Kysymys nro 1

Vastauksesta saa enintään 20 pistettä, jotka jakaantuvat niin, että a-kohdasta voi saada enintään 12 pistettä ja b-kohdasta enintään 8 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua.

 

Sinun tulee ratkaista seuraavat kaksi oikeustapausta ja perustella vastauksesi. Perustelemattomasta vastauksesta ei anneta pisteitä.

 

a)      A ja B ovat avioliitossa. He asuvat komealla kiinteistöllä lähellä Rovaniemen keskustaa, omassa rauhassaan omakotitalossa. A omistaa kiinteistön (ja sillä sijaitsevan talon) yksin. Kesäisin aviopuolisot nauttivat olostaan A:n yksin omistamalla kesämökillä Ranualla, jossa A harjoittaa mansikanviljelyä. A on saanut mökkikiinteistön perintönä isältään jo ennen avioliittoaan B:n kanssa. A tahtoisi myydä mökin, josta syystä hän kysyy B:ltä suostuisiko tämä avioehdon tekemiseen. Vastaus on myönteinen ja avioehto tehdään molemminpuolisesti ja kaikkeen omaisuuteen nähden. Avio-oikeus poistetaan avioehdossa vain avioeron varalta. A ja B huolehtivat asianmukaisesti avioehdon rekisteröimisestä.  

 

A myy mökin C:lle sillä välin, kun B on pitkällä kylpylälomalla Tallinnassa. A on veloissaan, joten hän hakee kiinnityksen Rovaniemen omakotikiinteistöön. Hänelle myös myönnetään pankista laina. A on kertonut pankinjohtajalle, että hän käyttää rahat aviopuolisoiden kodin kunnostamiseen ja ruuan ostamiseen. Pankissa on tehty rahojen käyttötarkoituksesta merkintä lainapapereihin, jotka A on allekirjoittanut.

 

Palatessaan B kauhistuu tehdyistä kaupoista, pankkilainasta sekä perheen kotitalokiinteistön kiinnittämisestä, koska tehtyihin oikeustoimiin ei ole kysytty hänen lupaansa. B kääntyy puoleesi esittäen seuraavat kysymykset, joihin sinun tulee vastata. Voiko kiinnityksen poistaa siksi, ettei B:n suostumusta kiinnittämiseen kysytty ? Onko B solidaarisesti vastuussa pankkilainasta A:n kanssa, kuten pankinjohtaja väittää ? Onko B:llä mitään mahdollisuutta puuttua A:n ja C:n väliseen mökkikauppaan ? Koska B on tuohduksissaan A:n toimista, hän harkitsee myös avioeroa ja kysyy siksi, onko A:n ja B:n tekemä avioehto pätevä, kun siinä on avio-oikeus poistettu vain avioeron varalta, mutta ei kuoleman varalta ? 

 

Kerro myös vastaus seuraavaan kysymykseen: Jos A:n ja C:n välinen kauppa on pätevä, miten tulee suhtautua sivullisen D:n väitteeseen, jonka mukaan hän omistaisi ennen kiinteistön luovutusta tehdyn ja allekirjoitetun luovutussopimuksen mukaan kiinteistöllä olevat omenapuut ja marjapensaat ja hän on aikeissa tulla ne hakemaan heti kun saa peräkärryn lainattua (C vastustaa omenapuiden ja marjapensaiden irrottamista) ?

 

b)      X asuu muutaman talvikuukausista omistamassaan talossa, joka sijaitsee EU-valtiossa Espanjassa. Valtaosan vuodesta hän asuu Porvoossa pienessä ja vetoisassa kaksiossa siksi, että hänen työpaikkansa on porvoolaisessa urheiluvälineliikkeessä. Ranskassa sijaitsevasta huvilasta haaveileva  X myy Espanjassa sijaitsevan talonsa suomalaiselle Y:lle. Heidän välilleen syntyy kuitenkin esineoikeudelliseksi luonnehdittava riita ja Rovaniemellä asuva Y uhkaa haastaa X:n Rovaniemen käräjäoikeuteen asiaa selvittämään. X viittaa talon kauppakirjaan, johon on sisällytetty ehto, jonka mukaan esineoikeuksista syntyvät riitaisuudet osapuolten välillä tulee ratkaista ranskalaisessa alioikeudessa.

 

Miten tässä asiassa määräytyy kansainvälisesti toimivaltainen tuomioistuin ja miten X ja Y voivat määrätä siitä sopimuksin yhtäältä ennen riidan syntymistä ja toisaalta sen jälkeen ?


 

Kysymys nro 2

Vastauksesta saa kohdista a-d enintään 15 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua.

 

A on vakituisena työntekijänä yrityksessä B, joka harjoittaa nettikauppaa. A tehtäviin kuuluu yrityksen tiedottaminen, mukaan lukien sosiaalisen median suhdetoiminta. A on yrityksen sosiaaliseen mediaan liittyvässä työtehtävissään arvostellut erästä yrityksen tavarantoimittajaa useissa sosiaalisen median kanavissa yrityksen nimissä ja on lisäksi arvostellut myös työnantajaansa henkilökohtaisten sosiaalisen median kanaviensa kautta (mm. Facebookissa). Työnantajan pyydettyä A:ta lopettamaan kyseinen julkinen arvostelu sosiaalisissa medioissa, A on jatkanut arvosteluaan sähköposteissaan oman verkostonsa piirissä, jonka eräältä jäseneltä yrityksen johto on saanut vihiä A:n toiminnan jatkumisesta. Yrityksen johto on hankkinut valvontatietoja A:n käyttäytymisestä tämän tietämättä, videovalvonnan ja sähköpostiviestintää koskevien tietojen (mukaan lukien A:n sähköpostiviestinnän vastaanottajien osoitetiedot) avulla. Hankkimiensa valvontatietojen pohjalta yritys B haluaa irtisanoa työsopimuksen A:n kanssa.

 

Arvioi perustellusti A:n työoikeudellista asemaa seuraavien ongelmien kannalta:

 

a) Onko A:n työsopimuksen irtisanomiselle laillisia perusteita? (9 p.)

 

b) Miten tilanteeseen vaikuttaa jos A toimii työpaikan luottamusmiehenä? (2 p.)

 

 

Arvioi tilannetta perustellusti myös seuraavien oikeusinformatiikan teemojen kannalta:

 

c) Oliko työnantajalla oikeus A:ta koskevien tietojen hankkimiseen videovalvonnan avulla? (2 p.)

 

d) Oliko työnantajalla oikeus A:n sähköpostiviestintää koskevien tietojen hankkimiseen? (2 p.)


Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

Kysymys nro 3

Vastauksesta saa kohdista a-c yhteensä enintään 15 pistettä. Vastaa kysymyksen kuhunkin alakohtaan sille varattuun tilaan.

Kansainvälisesti ympäristöä koskevia osallistumisoikeuksia toteutetaan ns. Århusin sopimuksella (yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, SopS 122/2004). Århusin sopimuksen sisältämä kolmen pilarin jako voidaan yleisesti ottaa lähtökohdaksi ympäristöoikeudellisen ohjauksen osallistumisen eri tasojen kuvaamisessa.  Miten näiden kolmen pilarin avulla voidaan kuvata osallistumisen toteutumista suomalaisen lainsäädännön mukaan?  Millaisten seikkojen luetellaan pääsykoekirjan artikkelissa "Ympäristöoikeuden perusteet" olevan keskeisiä näiden osallistumisoikeuksien näkökulmasta?

 

a) Ensimmäinen pilari: ympäristöä koskeva viranomaistiedonsaanti (6 p.)

b) Toinen pilari: yleisön osallistuminen päätöksentekoon (4 p.)

c) Kolmas pilari: muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus (5 p.)

 

Vastaa viivastolle!

a)      Ensimmäinen pilari: ympäristöä koskeva viranomaistiedonsaanti (6 p.)?

 

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

 

b)      Toinen pilari: yleisön osallistuminen päätöksentekoon (4 p.)?

 

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

c)      Kolmas pilari: muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus (5 p.)?

 

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

Kysymys nro 4

Vastauksesta saa enintään 15 pistettä siten, että a-kohdasta saa enintään 5 pistettä ja b-kohdasta enintään 10 pistettä.

 

Vastaa seuraavaan kysymykseen sille annettuun tilaan.

 

a)      Mitä uudistuksia vuoden 1889 rikoslaki toi Suomen rikosoikeuteen? (5 p.)

 

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

________________________________________________________________________­____­­­___________

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

b)      Tutustu seuraavaan oikeustapaukseen ja vastaa sen perusteella lopussa olevaan tehtävänantoon.

 

 

Parikymppiset kaverukset Z, X, Q ja W lähtivät viettämään lauantai-iltaa Levillä. Ravintola oli täynnä väkeä ja laulu raikasi. Illan kuluessa Z:n hieman päihdyttyä tykästyi hän kovasti ravintolan nurkassa seisovaan täytettyyn Petteri-poroon. Koska Z halusi kovasti poron itselleen, kertoi hän Q:lle haluavansa kyseisen poron ja lupasi maksaa Q:n illan ravintolalaskun, mikäli tämä järjestäisi asian. Q innostui ideasta heti. Niinpä Z maksoi Q:n ravintolalaskun ja lähti kävellen kotiin.

 

Myöhemmin illan edetessä Q antoi W:n ja X:n ymmärtää, että Z oli ostanut nurkassa seisovan Petteri-poron ja pyysi näitä myöhemmin auttamaan poron taksiin kantamisessa. Q mainitsi kuitenkin myöhemmin X:lle, ettei Z itse asiassa ollutkaan ostanut poroa. Illan lähestyessä loppuaan Q huomasi sopivan hetken koittaneen ja kävi hakemassa X:n ja W:n auttamaan poron siirtämisessä ravintolan nurkasta taksiin. Kolmestaan kaverukset kantoivat poron Q:n tilaamaan taksiin. Tämän jälkeen W ja X lähtivät pyöräilemään kotiin.

 

Q meni Petteri-poron kanssa taksikyydillä tuttunsa Y:n luo, joka kovasti hämmästeli poroa. Aamun valjettua Q:ta ensin ihmetytti olohuoneessa kököttävä Petteri-poro, ja sitten hävetti ilmiselvä varkaus. No, olivathan kaikki kaverukset toki olleet humalassa, vaikka ei se heille yleensä ominaista ollutkaan. Q ihmetteli hetken asiantilaa, mutta ei kuitenkaan uskaltautunut palauttamaan poroparkaa. Myös Y ymmärsi, ettei poroa kannattaisi palauttaa ja lupasi säilyttää poroa kunnes Q keksisi mitä tehdä sen kanssa. 

Rikoskumppanuudella tarkoitetaan sitä, että kaksi tai useammat tekevät yhdessä tahallisen rikoksen. Rikoskumppaneita ei kuitenkaan tarvitse tuomita samaan rangaistukseen, vaan jokaista rangaistaan oman osallistumisensa mukaisesti. Tunnista tapauksessa mainittujen henkilöiden tekojen rangaistavuus tai ei-rangaistavuus kyseisen henkilön Petteri-poron varkauteen liittyvän osallisuuden perusteella. Kirjoita vastauksesi seuraavalla sivulla olevaan vastaustilaan. Perustele vastauksesi lyhyesti.


 

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

 

 

Z:n osallisuus: _______________________________________________________________­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­____­­________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

 

 

X:n osallisuus: ___________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

 

 

Q:n osallisuus: : __________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

 

 

Y:n osallisuus: _____________________________________________________________________­______

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

 

 

W:n osallisuus: __________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

Kysymys nro 5

Vastauksesta saa enintään 15 pistettä siten, että kysymyksistä 1.-5. saa enintään 5 pistettä ja kysymyksistä 6.-8. enintään 10 pistettä. Tehtävä sisältää kahdeksan kysymystä, joista viisi on monivalintakysymyksiä. Vastaa kysymyksiin annettujen ohjeiden mukaisesti.

 

Monivalintatehtävä sisältää 5 kysymystä, jotka on kirjoitettu kysymyksen tai väitteen muotoon. Jokaisen kysymyksen vastausvaihtoehdoista vain yksi on oikea vastaus. Voit valita vain yhden vaihtoehdon. Tee se ympyröimällä valitsemasi vaihtoehdon kirjain. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Väärästä vastauksesta ei vähennetä yhtään pistettä.

 

 

  1. Mikäli ministerin katsotaan syyllistyneen niin sanottuun ministeririkokseen, oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat velvollisia ilmoittamaan asiasta:

 

a)      valtakunnansyyttäjälle

b)      perustuslakivaliokunnalle

c)      tasavallan presidentille

d)      suurelle valiokunnalle

 

  1. Miten Suomen perustuslaissa säädetään Suomen liittymisestä jäsenvaltioksi Euroopan unioniin?

 

a)      perustuslaissa ei suoranaisia säännöksiä

b)      perustuslaissa säädetään, että Suomi on täysimääräinen Euroopan unionin jäsenvaltio

c)      perustuslaissa säädetään, että Suomi on täysivaltainen tasavalta ottaen huomioon Suomen jäsenyys Euroopan unionissa

d)      perustuslaissa säädetään, että Suomen liittymisestä Euroopan unioniin säädetään erikseen säädettävällä lailla

 

  1. Mikä seuraavista valtioneuvostoa ja tasavallan presidenttiä koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?

a)      valtioneuvoston jäsenet vastaavat oikeudellisesti tasavallan presidentin päätöksistä

b)      tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston jäsenet pääministerin ehdotuksen mukaisesti

c)      tasavallan presidentti voi palauttaa lain vahvistamista koskevan valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi vain kerran 

d)      valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa uusi hallitusohjelma on perustuslain mukaan annettava tiedonantona presidentille

 

4. Mikä seuraavista perustuslain (11 luvussa säädetyistä) hallinnon järjestämistä ja itsehallintoa koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 

 

a)      perustuslaki tunnustaa Ahvenanmaan maakunnalle erityisen vahvan itsehallinnollisen aseman ja ruotsin kielen ja Ahvenanmaan omintakeisen kulttuurin suojaamiseksi onkin säädetty perustuslain veroinen Itsehallintolaki

b)      kuntien taloudellista itsehallintoa eli valtaa päättää kunnallisbudjetein omasta taloudestaan rajoittaa tosiasiallisesti valtion niille asettama TSS-oikeuksien toteuttamisvelvollisuus

c)      julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle asetuksella tai asetuksen nojalla tiettyjen edellytysten täyttyessä

d)      tasavallan presidentti nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt

 

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

 

5. Mikä seuraavista eduskunnan toimintaa koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?

 

a)      suuren valiokunnan tehtävänä on antaa hallitukselle eduskunnan puolesta lausunto ns. EU-asioista

b)      puhemiesneuvostoon kuuluvat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat

c)      asiat voivat tulla eduskunnassa vireille kansalaisaloitteella, jonka on allekirjoittanut tietty määrä kansalaisia

d)      välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille osoittama, niiden toimialaa koskeva kysymys

 

 

Vastaa seuraaviin kysymyksiin niille annettuun tilaan:

 

 

  1. Määrittele, mitä parlamentaarisella immuniteetilla tarkoitetaan (3 p.)

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

  1. Määrittele, mitä tarkoitetaan asetuksella ja kerro kenellä on asetuksenantovaltaa? (3 p.)

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

Nimi _________________________________________ Syntymäaika__________________

Valintakoepaikkakunta________________________________________________________

 

  1. Millä edellytyksin kansanedustaja voi menettää toimensa kesken vaalikauden? (4 p.)

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

_______________________________________________________________________________________

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oikeustieteiden tiedekunnan valintakokeen arvosteluperusteet  2011

 

Mallivastaus kysymys nro 1

 

A-kohta

Yleistä: joukossa oli perustelemattomia vastauksia ja tämä ongelma koski sekä kysymyksen a- että b-kohtaa. Kuitenkaan perustelemattomista vastauksista – joissa on päädytty sinänsä oikeaan lopputulokseen - ei saa pisteitä, kun niistä ei käy ilmi, miten johtopäätökset ovat perusteltavissa lain säännösten nojalla. Esimerkki: vaikka vastaukseen olisi kirjoitettu sinänsä oikea johtopäätös siitä, että A:lla on ollut oikeus kiinnittämiseen, tulee vastauksesta käydä ilmi myös miksi hänellä tämä oikeus on. Huomaa myös käsitteiden tarkkuuden oleellisuus: juridisessa kielessä pariskunta ei ole välttämättä sama asia kuin aviopuolisot.

 

-          avioliittolaki sääntelee aviopuolisoiden varallisuussuhteita (1 p.)

-          pääsääntö: aviopuolisoiden omaisuuden erillisyys avioliitossa TAI omistajapuoliso määrää omasta omaisuudestaan avioliitossa (1 p.)

-          kummallakin aviopuolisolla itsenäinen velkavastuu omista veloistaan (1 p), poikkeuksena elatusvelat (1 p.)(selite: käsite oltava nimenomaisesti ja oikein kirjoitettuna), elatusvelka ei koskaan ole rahavelkaa, vaikka tehty elatustarkoituksessa à aviopuoliso ei vastaa toisen ottamasta pankkilainasta solidaarisesti (1 p.)(selite: pelkästä johtopäätöksestä ei saa pistettä, vastauksesta tulee ilmetä elatusvelan ja rahalainan välinen suhde)

-          vallinnanrajoitusjärjestelmä suojaa aviopuolisoiden yhteistä kotia TAI vallinnanrajoitusjärjestelmällä luotu poikkeus aviopuolisoiden oikeuteen määrätä omasta omaisuudestaan, järjestelmä kohdistuu aviopuolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon ja sen koti-irtaimistoon (1 p, selite: jos käsite vallinnanrajoitusjärjestelmä puuttuu tai on väärin kirjoitettu, mutta sen suojafunktio on oikein ymmärretty  à 0,5 p.)

-          vallinnanrajoitusjärjestelmä toimii kohteen käyttötarkoituksen mukaan, vain yhteen asuntoon kerrallaan, ei suojaa mökkiä à omistajapuoliso on saanut myydä ilman toisen lupaa (1 p.) (selite: jos A:n oikeus myydä mökki on perusteltu avioehdon tekemisellä ja/tai avio-oikeuden puuttumisella, ei pisteitä, vaikka perusteluiden joukosta löytyisi myös vallinnanrajoitusjärjestelmä)

-          vallinnanrajoitusjärjestelmä suojaa hallintaa, eikä siten anna suojaa kiinnittämistä vastaan à kun omaisuuden hallintaa ei siirretä, omistajapuoliso on saanut kiinnittää kotitalon ilman lupaa (1 p.)

-          avioehto, jossa avio-oikeus on poistettu vain avioeron varalta, on korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaisesti tehokas (1 p.), ennakkoratkaisu on vastoin lain sanamuotoon perustunutta tulkintatraditiota (1 p.)(selite: tässä haettiin nimenomaan korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun ja lain tulkinnan välistä mahdollista ristiriitaa. Pisteitä ei anneta siitä, että vastauksessa on selitetty avioehdon tekemisen yleisiä edellytyksiä tai sen rekisteröintiä. Ks. Oikeusjärjestys, osa I s. 481.)

-          A:n ja D:n kaupassa ja D:n ja C :n suhteessa on kysymys ainesosasuhteesta (1 p.) (selite: käsite aineisto/aineistosuhde oltava nimenomaisesti mainittuna)

-          ainesosista tehty luovutussopimus ei ole katkaissut ainesosasuhdetta, kun irrotusta ei ole tapahtunut ennen pääesineen luovutusta TAI C on ollut tietoinen D:n oikeuksista kauppaa tehdessään à D:n saanto lähtökohtaisesti sitomaton suhteessa C:n oikeuksiin (1 p.)

 

 

B-kohta

Yleistä: kysymys koski kansainvälistä yksityisoikeutta sen laajimmassa merkityksessä, käsittäen kansainvälisen siviiliprosessioikeuden. Koska kyse on EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävästä esineoikeudellisesta riidasta, sääntelee tilannetta neuvoston Bryssel I –asetus. Kansainvälisen yksityisoikeuden näkökulmasta on erittäin oleellista asian luonnehtiminen, toisin sanoen sen määrittäminen, mistä asiassa on kyse ja mille oikeudenalueelle riita kohdistuu. Tässä kysymyksessä oli kyse Espanjassa sijaitsevasta talosta ja esineoikeudellisesta riidasta. Esineoikeuksien osalta vahva kansainvälis-yksityisoikeudellinen sääntö on se, että ne on ratkaistava esineen sijaintipaikan tuomioistuimessa siitä riippumatta, onko asiassa tehty prorogaatiosopimuksia tai missä ovat asianosaisten kotipaikat. Jos kyse olisi ollut velvoiteoikeudellisesta riidasta, ratkeaisi toimivaltakysymys eri tavoin (lähtökohtaisesti vastaajan kotipaikan mukaisesti) ja prorogaatiosopimusten tekeminenkin olisi eri tavoin mahdollista. Tästä syystä oli oleellista huomata, että kyse oli nimenomaan esineoikeudellisesta riitaisuudesta osapuolten välillä (ks. Oikeusjärjestys, osa I s. 224).   

Useissa vastauksissa sekoitettiin tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa ja sovellettavan aineellisen lain valintaa koskevat kysymykset keskenään. Lainvalinta ja lakiviittaus eivät ole samoja asioita kuin kansainvälisesti toimivaltainen tuomioistuin ja prorogaatiosopimus. Jos vastauksessa on kirjoitettu esimerkiksi ”prorogaatiosopimuksella valitaan sovellettava oikeusjärjestys”, on vastaus väärin, koska prorogaatiosopimuksella valitaan toimivaltainen tuomioistuin, ei sovellettavaa lakia. Vastauksesta tulee käydä ilmi, että asia on ymmärretty oikein.

 

-          Bryssel I –asetus sääntelee (1 p.), asetusta sovelletaan kauppa- ja siviilioikeudellisissa toimivaltakysymyksissä (1 p.), EU:n jäsenvaltioiden välillä (1 p.)(selite: EU:n jäsenvaltiot tulee mainita nimenomaan yhteydessä asetukseen, pistettä ei anneta siitä, että vastauksessa on EU/jäsenvaltio mainittu prorogaatiosopimukseen liitynnässä tai vastauksessa muutoin. Pisteitä ei saa siitä, että on muistanut, että EU:n jäsenvaltioiden välillä on asiasta sääntelyä. Oleellista on ollut muistaa asetuksen nimi.) 

-          esineoikeutta koskeva asia kiinteään omaisuuteen ratkaistaan esineen sijaintipaikan tuomioistuimessa (yht. 2 p.)(selite: oleellista on asian esineoikeudellinen luonne. Ei pisteitä, jos vastauksessa kirjoitettu ”koska kaupan kohde sijaitsee Espanjassa..” TAI jos sijaintipaikan tuomioistuinta ei ole mainittu pääasiallisena sääntönä, vaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona muiden periaatteiden joukossa, esimerkiksi ”asia on ratkaistava joko vastaajan kotipaikassa tai sopimuksen tekopaikassa tai kiinteistön sijaintipaikassa”.)

-          sääntö on pakottava, ei voi syrjäyttää sopimuksilla (1 p.) à yksinomainen toimivalta (1 p.)(selite: oltava kirjoitettuna oikein ja vastauksesta tulee käydä ilmi, että yksinomaisen toimivallan merkitys on ymmärretty oikein)

-          prorogaatiosopimus-käsite (1 p.)(selite: oltava nimenomaisesti kirjoitettuna ja oikein sekä oltava ymmärretty oikein, kansainvälistä toimivaltaa koskevaksi sopimukseksi)

 

On myös mahdollista ottaa kanta, jonka mukaan talo Espanjassa ei olisikaan kiinteistö vaan irtainta omaisuutta. Tällöin on tullut kuitenkin ottaa lukuun riidan esineoikeudellisuus, pohtia esineen luonnetta kiinteänä tai irtaimena omaisuutena ja tehdä tästä johtopäätökset sovellettavien toimivaltasäännösten suhteen. Tässä suhteessa perustelematon vastaus ei oikeuta pisteisiin. Pisteytys menee tällaisissa tapauksissa seuraavasti:

-          Bryssel I –asetus sääntelee (1 p.), asetusta sovelletaan kauppa- ja siviilioikeudellisissa toimivaltakysymyksissä (1 p.), EU:n jäsenvaltioiden välillä (1 p.)(selite: EU:n jäsenvaltiot tulee mainita nimenomaan yhteydessä asetukseen, pistettä ei anneta siitä, että vastauksessa on EU/jäsenvaltio mainittu prorogaatiosopimukseen liitynnässä tai vastauksessa muutoin. Pisteitä ei saa siitä, että on muistanut, että EU:n jäsenvaltioiden välillä on asiasta sääntelyä. Oleellista on ollut muistaa asetuksen nimi.) 

-          esineoikeutta koskeva asia kiinteään omaisuuteen ratkaistaan esineen sijaintipaikan tuomioistuimessa (yht. 2 p.)(selite: oleellista on asian esineoikeudellinen luonne. Ei pisteitä, jos vastauksessa kirjoitettu ”koska kaupan kohde sijaitsee Espanjassa..” TAI jos sijaintipaikan tuomioistuinta ei ole mainittu pääasiallisena sääntönä, vaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona muiden periaatteiden joukossa, esimerkiksi ”asia on ratkaistava joko vastaajan kotipaikassa tai sopimuksen tekopaikassa tai kiinteistön sijaintipaikassa”.)

-          ”Espanjassa sijaitsevan talon” määrittäminen irtaimeksi omaisuudeksi, jota kautta on päädytty Bryssel I –asetuksen pääsääntöön eli sen jäsenvaltion tuomioistuimeen, missä vastaajan kotipaikka on (yht. 2 p.)(selite: talon määrittäminen irtaimeksi omaisuudeksi on tehtävä perustellusti, käyttäen apuna esineoikeuden oppeja toisen maalla olevasta rakennuksesta ja vastauksesta on käytävä ilmi, että hakija on ymmärtänyt, että asialla (rajanvedolla irtaimen/kiinteän välillä) on mahdollisesti merkitystä tuomioistuimen toimivallan näkökulmasta. Pisteitä EI saa pelkästään vastaajan kotipaikkavaltion tuomioistuimen mainitsemisesta, jollei säännöstä ole edellä mainitulla tavalla kytketty esineen luonnehdintaan irtaimena esineenä tai kiinteistönä.)

-          prorogaatiosopimus-käsite (1 p.)(selite: oltava nimenomaisesti kirjoitettuna ja oikein sekä oltava ymmärretty oikein, kansainvälistä toimivaltaa koskevaksi sopimukseksi)

 

 

 

Mallivastaus kysymys nro 2

 

Ainoastaan oikeudellisesti perustelluista vastauksista annettiin pisteitä, pelkkä kyllä tai ei-vastaus ei tuottanut pisteitä.

a)      A:n toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen irtisanominen on mahdollista asiallisesta ja painavasta syystä (1 p), henkilökohtaisella päättämisperusteella (0,5 p) kokonaisharkintaan perustuen (0,5 p). Kokonaisharkinnan kohteena otetaan huomioon (á 0,5 p, yhteensä enintään  4,5 p) mm. rikkomuksen luonne, työntekijän asema, työntekijän asenne, työntekijälle annettu varoitus, työn luonne, työolosuhteet, teon vaikutukset, yrityksen luonne, työnantajan asema sekä sopimusoikeudelliset yleiset periaatteet. Oikeuskäytännössä työntekijän sopimattoman käytöksen (0,5 p) ja työntekijän menettelyn aiheuttaman luottamuspulan (0,5 p) on katsottu voivan muodostaa irtisanomisperusteen. Ennen irtisanomista on kuitenkin työntekijälle annettava irtisanomisuhkainen varoitus (0,5 p), kuultava työntekijää (0,5 p) sekä selvitettävä työntekijän muuhun työhön siirtämisen edellytykset (0,5 p).

 

b)      Lähtökohtaisesti luottamusmiehen voi irtisanoa (Osa II, s. 273-274) irtisanomisperustein sekä henkilökohtaisella että taloudellisella ja tuotannollisella perusteella (1 p). Henkilökohtaisella perusteella irtisanominen on kuitenkin mahdollista vain jos luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistö (0,5 p) antaa siihen suostumuksensa (0,5 p).

 

c)       Työnantajan oikeutta videovalvonnan käyttämiseen työntekijöidensä valvontaan (Osa I, s. 533) ei säätele mikään yleislaki (0,5 p). Mikäli kyseessä on tallentava videovalvonta tilannetta sääntelee henkilötietolaki joka soveltuu lähtökohtaisesti myös mikäli kyseessä on tunnistettaviin henkilöihin kohdistuva valvonta (vaihtoehtoiset perusteet á 0,5 p). Laki yksityisyyden suojasta työelämässä kieltää pääsääntöisesti videovalvonnan yksittäiseen työntekijään kohdistettuna (0,5 p) mutta sallii yleisemmän videovalvonnan mikäli siitä on asianmukainen ennakkotieto olemassa (0,5 p), asia on käsitelty yhteistoiminta menettelyssä (0,5 p) ja videovalvonnasta tiedotetaan (0,5 p, kuitenkin kaikista edellä mainituista yhteensä enintään  1 p).

 

d)      Työnantajan oikeutta työntekijän sähköpostiviestintää koskevien tietojen hankkimiseen (Osa I, s. 518-519) sääntelee sähköisen viestinnän tietosuojalaki (0,5 p).  Nk. Lex Nokia säädöksen voimaantulon jälkeen kyseinen laki mahdollistaa nk. yhteisötilaajalle oikeuden tarkkailla verkossaan verkkoviestintää käyttäjiin liitettävissä olevia tunnistetietoja käsitellen (0,5 p) – ei kuitenkaan sähköpostien sisältöä (0,5 p) – mikäli on syytä epäillä liikesalaisuuksien vaarantumista tai verkon väärinkäyttöä (0,5), kunhan yksilöity laissa edellytetyt toiminta- ja tietoturvamenettelyt osoittava ennakkoilmoitus on tehty tietosuojavaltuutetulle (0,5 p, kuitenkin kaikista edellä mainitusta yhteensä enintään 1 p).  Lisäksi tilanteeseen sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, joka erittäin tehokkaasti suojaa työntekijän sähköpostien sisältöä osana luottamuksellista viestintää (0,5 p).

 

Mallivastaus kysymys nro 3

 

Ympäristöoikeuden perusteet (Kai K. Kokko), Oikeusjärjestys, Osa II (8. täydennetty painos, 2011),  s. 54-55

I pilari eli ympäristöä koskeva viranomaistiedonsaanti (max 6 p.)

-          Suomen perustuslaissa on vahvistettu ympäristötietoa koskeva julkisuusperiaate (1 p.) (Kysymyksessä pyydettiin kertomaan asiasta nimenomaan lainsäädännön mukaan, joten täydet pisteet saadakseen piti mainita perustuslain viranomaistiedon julkisuusvaatimuksesta, pelkästä julkisuusperiaatteesta saattoi saada ½ pistettä).

-          Tarkemmin säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta/julkisuuslaissa (1 p.)

-          Aktiivinen tiedottaminen tarkoittaa, että viranomaiset tuottavat yleisön saataville oma-aloitteisesti tietoa toimistaan ja palveluksistaan. Ympäristöoikeuden erityislait sisältävät säännöksiä aktiivisesta tiedottamisesta (1 p.)

-          Passiivinen tiedon tarjoaminen merkitsee, että viranomaiset täyttävät pyydettäessä yleisön oikeuden saada tietoa ympäristöstä (1 p.) (Pääsykoekirjan artikkelissa käytetään käsitteitä aktiivinen tiedottaminen ja passiivinen tiedon tarjoaminen. Pisteet sai nimenomaan näiden käsitteiden(aktiivinen ja passiivinen) käytöstä ja niiden merkityksen erittelystä. Jos vastauksessa kirjoitettiin vain yleisesti tiedottamisesta, tästä saattoi saada ½ pistettä).

-          Julkisesta asiakirjasta on tämä tieto kenen tahansa pyynnöstä vapaasti saatavilla (½ p.). Myös salassa pidettävän asiakirjan julkisesta osasta tulee antaa tieto, jos se on mahdollista salassa pidettävää osaa ilmaisematta (½ p). Jopa salassa pidettävästä asiakirjasta voi laissa säädetyssä tilanteissa saada tiedon (½ p). Viranomaisen on perusteltava päätöksensä, jossa evätään tiedonsaanti. Päätöksestä voidaan hakea muutosta (½ p.).

II pilari eli yleisön osallistuminen päätöksentekoon (max 4 p.)

-          Ympäristöperusoikeutena julkiselle valalle asetettu edistämisvelvoite jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon (1 p.) (Jotta piste annettiin, piti nimenomaan käsitellä asiaa perustuslain lähtökohdasta)

-          Yleensä ympäristölupamenettelyyn tai yleensä ympäristöön vaikuttavien toimien päätöksentekoon osallistuminen, joka on laajempaa kuin valitusvaiheessa, eli ei sidoksissa välttämättä asianosaisuuteen (suuren yleisön periaatteellisen vaikuttamismahdollisuuden esiintuominen 1 p.). (Pisteen saadakseen piti eritellä nimenomaan sitä, että osallistuminen on laajempaa kuin asianosaisten).

-          Erityisesti YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely (1 p.), jossa paitsi selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset myös kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, eli käytännössä yleisöä (1 p.) (Toinen piste oli mahdollista saada kertomalla tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamista, eri osapuolista ja kuulemisesta).

III pilari eli muutoksenhaku ja vireillepano-oikeus (max 5 p.)

-          Laillisuuskantelut oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle (1 p.)

-          Haittaa kärsivän henkilön, tiettyjen rekisteröityjen yhteisöjen ja kuntien luonnonsuojelulain mukainen oikeus saattaa hallintopakkokeinoasia vireille ELY:ssä, jos vireillepanon tarkoituksena on estää luonnon tuhoutuminen tai luonnonarvojen heikentyminen, joka ei ole merkitykseltään vähäinen (1 p.)

-          Muutoksenhaun muodot hallintovalitus (1 p.) ja kunnallisvalitus (1 p.). Valitusmuotojen erojen täsmentämisestä  (1 p.), kuten siten esimerkiksi, että hallintovalituksessa muutoksenhakuoikeus kuuluu asianosaiselle (½ p) ja kunnallisvalituksessa asianosaisten ohella kunnan jäsenille (½ p.) (tai vaihtoehtoisesti piste on saatu laillisuus/tarkoituksenmukaisuuserottelusta, reformatorinen/kassatorinen erottelusta, kuitenkin siten, että täsmennyksestä on voinut saada yhteensä vain yhden pisteen. Pisteen on voinut saada myös siten, että täsmennettävät seikat ovat kohdistuneet vain toiseen valitusmuotoon, esimerkiksi, että kunnallisvalituksen voi tehdä myös kunnan jäsen ja muutoksenhaku on kassatorista). (Hallintovalituksesta ja kunnallisvalituksesta sai pisteet vain, jos käytti näitä käsitteitä, ei esimerkiksi, että valtiollisen viranomaisen päätöksestä tehtävä valitus ja  kunnallisen viranomaisen päätöksestä tehtävä valitus, valtiovalitus, toinen valitus tehdään hallinto-oikeuteen ja toinen kunnalliselle viranomaiselle jne.).

 

 

Mallivastaus kysymys nro 4

4A

Vuoden 1889 rikoslakia pidetään valistuksen hengessä luotuna klassisena rikoslakina (0,5 p.), eli rangaistuksella tavoiteltiin edelleen pelotus/sovitusvaikutuksia ja  rangaistuksen yleisestävyyttä (0,5 p.). Lainsäädännöllisesti keskeinen uudistus oli latitudi- eli rangaistusasteikkojärjestelmän käyttöönotto, joka antaa tuomioistuimelle harkintavaltaa (1 p.). Rikoslaki ei tuntenut enää ruumiin ja häpeärangaistuksia (0,5 p.), rangaistustyypeiksi määrättiin kuritushuone-, vankeus- ja sakkorangaistukset kuolemanrangaistuksen ohella (0,5 p.). Asianomistajan valtaa rikosprosessissa rikoslaki vähensi ja lähes kaikki rikokset olivat nyt virallisen syytteen alaisia (1 p.). Rikoslaki sisälsi yleisen (niin sanotut yleiset opit, jotka koskevat kaikkia rikoksia sekä rangaistuslajit) ja erityisen osan (yksittäiset rikostunnusmerkistöt) (1 p.).

 

4b

Tehtävässä annettiin pisteitä perusteluista vasta kun osallisuus oli tunnistettu. 

 

Z:n osallisuus:

Tapauksessa hyväksyttiin kaksi eri tulkintavaihtoehtoa riippuen siitä, perusteltiinko Z:n tarkoittavan Q:n hankkivan poron rikoksella vai ei.

 

1) Z on yllyttäjä (0,5 p.). Yllytys on toisen tahallista taivuttamista tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen (esimerkiksi palkkaamalla) (0,5 p.). Z yllyttää tapauksessa Q:ta varastamaan poron (0,5 p.).

vaihtoehtoisesti:

2) Jos voidaan pitää todennäköisenä, että Z ei ollut tarkoittanut Q:n käyttävän rikollisia keinoja poron hankkimisessa pyytäessään asian järjestettäväksi, ei Z ole osallinen rikokseen (1 p.). Z:lta puuttuu rangaistusvastuun edellytys, eli tahallisuus (0,5 p.)

 

Vastauksena hyväksyttiin myös molempien vaihtoehtojen punnitseminen, jolloin kohdasta saattoi saada enintään 1,5 pistettä.

 

X:n osallisuus:

Tapauksessa hyväksyttiin kaksi eri tulkintavaihtoehtoa riippuen siitä, miten merkittävänä X:n rooli nähtiin rikoksen toteutumisen kannalta.

 

1) X on avunantaja (0,5 p.). Avunanto on toisen rikoksen tahallista edistämistä neuvoilla, toimilla tai muulla tavoin, rikoksen avustamista joko fyysisesti tai psyykkisesti (0,5 p.). Tapauksessa X osallistuu poron kantamiseen taksiin (0,5 p.).

vaihtoehtoisesti:

2) X on tekijäkumppani (tai rikoskumppani) (0,5 p.). X osallistuu itse rikoksen toteuttamiseen yhteisymmärryksessä Q:n kanssa (0,5 p.). X osallistuu poron kantamiseen Q:n kanssa (0,5 p.).

 

Vastauksena hyväksyttiin myös molempien vaihtoehtojen punnitseminen, jolloin kohdasta saattoi saada enintään 1,5 pistettä.

 

Q:n osallisuus: Q on tekijäkumppani (tai rikoskumppani) (1 p.). Q järjestää poron siirtämisen ja suorittaa rikoksen täytäntöönpanotoimia osallistumalla siihen itse (0,5 p.). Q on välillinen tekijä (1 p.) W:n suhteen erehdyttämällä tätä tekemään rikoksen tämän luullessa poron olevan Z:n (0,5 p.) Q on yllyttäjä (0,5 p.). Q yllyttää X:ää auttamaan poron kantamisessa (0,5 p.).

 

Y:n osallisuus: Y ei ole osallinen varkauteen, hänen toimintaansa ei katsota avunannoksi päätekoon (0,5 p.). Rikoksen jälkeinen rikoksentekijän avustaminen on kätkemistä, josta on oma säännöksensä (0,5 p.). Tässä tapauksessa  Y säilyttää poroa rikoksen jälkeen (0,5 p.).

 

W:n osallisuus: W ei ole osallinen varkauteen (0,5 p.). W on erehdytetty luulemaan, että poro on Z:n ja hän ei tiedä poron olevan varastettu kantaessaan sitä (0,5 p.). Virheellisestä tiedosta johtuen häneltä puuttuu rangaistusvastuun edellytys, eli tahallisuus. (Kysymyksessä on tunnusmerkistöerehdys.) (0,5 p.)

 

Mallivastaus kysymys nro 5

1. B (1 p.)

2. A (1 p.)

3. D (1 p.)

4. C (1 p.)

5. C (1 p.)

 

6.

Kansanedustajat (0,5 p.) ovat periaatteessa riippumattomia (0,5 p.) kaikesta ulkopuolisesta vaikuttamisesta (0,5 p.). Tämä on säädetty perustuslaissa ilmauksin, että kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta (0,5 p.). Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia (0,5 p.) eivätkä häntä sido muut määräykset (0,5 p.).

 

7.

Asetuksella tarkoitetaan lakia alemmanasteista (0,5 p.) säädöstä eli oikeussääntöä, (0,5 p.) jolla tarkennetaan lain sisältöä (0,5 p.). Asetuksenantovaltaa on tasavallan presidentillä, valtioneuvostolla ja ministeriöllä (0,5 p.). Asetus Eurooppa-oikeudessa tarkoittaa säädösvaltaa omaavan Euroopan yhteisön / Euroopan unionin toimielimen (kuten neuvoston) säädöstä (0,5 p.), joka vaikuttaa oikeussääntönä jäsenvaltioissa, ilman että se saatettaisiin voimaan tai julkaistaisiin maittain (0,5 p.).

 

8.

Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi  päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).

 

Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen (0,5 p.) taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen (0,5 p.), eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).