustus- tai poikkeuslain lopullisesti päätettäväksi vaalien jälkeen kokoontuvilla valtiopäivillä. (1 p.)

G) Valtio, joka noudattaa valtiosääntöään ja jossa kaikki julkisen vallan käyttäminen on sidottu lakiin. (1 p.)

H) Periaate, jonka ideana on toteuttaa se, että valtioneuvoston päätöksenteko vastaa eduskunnan enemmistön odotuksia ja jota toteutetaan säännöksellä eduskunnan luottamuksesta. (1 p.)

I) Eduskunnan täysistunnon tekemä päätös, jolla eduskunta äänestyksin siirtyy esimerkiksi  välikysymyksestä keskusteltuaan käsittelemään tavanomaisesti vireillä olevia asioita. (1 p.)

J) Euroopan yhteisön tekemä kansainvälisoikeudellinen sopimus, jonka osapuolina ovat yhteisön lisäksi EU:n jäsenvaltiot. (1 p.)

K)  Niin sanotussa hallitusvastuussa olevien eduskuntaryhmien (ne ryhmät, joiden päätöksin pääministeri ja hänen ehdotuksestaan koko hallitus on nimitetty) muodostama ryhmittymä kansanedustajia.  (1 p.)

L) Joko Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston puitteissa tapahtuva kansallisten oikeusjärjestysten tai yhteiskuntapolitiikan yhdenmukaistaminen.  (1 p.)

M) Kansanedustajien julkinen kokous eduskunnassa, jossa päätetään niistä seikoista, jotka perustuslaissa säädetään eduskunnan päätösvaltaan. (1 p.)

N) Valtion talousarvion menomääräraha, jonka luonteeseen kuuluu, että määrärahan euromääräinen  loppusumma on sitova sikäli, ettei määrärahaa saa ylittää.  (1 p.)

O) Päätösvalta muuttaa ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteita (muuttamalla perustuslakia). Se kuuluu siis eduskunnalle yhteistoiminnassa tasavallan presidentin  ja valtioneuvoston kanssa. (1 p.)

P) Tietyn instituution, yleensä valtiollisen toimielimen, mutta myös kansainvälisen tason vaikuttajan (kuten Euroopan unionin parlamentti) toiminnan yleinen hyväksyttävyys. (1 p.)

 

Q)  Tasavallan presidentin päätös, jolla rangaistukseen ja sitä vastaavaan muuhun seuraamukseen kriminalisoidun teon seurauksena tuomittu henkilö vapautetaan kärsimästä rangaistusta tai muuta seuraamusta tai niitä lievennetään (1 p.)

R) Lainsäädäntöjärjestyksessä hyväksytty eduskunnan toimintaa koskeva säädös, joka ei kuitenkaan oikeusasemaltaan ole laki. Se sisältää yksityiskohtaiset säännökset täysistunnon toimintatavoista, valiokunnista ja eduskunnan hallinnollisista toimielimistä. (1 p.)

S) Järjestelmä, jossa julkaistavaksi tarkoitettu painotuote tai muu viesti on ennen julkistamista toimitettava valtion viranomaisen hyväksyttäväksi. (1 p.)

T) Valtioneuvoston pian asettamisensa jälkeen eduskunnalle toimittama poliittisluonteinen suunnitelma niistä hallitustoimista, joihin nimitetty uusi valtioneuvosto aikoo toimikaudellaan ryhtyä. (1 p.)

 

 

Oikeustieteiden tiedekunnan valintakokeen arvosteluperusteet 2010


KYSYMYS 1

Tehtävässä on kyse muutoksenhausta kunnallisen viranomaisen päätökseen, jota käsitellään valintakoeteokseen Oikeusjärjestys, osa III sisältyvässä Kirsi Kuusikon artikkelissa Hallinto-oikeus, (s. 117-202).

Kuntalain säännöksiä sovelletaan oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja kunnallisvalitukseen kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Haettaessa muutosta kunnallisen elimen päätökseen suoraan kuntalain mukaan edellyttää tämä muiden elimien kuin valtuuston päätöksestä oikaisuvaatimuksen tekemistä ennen valitusta. Lain ilmaisulla ”päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla” tarkoitetaan sitä, että päätökseen tyytymättömän on ensin tehtävä kirjallinen oikaisuvaatimus, jonka jälkeen valittaminen on vasta mahdollista. Tehtävässä on kyse Inarin kunnanhallituksen päätöksestä, joten A:n on ensin tehtävä oikaisuvaatimus. (1 p.) [Oikeusjärjestys, osa III, s. 189-190.]

A:lla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus, ja tämän jälkeen kunnallisvalitus, koska naapuruuden perusteella kunnanhallituksen päätös välittömästi vaikuttaa hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa, eli A on asianosainen (1 p.) Joka tapauksessa A:lla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus kunnan jäsenyytensä perusteella. A on Inarin kunnan jäsen, koska hän omistaa kiinteää omaisuutta kunnassa (1 p.) [ s.190 – 191]

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (0,5 p.) [Em. teos s.168]. Oikaisuvaatimus tehdään kunnallisen toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen – tässä tapauksessa kunnanhallituksen – päätöksestä asianomaiselle toimielimelle, tässä tapauksessa kunnanhallitukselle (1 p.). [s. 190]

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen A voi hakea muutosta kunnallisvalituksella (1 p.). [ s. 190]. Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimialue, jonka päätöksestä valitetaan / Rovaniemen hallinto-oikeudelle. (1 p.). [s. 162, 190.]

- Huomautus: Yksi piste hyvitetään, jos vastauksesta ilmenee jompikumpi edellä mainituista vastausvaihtoehdoista. Puoli pistettä hyvitetään, jos vastauksesta ilmenee vain: ”valitus tehdään hallinto-oikeudelle” tai ”alueelliselle hallinto-oikeudelle”, täsmentämättä, mille hallinto-oikeudelle valitus tulee tehdä.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksisaannista (1 p.). [s. 168].  Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

-         päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; (0,5 p.)

-         päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa (0,5 p.); tai

-         päätös on muuten lainvastainen (0,5 p.) [s. 190.]

Hallinto-oikeuden päätöksestä A:lla on oikeus tehdä jatkovalitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (1 p.). [s. 161 – 163.]


KYSYMYS 2

 

a)     Humalatila: Voi olla, että syyntakeinen henkilö saattaa itsensä tarkoituksellisesti syyntakeettomaan tilaan, esimerkiksi juomalla itsensä humalaan, voidakseen tässä tilassa tehdä rikoksen syyntakeettomana (actiones liberae in causa). (1p) Humalaan juomistilanteessa henkilö katsotan syyntakeiseksi, sillä rikosoikeudellinen toiminta katsotaan alkaneeksi jo sinä hetkenä, jolloin syyntakeettomaan tilaan saattaminen alkoi. (1p). Rikoslain mukaa ”Päihtymystä tai muuta tajunnan tilapäistä häiriötä, johon tekijä on itsensä saattanut, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä”. Esimerkkinä tästä on pitkälle kehittynyt alkoholismi. (1p) Kuvatussa tilanteessa syyntakeisuuden kriteerit täyttyvät Aatamin, Pertin ja Taavin osalta, vaikka he ovat nauttineet alkoholia. sillä normaali päihtymystila, ei vähennä syyntakeisuutta. (1p) (Oikeusjärjestys II s. 158).

b)     Tapon yritys: Rikoksen yritys edellyttää kriminalisointia eli rangaistavuutta ja tahallisuutta. (1p). Yrityksestä voi myös luopua, jos teon yritysvaihe on vielä käynnissä, eikä rikos ole täyttynyt. (1p) Jos yritys on jo päättynyt, yrityksestä ei voi luopua, mutta seurauksen syntymisen estämisellä voi katua tehokkaasti. (1p) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen edellyttävät, että luopuminen on vapaaehtoista ja lopullista. (1p) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen merkitsevät, ettei tekijää rangaista yrityksestä. (1p) Tekijä voi kuitenkin joutua rangaistusvastuuseen ns. kvalifioidusta yrityksestä. (1p) Tällöin jonkin rikoksen yritysvaihe on jo täyttänyt jonkin toisen rikoksen tunnusmerkistön (eli tässä törkeän pahoinpitely).(1p) Täyden pisteen sai jo siitä, että pohti jonkin toisen rikoksen tulevan kyseeseen eikä tarvinnut yksilöidä, että kyseessä on törkeä pahoinpitely. (Oikeusjärjestys II s. 154 -155).

c)      Osallisuus: Rikoskumppanuudella tarkoitetaan sitä, kun kaksi tai useammat tekevät yhdessä tahallisen rikoksen. Rikoslain mukaan itse kutakin rangaistaan rikoksen tekijänä.(1p) Rikoskumppanuuteen riittää rikoksen syntyminen eri henkilöiden yhteistoiminnan tuloksena. Se merkitsee eräänlaista työnjakoa. Edellytetään kumppanin osallistumista itse rikoksen toteuttamiseen ja yhteisymmärrystä rikoksen suorittamisesta.(1p). Esimerkiksi raiskaukseen voi syyllistyä se kumppaneista, joka ainoastaan pitelee uhria. Siten Aatami ja Pertti ovat rikoskumppaneita.(1p) Pertin osallisuuden arviointi rikoskumppanina riitti täyteen pisteeseen. Ei vaadittu sen pohtimista, kattoiko Pertin toiminta osallisuuden tapon yritykseen rikoskumppanina tai avunantajana vai pelkästään rikoskumppanina törkeään pahoinpitelyyn. Täyden pisteen sai, vaikkei maininnut raiskausta esimerkkinä.(Oikeusjärjestys II s. 148).

d)     Asianomistaja: Rikoksen uhri eli asianomistaja on1) se, jota vastaan rikos on tehty (0,5p) 2) se, joka kärsii rikoksen johdosta vahinkoa (0,5p) ja 3) se, jota rikos välittömästi vaarantaa.(0,5p).( Jos vastasi se, johon rikos välittömästi vaikuttaa, ei saanut puolta pistettä). Kaarlo ja Aatami ovat rikoksen asianomistajia (0,5p). Oikeaan vastaukseen riitti joko Kaarlon tai Aatamin mainitseminen. ( Oikeusjärjestys III s. 359).

e)     Hätävarjelu: Hätävarjelulla tarkoitetaan välittömästi uhkaavan tai jo aloitetun oikeudettoman hyökkäyksen torjumista. (1p) Puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilö ja muut olosuhteet.(1p) (Oikeusjärjestys II s. 163 -164) Syyttäjällä on jutussa väittämistaakka, mutta syytetyllä ei ole. Siten tuomioistuin voi viran puolesta ottaa syytetyn eduksi huomioon hätävarjelun. (1p) (Oikeusjärjestys III s. 364) Koska on olemassa hätävarjelu oikeuttamisperusteena, Taavia ei tuomita rikoksesta. (1p)


KYSYMYS 3

Ks. vero-oikeuden perusteita koskeva Leila Juannon artikkeli Oikeusjärjestys, osa II, s. 62, johon vastausten tuli tehtävänannon mukaan perustua.

Huom. Tehtävänannon mukaan kysymyksen kuhunkin alakohtaan tuli vastata sille varattuun tilaan. Arvosteluperusteiden alakohdissa mainituista tiedoista saa pisteitä ainoastaan, jos tiedot on esitetty oikeassa asiayhteydessään eli kyseiseen alakohtaan vastattaessa. 

a. Mitä tarkoitetaan verolla (veron määritelmä)?­­­­­­­­­ (7 p.)

Vero on yksityisen (verovelvollinen, niin sanottu verosubjekti) (1p; pelkän verovelvollisen ja/tai verosubjektin mainita ilman näiden käsitteiden aineellisen sisällön luonnehdintaa sekä esim. sellaiset suppeammat maininnat kuin ”kansalaisen” tai ”ihmisten” 0,5 p,) julkiselle vallalle (veronsaaja)(1p; pelkkä suppeampi, kuten ”valtiolle”, tai epämääräisempi, kuten ”yhteiskunnalle”, maininta 0,5 p) maksama julkisyhteisön yksipuolisesti määräämä (1p) pakollinen (1p) lakimääräinen (1p) rahasuoritus (1p; täysien pisteiden saaminen edellyttää, että vastauksesta käy selvästi ilmi rahamääräisyys, esim. maininta suorituksesta/velvoitteesta ilman mitään maksuun tai maksamiseen viittaavaa 0,5 p), johon ei liity julkisen vallan puolelta välitöntä vastasuoritusta (1p).

b. Miten maksu eroaa käsitteellisesti verosta? (2 p.)

Maksu suoritetaan vastikkeeksi tietystä konkreettisesta julkisyhteisöltä saadusta edusta (1p). Rajanveto ei ole kuitenkaan aina selvä. Sellaista suoritusta, jossa on sekä veron että maksun piirteitä (esimerkiksi sairausvakuutusmaksu), nimitetään veronluonteiseksi maksuksi (1p; täysien pisteiden saaminen edellyttää, että vastauksessa on mainittu molemmat tummennetulla merkityt seikat, pelkkä veronluonteisen maksun maininta esimerkkeineenkin taikka vain viittauksin rajavedon epäselvyyteen 0,5 p).

c. Entä mitä merkitystä veron ja maksun erolla on perustuslain mukaan? (6 p.)

Perustuslaissa (731/1999) vahvistetaan verotuksen lakisidonnaisuus (sääntelytaso): valtion verosta säädetään lailla (1p; jos vastauksessa lähdetään siitä, että verosta on lain sijasta säädettävä perustuslaissa, 0,5 p). Lisäksi perustuslaissa määritellään verolain sisällölliset vähimmäisvaatimukset: laki sisältää säännökset verovelvollisuuden (1p) ja veron suuruuden perusteista (1p; perusteita koskevan maininnan puuttuessa 0,5 p) sekä verovelvollisen oikeusturvasta (1p; yleisluonteisempi ilmaus, kuten ”verovelvollisen asemasta” tai ”veron subjektin oikeuksista” 0,5 p).(Perustuslain 81.1 §). (Jos vastauksessa lähdetään siitä, että sisällöllisistä vähimmäisvaatimuksista on lain sijasta säädettävä perustuslaissa, kustakin mainitusta kohdasta 0,5 p). Maksujen osalta lakisidonnaisuus ei ole yhtä tiukka (1p; maksun ja veron sääntelyperustan eroon viittaaminen mainitsematta maksun lakisidonnaisuutta 0,5 p): valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla (1p; täysien pisteiden saaminen edellyttää, että vastauksessa on mainittu molemmat tummennetulla merkityt seikat, vain toisen maininnasta 0,5 p). (Perustuslain 81.2 §).


KYSYMYS 4

a) Vakiintunut toiminimi (6 p.)

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan (0,5 p).

- pistehyvitys: ”toiminimellä tarkoitetaan yrityksen nimeä, jolla se toimii”, ”nimi, jolla liiketoimintaa harjoitetaan”

 

Yksinoikeus toiminimeen (0,5 p) vaatii toiminimilain mukaan joko vakiinnuttamista tai rekisteröimistä (0,5 p).

- pistehyvitys: ”pidättää itsellään oikeuden käyttää tiettyä toiminimeä”, ”keino samannimisten toiminimien estämiseksi”

- pistehyvitys ”rekisteröinnistä” edellyttää mainintaa yksinoikeuden ja toiminimen rekisteröinnin yhteydestä

- 0,5 pistettä: ”samat oikeusvaikutukset kuin rekisteröinnillä”, ”yhtä pätevä kuin toiminimen rekisteröinti”

Vakiintumisella tarkoitetaan sitä, että yrittäjän toiminimi on tullut alueella tunnetuksi tiettynä elinkeinonharjoittajana (”A. Saaren pesula”) (0,5 p).

- pistehyvitys: ”juuri kyseisenä elinkeinonharjoittajana”, ”tiettynä yrityksenä”, ”tiettynä yrittäjänä”, ”yhdistetään kyseiseen liiketoimintaan”, tms.

- ei pistehyvitystä: ”tiettynä yhtiönä” tms.

Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu (0,5 p) niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu (1 p).

- täysi pistehyvitys: ”yleisesti tiedetty”, ”yleisesti tiedossa”, ”yleinen tunnettavuus”, ”yleisesti tunnistettava”

- ei pistehyvitystä: ”yleisesti vakiintunut käyttöön”, ”tullut tutuksi” tms.

- 0,5 pistettä: maininta ”asiakkaan”, ”kohderyhmän” tai ”kuluttajan” näkökulmasta tai ”niiden keskuudessa, jotka palveluja käyttävät”

- pistehyvitys: ”niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta kohdistuu”

- ei pistehyvitystä: ”ihmisten keskuudessa”, ”asukkaiden mielessä”, ”alueella toimivat henkilöt”, ”paikalliset” tms.

Vakiintuminen koskee vain sitä aluetta TAI toimipaikan lähialuetta TAI luontaista markkina-aluetta (0,5 p) ja niitä tuotteita TAI palveluja (0,5 p), joilla yrittäjä toimii.

- pistehyvitys: ”kaupunginosa, jossa yrittäjä toimii” tms.

- pistehyvitys: ”yrittäjän toimiala”

Toiminimen vakiinnuttaminen jonkin tuotteen tai palvelun osalta ei estä samannimistä toiminimeä harjoittamasta jotain muuta elinkeinotoimintaa TAI Muualla Suomessa toimiva tai toisenlaisia tuotteita valmistava yritys saattaa olla täysin samanniminen (0,5 p).

- pistehyvitys edellyttää mainintaa siitä, että yksinoikeus vakiintuneeseen toiminimeen estää toista elinkeinonharjoittajaa käyttämästä (sillä alueella ja sillä toimialalla, jolla toiminimi on vakiintunut) siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä

- ei pistehyvitystä: ”vakiintunutta toiminimeä eivät muut saa käyttää tai kopioida itselleen”, ”kuluttajille ei saa syntyä erehtymisvaaraa” tms.

Ratkaistaessa riitaa, joka koskee oikeutta sekoitettavissa oleviin toiminimiin, on etusija annettava sille, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen (0,5 p).

- pistehyvitys: ”aikaprioriteetti” 

Käytännössä rekisteröimättömänä toiminimenä voi toimia ainoastaan yksittäinen elinkeinonharjoittaja, koska varsinaisissa yhtiömuodoissa toiminimi on ilmoitettava kaupparekisteriin (0,5 p).

- pistehyvitys edellyttää mainintaa joko yksittäisen elinkeinonharjoittajan mahdollisuudesta toimia nimeään rekisteröimättä tai varsinaisissa yhtiömuodoissa vaadittavasta rekisteröinnistä 

- ei pistehyvitystä: ”toiminimen rekisteröinti ei ole pakollista” tms.

Pistehyvityksiä ei ole annettu mm. seuraavista tiedoista:

- toiminimilain mainitsemisesta

- tapauksesta KKO 1998:154

- toiminimen rekisteröintimenettelystä ja sen edellytyksistä

- toiminimen ja sen käytön yhteydestä sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa

- elinkeinotoiminnan harjoittamisesta toiminimenä

(Virtanen, OJ osa II, s. 385-388)

b) Konserni (9 p.)

Konsernisuhde syntyy, kun osakeyhtiö (0,5 p) hankkii itselleen määräysvallan (0,5 p) toisessa osakeyhtiössä (0,5 p).

- pistehyvitykset edellyttävät nimenomaista mainintaa osakeyhtiöistä

- pistehyvitys: ”kirjanpitovelvollinen”

- pistehyvitys: ”kohdeyritys”

- 0,5 p + 0,5 p: ”osakeyhtiöiden muodostama kokonaisuus”

- ei pistehyvitystä: ”yritysten yhteenliittymä”, ”yritysten liitto” tms.

- pistehyvitys: ”määräämisvalta”, ”määräävä asema”

Hallinnan saanut yhtiö on emoyhtiö (0,5 p) ja omistuksen kohde on tytäryhtiö (0,5 p).

- pistehyvitys: ”emäyhtiö”

- ei pistehyvitystä: ”pääyhtiö”, ”sisaryhtiö”

Osakeyhtiölain (0,5 p) mukaan määräysvalta voi olla emoyhtiöllä, tytäryhtiöllä (0,5 p) tai näiden yhdistelmällä (emoyhtiö + tytäryhtiö tai tytäryhtiö + tytäryhtiö)(0,5 p).

Osakeyhtiölaissa viitataan tarvittavan määräysvallan osalta kirjanpitolakiin (0,5 p).

Kirjanpitolain mukaan määräysvallasta / konsernista on kyse kolmessa tapauksessa:

1) kirjanpitovelvollisella on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen äänivallasta (1 p);

- 0,5 p: ”omistaa enemmistön yhtiön osakkeista” tms.

- ei pistehyvitystä: ”omistaa merkittävän määrän osakkeita”, ”omistaa suuren osuuden osakkeista” tms.

2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksesta tai siihen verrattavasta johtoelimestä (1 p); tai

- 0,5 p: ”oikeus nimittää enemmistö kohdeyrityksen hallituksesta tai siihen verrattavasta johtoelimestä” tai ”oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksesta”

- 0,5 p: ”yli puolet kohdeyrityksen hallituksesta tai vastaavasta johtoelimestä”

3) tosiasiallisen kontrollin perusteella (0,5 p). Tästä tilanteesta on kyse, jos yrityksillä on yhteinen johto tai kirjanpitovelvollinen voi tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä, kuten osakassopimuksen pohjalta (0,5 p).

- 0,5 p: ”tosiasiallinen valta”, ”omistajaohjaus”, ”päätösvalta”, ”hallintavalta” tms.

Konsernin kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolain mukaisia säädöksiä konsernitilinpäätöksestä sekä annettava osakeyhtiölain mukainen konsernitilinpäätös (0,5 p).

Tytäryhtiö on itsenäinen oikeushenkilö (0,5 p), ellei sitä sulauteta (0,5 p) emoyhtiöön.

- 0,5 p + 0,5 p: ”sulautumisen sijasta tytäryhtiö jatkaa toimintaa itsenäisenä yhtiönä”

- pistehyvitys: ”itsenäisenä toimiva tytäryhtiö” tms.

- 0,5 p: ”tytäryhtiösulautuminen” tai ”absorptiosulautuminen”

Pistehyvityksiä ei ole annettu mm. seuraavista tiedoista:

- Osakeyhtiölain 18 luvun mukaisesta vähemmistöosakkeiden lunastamisoikeudesta

- Kirjanpitolain mukaisista omistusyhteysyrityksestä ja osakkuusyrityksestä

- Osakeyhtiölain mukaisista yritysjärjestelyistä

(Virtanen, OJ osa II, s. 466-467, 470)


KYSYMYS 5

Arvostelussa on annettu kustakin kirjainkohdasta joko 0 tai 1 pistettä.

Arvostelussa ei ole käytetty puolikkaita pisteitä.

A) Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys

B) Valtiovallan kolmijako

C) Poikkeuslaki

D) Välikysymys

E) Välitön oikeusvaikutus 

F) Lepäämään hyväksyminen

G) Oikeusvaltio

H) Parlamentarismi

I) Päiväjärjestykseen siirtyminen

J) Sekasopimus

K) Hallituskoalitio

L) Integraatio

M) Eduskunnan täysistunto

N) Kiinteä määräraha

O) Kompetenssikompetenssi

P) Legitimiteetti

Q) Armahdus

R) Eduskunnan työjärjestys

S) Ennakkosensuuri

T) Hallitusohjelma