Kysymys nro 1
Vastauksesta saa enintään 15 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua (yhden paperin kumpikin puoli).

Selvitä täysi-ikäisen henkilön edunvalvojan yleisen toimivallan sellaiset rajoitukset ja rajat, jotka liittyvät henkilöä koskeviin ja henkilökohtaisiin asioihin. Anna perusteltu vastaus.

Kysymys nro 2
Vastauksesta (kohdista a-b) voi yhteensä saada enintään 15 pistettä siten, että kohdasta a) saa enintään 10 pistettä ja kohdasta b) enintään 5 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on yhteensä enintään kaksi (2) sivua (yhden paperin kumpikin puoli).

Missä tapauksissa ja millä edellytyksillä työnantajalla on oikeus

            a) videovalvonnan käyttöön työpaikalla?

            b) hakea ja avata työntekijälle tulleita tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä?

Kysymys nro 3
Vastauksesta (kohdista 1-2) voi yhteensä saada enintään 15 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on yhteensä enintään kaksi (2) sivua (yhden paperin kumpikin puoli).

 

1) Millainen on hallinnollisen suhteellisuusperiaatteen mukainen toimi? Miten periaatteen soveltaminen parantaa yksilön asemaa hallintotoiminnan yhteydessä? Mihin muihin periaatteisiin suhteellisuusperiaate kytkeytyy? Missä suhteellisuusperiaate on ilmaistu? (5 p.)

 

2) Vastaa seuraaviin kansainvälisen yksityisoikeuden käsitteitä/ilmiöitä koskeviin kysymyksiin

            a) Renvoi. Mitä on renvoi? Mitä siitä aiheutuu? Miten Suomen laki säätelee sitä?             Mainitse yksi oikeudenala, jossa renvoista säädetään. (5 p.)

            b) Ordre Public (ehdottomuusperiaate). Mitä Ordre Public periaatteella tarkoitetaan?             Esitä esimerkkitapaus, jossa periaate voi tulla sovellettavaksi. Missä muodossa se on                     voimassa Suomen oikeudessa? Miten Ordre Public periaatetta on aina tulkittava? (5 p.)

Kysymys nro 4
Vastauksesta saa enintään 10 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään yksi (1) sivu (yhden paperin toinen puoli).

A. Tammi teki B. Hirven kanssa kaupat 2.5.2012 Hirven omistamasta ravihevosesta Hoponen. Sopimus solmittiin suullisesti. Tammi maksoi hevosesta 25.000 euron kauppahinnan. Hoponen piti luovuttaa Tammelle eläinlääkärintarkastuksen jälkeen 1.6.2012. Omistusoikeus hevoseen siirtyi osapuolten sopimuksen mukaan Tammelle heti 2.5.2012.

Kun luovutuspäivä eli 1.6.2012 koitti, Hirvellä ei enää ollut hevosta. Hirvi ilmoitti myyneensä hevosen C. Metsolle 15.5.2012 30.000 euron kauppahintaan. Metso oli saanut hevosen hallintaansa 17.5.2012.

Tammi haluaa Hoposen itselleen Metsolta. Metso on kieltäytynyt luovuttamasta hevosta Tammelle. Metso on ilmoittanut, ettei hän ollut tiennyt mitään Tammen ja Hirven välisestä kaupasta. Hirvi oli ilmoittanut Metsolle olevansa Hoposen omistaja ja Hoponen oli ollut Hirven tallissa.

Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan? Pohdi, onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?

Kysymys nro 5
Vastauksesta saa enintään 10 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään yksi (1) sivu (yhden paperin toinen puoli).

Juha J. oli kyläilemässä opiskelijatuttavansa Antero A:n luona vapun merkeissä 1.5.2012. Selittäessään elämänsä parasta kalajuttua ja levittäessään kätensä osoittamaan kalan kokoa Juha onnistui tönäisemään lattialle Anteron kannettavan tietokoneen. Kone rikkoutui, ja erilaisia pieniä osia (kuten näppäimiä) levisi vähän kaikkialle.

Tietokonetta ei yllättäen kannattanut korjata, koska korjaus olisi maksanut noin 1.500 euroa. Tietokoneen Antero oli ostanut vuonna 2008 opinnot aloittaessaan. Se oli silloin maksanut noin 1.000 euroa. Antero ei saanut lähes valmista graduaan ulos koneesta, koska kovalevy oli hajonnut. Anterolla ei ollut varmuustiedostoja. Vahingon takia kevääksi 2012 suunniteltu valmistuminen lykkääntyi syksyyn 2012.

Antero ilmoitti vaativansa Juhalta uuden kannettavan tietokoneen hinnan (750 euroa) ja korvausta oikeustieteen maisteriksi valmistumisen myöhästymisestä (Antero arvioi menettäneensä kolmen kuukauden palkan eli yhteensä 12.000 euroa). Sen paremmin Juhalla kuin Anterolla ei ollut vakuutusta, joka olisi kattanut vahingon.

Anteron vaatimuksesta harmistunut Juha lähti kävelylle. Olisihan Anteron pitänyt huolehtia varmuuskopiosta ja säilyttää tietokoneensa turvallisemmassa paikassa.

Juha ei lainkaan huomannut punaista päin ajanutta pyöräilijä Tuomas T:tä, vaan he törmäsivät. Molemmat loukkaantuivat lievästi; Juha loukkasi kätensä ja Tuomas polvensa. Tuomas vaati Juhalta korvauksia 1.000 euroa vamman hoidosta sekä kivusta ja särystä. Hänen mukaansa Juha oli täysin yllättäen astunut pyörätielle ja siten aiheuttanut vahingon. Juha oli asiasta harmistunut, koska hän oli itsekin loukkaantunut ja Tuomashan oli ajanut päin punaista! Juha ei tosin ollut katsonut minne astui ja oli yllättäen ryhtynyt ylittämään katua, jota pitkin Tuomas ajoi polkupyörällään.

Selvitä, mistä oikeudellisista ongelmista edellisissä tilanteissa on kyse. Mitkä eri oikeudelliset seikat voivat vaikuttaa siihen, onko Juha mahdollisesti korvausvastuussa Anterolle tai Tuomakselle sekä siihen, onko Tuomas mahdollisesti korvausvastuussa Juhalle.

Kysymys nro 6
Vastauksesta saa enintään 7 pistettä: kukin alakohta a-g=1piste. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on kohtiin a-g yhteensä 2 sivua (yhden paperin kumpikin puoli).

Veli Velallinen sai ulosottomieheltä postissa vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen. Niistä ilmeni, että Velallista vastaan oli tullut vireille ulosottoasia. Ulosottoasiassa hakijana oli Ulla Uhrila. Uhrilan saatava, suuruudeltaan 5.000 euroa, oli luonteeltaan vahingonkorvaussaatava. Sitä koskeva maksuvelvollisuus on asetettu Velalliselle samassa tuomiossa, jolla Velallinen oli tuomittu Uhrilan lievästä pahoinpitelystä sakkorangaistukseen. Tuomio on annettu 2.4.2012. Tuomio ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, koska Velallinen, Uhrila ja syyttäjä ovat hakeneet muutosta koko tuomiosta hovioikeudelta ja asia on siellä käsiteltävänä. Asia oli kokonaisuudessaan ollut hyvin riitainen jo käräjäoikeuskäsittelyssä.

Velallinen otti yhteyttä ilmoituksen lähettäneeseen kihlakunnanulosottomies Vanessa Virkalaan. Hän sopi Virkalan kanssa tapaamisesta seuraavana päivänä Virkalan virkahuoneessa. Tapaamisessa Velallinen kysyi seuraavat kysymykset Virkalalta:

a) Mihin perustuu se, että rikosasian oikeudenkäynnissä on voitu asettaa myös korvauksen maksuvelvollisuus?

b) Virkalan tiedustellessa Velallisen varallisuustilannetta kävi ilmi, ettei ulosmittauskelpoista palkkatuloa ole. Tästä syystä jouduttaisiin ulosmittaamaan muuta Velallisen omaisuutta. Kävi myös ilmi, ettei Velallisella ollut muuta omaisuutta kuin hänen laaja vinyylilevykokoelmansa, arvoltaan noin 3.000 euroa. Velallinen kuitenkin pyysi, että kokoelma katsottaisiin kuuluvan hänen erottamisetuunsa, koska hän on kerännyt vinyylilevyjä pikkupojasta saakka ja joukossa on todellisia harvinaisuuksia.  Saako Velallinen lukea kokoelman erottamisetuunsa näillä perusteilla?         

c) Sitten Velallinen muistikin, että hän saa myös asumistukea kuukaudessa 250 euroa. Rehellisyyden nimissä hän ilmoitti sen Virkalalle ja kysyi, saako hän pitää asumistuen kuitenkin itsellään.

d) Velallinen oli joka tapauksessa sitä mieltä, ettei ulosmittaus ole vielä mahdollinen, koska mainittu käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, eikä kyseessä ole yksipuolinen tuomio. Velallisen mielestä ennen kuin maksutuomio on lopullinen, ulosmittaukseen ei saa ryhtyä. Voiko ja mihin saakka ulosotto edetä käräjäoikeuden antaman lainvoimaa vailla olevan maksutuomion perusteella?

e) Siltä varalta, että Virkala katsoisi, että levykokoelma voidaan kaikesta huolimatta ulosmitata, Velallinen tiedusteli seuraavaa: voisiko hän pitää levykokoelman itsellään, jos hän hankkisi ystäviltään 3.000 euroa, joka vastaa kokoelman arvoa, ja antaisi sen rahamäärän vakuudeksi?

f) Velallinen oli kuullut, että luonnollisen henkilön ulosotto ei enää nykyisin kestä määräämätöntä aikaa ja että tuomioilla on täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva määräaika. Nyt Velallinen kysyy Virkalalta, kuinka pitkä määräaika koskee mainittua käräjäoikeuden tuomiota ja millä perusteella määräajan pituus määräytyy.

g) Jos Virkala päättää ulosmitata Velallisen levykokoelman tai muuta omaisuutta, minkä nimiseen tuomioistuimeen Velallinen voi valittaa ja mihin valituskirjelmä toimitetaan?

Anna perusteltu vastaus edellä mainittuihin kohtiin lain sisältö selostaen.

 

Kysymys nro 7
Kohdista a-h vastaaja voi saada yhteensä enintään 8 pistettä. Jokainen oikea vastauskohta tuottaa 1 p. Väärä tai tyhjä vastaus ei vähennä muista kohdista saatuja pisteitä. Valitse kohdista joko oikein tai väärin. Merkitse rasti (X) sen mukaan, onko väittämä oikein vai väärin. Irrota tämä sivu ja palauta vastauspaperien mukana.                                                                                                                                                                                                                                                                                                    

                   

                                                                                                                        OIKEIN/VÄÄRIN

 

a)Keskeinen pyrkimys yksityishenkilön velkajärjestelyssä on

niin sanottu rehabilisaatio                                                                            _______/_______

 

b)Välittömyydellä tarkoitetaan sitä, että oikeudenkäynnissä pyritään

ajalliseen yhtäjaksoisuuteen ja tiiviiseen käsittelyrytmiin                          _______/_______

 

c)Riitainen asia voidaan ratkaista kirjallisessa valmistelussa, jos asian

ratkaiseminan ei edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan 

asiaosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä        _______/_______

 

d)Suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä voidaan

ensin ratkaista se, onko vaatimuksen perusteena oleva sopimus

pätevä, jolloin annettavaa tuomiota kutsutaan osatuomioksi                  _______/_______

 

e)Tarpeettoman turvaamistoimen hakeneella on tuottamusta

edellyttävä korvausvastuu turvaamistoimesta aiheutuneesta

vahingosta                                                                                                      _______/_______

 

f)Vastaaja voi antaa suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn

rikosasiassa vasta, kun vastaajaa koskeva syyte on tiedossa                        _______/_______

 

g)syyttäjä saa laajentaa syytteen saman tekijän toiseen tekoon,

jos tuomioistuin pitää tällaista laajentamista soveliaana                              _______/_______

 

h)Kantaja on vaatinut riita-asiassa käräjäoikeudessa vastaajalta 11.000

euroa. Vastaaja on tuomittu maksamaan kantajalle 3.000 euroa. Kantaja

vaatii hovioikeudessa alkuperäisen kanteen mukaisesti 11.000 euroa.

Kantaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan                                                                                                      _______/_______




ARVOSTELUPERUSTEET 2012

KYSYMYS 1.

Selvitä täysi-ikäisen henkilön edunvalvojan yleisen toimivallan sellaiset rajoitukset ja rajat, jotka liittyvät henkilöä koskeviin ja henkilökohtaisiin asioihin. Anna perusteltu vastaus.

Mallivastaus:

-        Taloudellisista asioista poiketen (0,5 p.) päämiehen henkilöä koskevat ja henkilökohtaiset asiat jäävät osin kokonaan / pääosin edunvalvojan toimivallan ulkopuolelle (1p). Henkilöä koskevien ja henkilökohtaisten asioiden lähempiä määritelmiä lainsäädäntömme ei tunne (0,5 p). Myöskään täysin vakiintunutta käsitystä ei tästä ole (0,5p).

 

-        Henkilöä koskevilla asioilla ymmärretään yleensä yksilön omaan elämismaailmaan, terveydentilaan, yksityisyyteen ja identiteettiin liittyvä asioita (1p). Jotta emme jäisi vaille asianmukaista edustamista näissä asioissa, edunvalvoja voidaan tuomioistuimen toimesta määrätä niitä varten. Muutoin ne eivät kuulu edunvalvojan kelpoisuuteen (1p).

 

-        Henkilökohtaiset asiat ovat puolestaan itsemääräämisoikeutemme ydinasioita, jotka on haluttu pitää meidän itsemme kompetensiin / toimivaltaan kuuluvina (1 p). Sellaisina on holhoustoimilaissa lueteltu eräitä aina edunvalvojan kelpoisuuden ulkopuolelle jääviä asioita (1p). Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta:

  • antaa suostumusta avioliittoon (0,5p) tai lapseksiottamiseen (0,5p) tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista (0,5p), tehdä tai peruuttaa testamenttia (0,5p) eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen (0,5p).

-        Korostetusti henkilökohtaisen asian rajaa on testattu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa (0,5p). Korkein oikeus totesi, että isyyden kumoaminen rinnastuu vaikutuksiltaan HolhTL lueteltuihin asioihin (0,5p).

 

-        Henkilökohtaisiin asioihin kuuluu myös henkilötietojen käsittely (0,5p).

  • Lähtökohtana on, että taloudellisten asioiden hoidossa sekä päämiehen huollon ja terveydenhuollon järjestämisen yhteydessä edunvalvoja voi tarvittavassa määrin käsitellä päämiehen henkilötietoja ilman tuomioistuimen määräystä TAI käytännönerimerkki (palvelutalojen auloissa olevat asukasluettelot tai videovalvonnan järjestäminen potilashuoneeseen) (0,5p).

 

-        Henkilökohtaisiin asioihin kuuluu niin ikään avioehtosopimus (0,5 p). Asiasta on avioliittolaissa erityissäännös TAI asian sisällöllinen selvittäminen (0,5p).

-        Ongelmalliseksi on osoittautunut suhtautuminen henkilövakuutuksiin (0,5p).

  • Säästöhenkivakuutukseen liittyvä näkökohta, kuten esim. se, että käytännössä edunvalvojat ovat tehneet näitä sopimuksia taloudellisina sopimuksina (0,5 p).

 

-        Asioiden jaottelua taloudellisiin ja henkilöä koskeviin sekä henkilökohtaisiin vaikeuttaa osaltaan se, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu holhoustoimilain mukaan myös huolenpito päämiehestä. Kun huoltoon liittyvät sopimukset ovat sekä henkilöä koskevia että samalla taloudellisia niihin ei kuitenkaan tarvita erityistä määräystä (1p.)

 

-        Edunvalvontatilanteita koskee perustuslaillinen luottamuksellisen viestin suojan pääsääntö (0,5p). Sen mukaan edunvalvojalla ei pääsääntöisesti ilman päämiehen suostumusta ole oikeutta avata päämiehelle saapuneita kirjeitä ja muita vastaavia suljettuja viestejä (0,5).

 

-        Lisäksi, vaihtoehtoisesti edellä mainittujen kohtien kanssa, on hyvitetty (0,5 p) ositussopimuksen selvittämisestä ja nimen muuttamisen mainitsemisesta henkilökohtaisena asiana, joka ei kuulu edunvalvojan tehtäviin.

 

KYSYMYS 2.

a)     Oikeusjärjestys, osa I, s. 369 (10 p.)

-        Laki yksityisyyden suojasta työelämässä/Työelämän yksityisyyslaki (1 p.) (Selite: Ko. laki koskee molempia kohtia a–b, mutta sen mainitsemisesta hyvitettiin vain kerran.)

-        Tekninen valvonta kuuluu yhteistoimintamenettelyn puitteisiin. Jos yritys ei kuulu yt-menettelyn piiriin, on työntekijöitä kuultava ennen valvonnan käyttöönottoa. Kun valvonnasta tiedotetaan, on samalla tiedotettava, milloin ja miten yt-neuvotteluja on käyty. (1 p.) (Selite: Jos vastauksessa mainittiin vain tiedottaminen, mutta ei yt-neuvotteluja/työntekijöiden kuulemista, siitä hyvitettiin 0,5 pisteellä. Jos vastauksessa todettiin, että valvonta edellyttää työntekijöiden lupaa/suostumusta, siitä ei hyvitetty.)

-        Valvonta on viimekätinen menettely, sitä ennen on selvitettävä yksityisyyteen vähemmän puuttuvien valvontakeinojen käyttömahdollisuudet. (1 p.)

-        Pääsääntöisesti kameraa ei ole lupa käyttää yksittäisen työntekijän jatkuvaan valvontaan./Henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei yleensä saa olla kameravalvontaa. (1 p.)

  • Ellei yksittäisen työntekijän valvonta ole välttämätöntä esim. työntekijän turvallisuuden (0,5 p.) tai merkittävien omaisuusrikosten estämisen (0,5 p.) vuoksi. (Selite: Jos vastauksessa viitattiin vain yleisesti rikosten estämiseen/selvittämiseen, siitä ei hyvitetty.)
  • Yksittäiseen työntekijään kohdistuvasta valvonnasta voidaan työntekijän omasta aloitteesta sopia. (0,5 p.)

-        Kiellettyä on valvonnan järjestäminen käymälään, pukeutumistilaan ja muuhun vastaavaan paikkaan ja ylipäätään henkilöstötiloihin sekä tällaisen paikan kulkutien kuvaaminen. (1 p.)

-        Nauhoituksia saa lähtökohtaisesti käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on tehty. (1 p.)

  • Sallittua on myös käyttö työsuhteen purkamiseksi (0,5 p.), häirinnän tai ahdistelun osoittamiseksi (0,5 p.) tai työtapaturmien selvittämiseksi (0,5 p.).

-        Nauhoitukset on hävitettävä niiden käytyä tarpeettomiksi ja viimeistään vuoden kuluttua nauhoituksesta ellei jokin sellainen asia, missä ne edelleen ovat tarpeellisia, ole kesken. (1 p.)

 

b)     Oikeusjärjestys, osa I, s. 370 (5 p.)

-        Työnantajan oikeus hakea/avata työntekijän henkilökohtaiseen sähköpostiin tulleita viestejä koskee vain työntekijälle poissaolon aikana tulleita viestejä tai hänen juuri ennen poissaolon alkamista lähettämiään viestejä. (1 p.) (Selite: Jos vastauksessa oli vain yleisempi maininta siitä, että hakemis-/avaamisoikeus koskee poissaolotapauksia, siitä hyvitettiin 0,5 pisteellä.)

-        Edellytyksenä on, ettei työntekijän suostumusta saada kohtuullisessa ajassa. (1 p.) (Selite: Jos vastauksessa todettiin, että hakeminen/avaaminen edellyttää työntekijän suostumusta/lupaa, siitä ei hyvitetty.)

-        Tulee olla kyse tehtäviään itsenäisesti hoitavan työntekijän (0,5 p.) sellaisista viesteistä, jotka ovat työnantajan kannalta välttämättömiä (0,5 p.). (Selite: Jos vastauksessa todettiin vain, että asian tulee olla työasia/työhön liittyvä asia/työnantajalle kuuluva asia, siitä ei hyvitetty.)

-        Hakeminen/avaaminen on sallittua vain, jos työntekijällä on ollut mahdollisuus ilmoittaa järjestelmän puitteissa poissaolostaan tai siirtää posti toiselle henkilölle. (1 p.)

-        Oikeus avaamiseen vain, jos ulkopuoliseen lähettäjään tai vastaanottajaan ei saada yhteyttä. (1 p.)

  

KYSYMYS 3.

 

1. kysymys (5 p)

a. määritelmä

  i. viranomaisen toimi tarpeellinen ja asianmukainen (= mitoitus alimmalle tasolle, jolla vaikutus), 

  1 p

  ii. välineet oikein muotoiltu tavoitteen kannalta (oikea suhde päämäärään), 1 p b. miksi tarvitaan: jos seuraus epäedullinen, rajaa, 1 p c. liityntä: oikeudenmukaisuus, kohtuus, tarkoitussidonnaisuus (jokin näistä), 1 p d. maininta: EU oikeus, KKO, hallintolaki (jokin), 1 p

 

2. kysymys

a. (5p) vieraan valtion laki sovellettavaksi, 1 p b. takaisinviittaus, 1p c. oma laki sovellettavaksi, 1 p d. vain, jos nimenomaisesti mainittu, 1 p ("kielletään", 0,5 p) e. esimerkki: perheoikeudellinen poissuljenta, 1 p

b. (5p) vieraan valtion oikeutta ei saa soveltaa (jos vain "tuomiota", 1 p) b. perusteiden vastaisuus, 0,5 (ajatus perusteista täytyy olla, ei riitä periaatteiden tai perustuslain ym.) c. lopputulos perusteiden vastainen, 0,5 p d. soveltuvuus: moraali tai tasa-arvo (rodullinen), 1 p e. imaisu: yleinen (0,5 p), ei tarvita erityistä säännöstä (0,5 p) ("oikeusperiaattein", "on voimassa yleisesti") f. tulkinta suppea (0,5 p), koska poikkeussäännös (0,5 p)

KYSYMYS 4.

A. Tammi teki B. Hirven kanssa kaupat 2.5.2012 Hirven omistamasta ravihevosesta Hoponen. Sopimus solmittiin suullisesti. Tammi maksoi hevosesta 25.000 euron kauppahinnan. Hoponen piti luovuttaa Tammelle eläinlääkärintarkastuksen jälkeen 1.6.2012. Omistusoikeus hevoseen siirtyi osapuolten sopimuksen mukaan Tammelle heti 2.5.2012.

Kun luovutuspäivä eli 1.6.2012 koitti, Hirvellä ei enää ollut hevosta. Hirvi ilmoitti myyneensä hevosen C. Metsolle 15.5.2012 30.000 euron kauppahintaan. Metso oli saanut hevosen hallintaansa 17.5.2012.

Tammi haluaa Hoposen itselleen Metsolta. Metso on kieltäytynyt luovuttamasta hevosta Tammelle. Metso on ilmoittanut, ettei hän ollut tiennyt mitään Tammen ja Hirven välisestä kaupasta. Hirvi oli ilmoittanut Metsolle olevansa Hoposen omistaja ja Hoponen oli ollut Hirven tallissa.

Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan? Pohdi, onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?

 

a) osion pisteytys (sivut osasta II):

– Hoponen eli hevonen on irtain esine ja irtaimen kaupassa tavara (s. 84, 95) 0,5 pistettä.

– Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkemmasta erittelystä ei saa pisteitä vaikka tiedot olisivat oikein.

– Kyse on siitä, miten suhtaudutaan kilpaileviin sopimuksiin eli sivullissitovuudesta (s. 125) 0,5 piste.

– Tilanteen kuvaaminen siten, että vastauksesta selvästi ilmenee ongelman olevan sopimusten keskinäinen kilpailu riittää em. pisteen saamiseen.

- Lähtökohtana sivullissitovuutta arvioitaessa on aikaprioriteetti tai sitomattomuus. Aikaprioriteetin mukaan aikaisemmalla oikeudella on etusija myöhäisempään nähden ja sitomattomuus tarkoittaa sitä, että aikaisempi oikeus ei sido myöhäisempään nähden. (127-128) 1 pistettä

            – Hyväksyttävästä vastauksesta täytyy ilmetä myös käsitteiden sisältö.

– Jos vain toinen käsite ja sen sisältö mainitaan, voi tältä osin saada 0,5 pistettä.

– Aikaprioriteetti voi kumoutua, jos myöhempi oikeuden saaja on ollut perustellussa vilpittömässä mielessä eli tapahtuu ekstinktio (s. 134) 1 piste.

            – Pelkän sanan ekstinktio mainitsemista ei edellytetä eikä siitä saa hyvitystä.

-        Hyväksyttävästä vastauksesta on ilmettävä sekä kumoutuminen ja se, että myöhempi oikeus menee tällöin aiemman ohi. Tältä osin hyväksytään myös aikaprioriteettiin viittaaminen, jos käsitteen sisältö on vastauksessa muualla selitetty.

– Perustelulla vilpittömällä mielellä tarkoitetaan sitä, ettei myöhempi oikeudenhaltija tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää aiemmasta oikeudesta (s. 111, 134) 1 piste.

– Pelkän sanan ”vilpitön mieli” tai ”perusteltu vilpitön mieli” mainitseminen on pisteytetty edellisessä kohdassa ja tämän kohdan pisteen saaminen edellyttää käsitteen sisällön selvittämistä vastauksessa.

– Sivullisiin ulottuvien oikeuksien tulisi kytkeytyä heidän havaittavissa oleviin seikkoihin eli julkisuusvaatimus. Tällä tarkoitetaan sitä, että esineeseen kohdistuvan oikeuden on oltava sivullisten havaittavissa (s. 108) 1 piste.

– Hallinnalla on positiivinen ja negatiivinen luotettavuus- eli legimitaatiovaikutus. Positiivinen vaikutus tarkoittaa sitä, että sivullinen voi luottaa sopimuskumppaninsa määräämisvaltaan esineestä ja negatiivinen sitä, että kenelläkään muulla ei ole oikeutta esineeseen (s. 110-111) 1 piste.

– Tradition toteutuminen eli hallinnan siirto on edellytys suojan saamiselle irtaimen esineen osalta (s. 108, 117) 1 pistettä.

– Pelkän tradition mainitseminen ei riitä em. pisteen saamiseen, vaan vastauksesta on ilmettävä tällä tarkoitettavan hallinnan siirtoa.

– Irtaimen esineen osalta sivullisvaikutuksia arvioidaan hallinnan perusteella. (s. 92, 108). Hirvellä oli Hoponen hallinnassaan ja hän esiintyi hevosen omistajana 1 piste.

-        Täyden pisteen saaminen edellyttää molempien osien (hallinnan ja esiintymisen omistajana mainitsemista).

-        Omistajana esiintyminen oikeutti Metson olettamaan, että Hirvi on nimenomaan omistaja. Ilman tätä oletusta hän ei olisi voinut saada vilpittömän mielen suojaa (johtopäätös perustuu sekä s. 110-111 tekstiin legitimaatiovaatimuksesta että perusteltua vilpitöntä mieltä koskevaan tekstiin s. 111 ja 134). Jos omistajana esiintymisen merkitystä ei ollut ymmärretty, saattoi tehtävästä saada enintään 0,5 pistettä, jos hallinnan merkitys oli tuotu esille eli todettu, että Hoponen oli Hirven hallinnassa hänen myydessään ja luovuttaessaan hevosen Metsolle.

– Metso oli vilpittömässä mielessä ja saattoi luottaa Hirvellä olevan oikeuden myydä Hoponen hänelle. Metsolla ei ole velvollisuutta luovuttaa hevosta Tammelle (s. 108) 1 piste.

– Tehtävän annossa on pyydetty vastausta, joten opiskelijan on pystyttävä tekemään edellä mainittu johtopäätös. Johtopäätös on myös tapausselostuksen perusteella ainoa oikea.

-        Jos johtopäätös on epäselvä eli Metson oikeutta pitää hevonen ei tuoda selvästi esille, voi pisteitä saa 0,5.

– Jos sivullinen Metso tiesi, että hallintaa koskeva olettama ei pidä paikkaansa eli hän oli vilpillisessä mielessä, ei hänen oikeuttaan suojata (s. 111) 1 piste.

– Pisteen saamiseksi riitti myös se, että todettiin, että Metson ollessa vilpillisessä mielessä noudatetaan aikaprioriteettia tai että tässä tilanteessa Metson on luovutettava Hoponen Tammelle.

 

Tehtävässä pyydettiin vastausta esineoikeudellisiin ongelmiin. Pisteitä ei siten ole annettu irtaimen kauppaan tai osapuolten väliseen korvausvastuuseen liittyvistä vastauksista.

 

Myöskään kaikkia esineoikeudellisia, sinänsä oikeita tietoja ei ole pisteytetty. Esimerkiksi yksilöintivaatimus on tapauksessa selvästi täyttynyt, koska kaupan kohteena on tietty hevonen eli juuri Hoponen. Tämän takia yksilöintivaatimuksesta ei saanut pisteitä.



KYSYMYS 5.

Juha J. oli kyläilemässä opiskelijatuttavansa Antero A:n luona vapun merkeissä 1.5.2012. Selittäessään elämänsä parasta kalajuttua ja levittäessään kätensä osoittamaan kalan kokoa Juha onnistui tönäisemään lattialle Anteron kannettavan tietokoneen. Kone rikkoutui, ja erilaisia pieniä osia (kuten näppäimiä) levisi vähän kaikkialle.

Tietokonetta ei yllättäen kannattanut korjata, koska korjaus olisi maksanut noin 1.500 euroa. Tietokoneen Antero oli ostanut vuonna 2008 opinnot aloittaessaan. Se oli silloin maksanut noin 1.000 euroa. Antero ei saanut lähes valmista graduaan ulos koneesta, koska kovalevy oli hajonnut. Anterolla ei ollut varmuustiedostoja. Vahingon takia kevääksi 2012 suunniteltu valmistuminen lykkääntyi syksyyn 2012.

Antero ilmoitti vaativansa Juhalta uuden kannettavan tietokoneen hinnan (750 euroa) ja korvausta oikeustieteen maisteriksi valmistumisen myöhästymisestä (Antero arvioi menettäneensä kolmen kuukauden palkan eli yhteensä 12.000 euroa). Sen paremmin Juhalla kuin Anterolla ei ollut vakuutusta, joka olisi kattanut vahingon.

Anteron vaatimuksesta harmistunut Juha lähti kävelylle. Olisihan Anteron pitänyt huolehtia varmuuskopiosta ja säilyttää tietokoneensa turvallisemmassa paikassa. 

Juha ei lainkaan huomannut punaista päin ajanutta pyöräilijä Tuomas T:tä, vaan he törmäsivät. Molemmat loukkaantuivat lievästi; Juha loukkasi kätensä ja Tuomas polvensa. Tuomas vaati Juhalta korvauksia 1.000 euroa vamman hoidosta sekä kivusta ja särystä. Hänen mukaansa Juha oli täysin yllättäen astunut pyörätielle ja siten aiheuttanut vahingon. Juha oli asiasta harmistunut, koska hän oli itsekin loukkaantunut ja Tuomashan oli ajanut päin punaista! Juha ei tosin ollut katsonut minne astui ja oli yllättäen ryhtynyt ylittämään katua, jota pitkin Tuomas ajoi polkupyörällään.

Selvitä, mistä oikeudellisista ongelmista edellisissä tilanteissa on kyse. Mitkä eri oikeudelliset seikat voivat vaikuttaa siihen, onko Juha mahdollisesti korvausvastuussa Anterolle tai Tuomakselle sekä siihen, onko Tuomas mahdollisesti korvausvastuussa Juhalle.

b) osion pisteytys (sivut osasta III):

– Kyse on vahingosta eli odotetun ja todellisen tapahtumakulun välisestä, vahingonkärsijälle epäedullisesta erosta. (s. 20, 22) 1 piste.

– Oikeudellinen ongelma on juuri vahingon sattuminen, joten tämä seikka on osattava selostaa. Mikäli vastauksesta ilmeni selvästi, että kyse on vahingonkorvauksesta ilman vahingon tarkempaa määritelmää, vastauksesta saa 0,5 pistettä.

– Vahinko ilmenee henkilön loukkaantumisena tai esineen vaurioitumisena. Hyväksyttävää on myös se, että vastauksessa todetaan tietokoneen osalta kyseessä olevan esinevahinko ja yhteentörmäyksen osalta henkilövahinko (s.20, 22-23)  1 piste

– Vastauksessa piti nimenomaan todeta, että kyse on henkilövahingosta ja esinevahingosta. Pelkästään tapauksessa mainittuihin erilaisiin rahamääriin tai tapahtumiin (tietokoneen rikkoutuminen ja pyöräilijän / jalankulkijan yhteentörmäys) viittaamisesta ei saanut pistettä.

– Jos vain toinen vahinkojen ilmenemismuodoista mainittiin, vastauksesta sai 0,5 pistettä.

– Täyden korvauksen periaate eli vahingonkärsineelle on päästävä mahdollisimman lähelle sitä asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahingon aiheuttanutta tapahtumakulkua. Rikastumiskielto eli vahingonkärsinyt ei saa hyötyä vahinkotapahtumasta (s. 22-23) 1 piste.

            – Pisteen saamiseksi vastauksessa piti selittää käsitteen sisältö.

            – Jos vain toinen käsite selitettiin, sai vastauksesta 0,5 pistettä.

– Syy-yhteys tarkoittaa vahinkoa aiheuttaneen teon tai toiminnan ja vahinkoseurausten välistä syy-seuraus –suhdetta (s. 24-25) 1 piste.

– Pelkästä positiivisen ja negatiivisen kontrollin maininnasta (jotka ovat molemmat syy-yhteyden osatekijöitä) sai 0,5 pistettä.

– Syy-yhteys oli molemmissa tapauksissa selvä (J:n käsien levittely aiheutti tietokoneen putoamisen ja J:n / T:n toiminta aiheutti ”törmäyksen”). Tämän takia syy-yhteyden enemmästä pohtimisesta ei saanut pisteitä.

– Vastuuperusteena voi olla aiheuttamisperiaate (s. 27) 0,5 pistettä.

            – Mainitun pisteen saamiseen riitti periaatteen maininta.

– Vastuuta arvioidaan tapauksessa tuottamusperiaatteen pohjalta. Tämän periaatteen mukaan vain johonkin moitittavaan syyllistyneen aiheuttajan tulee joutua korvausvastuuseen (s. 28) 1 piste.

            - pelkkä tuottamuksen maininta 0,5 pistettä.

            - pelkkä moitittavuuden tuominen esille 0,5 pistettä

– Tuottamusta arvioidaan käyttäytymisstandardin perusteella. Lähtökohtana on kaikkia koskeva ”huolellisen perheenpään” –standardi (s. 28) 1 piste.

-        pelkän käyttäytymisstandardin maininnasta saa 0,5 pistettä.

-        pelkän ”huolellisen perheenpään” –standardin maininnasta saa 0,5 pistettä.

– Tuottamus voi ilmetä myös toimintaa varten annettujen säännösten ja määräysten rikkomisena. Esimerkiksi liikenteessä tuottamus voidaan päätellä siitä, että vahingonaiheuttaja ei ole noudattanut liikennesääntöjä (s. 29) 1 pistettä.

– Pelkkä liikennesääntöjen maininta osana vastuuratkaisua toi 0,5 pistettä, jos yhteyttä tuottamuksen arviointiin ei ollut tehty.

– Myös pelkästä Tuomaksen vastuun pohtimisesta, jossa viitattiin liikennesääntöihin, sai 0,5 pistettä.

– Molemmilla osapuolilla on vahingon minimoimisvelvollisuus. Tarpeellisiin varautumistoimiin on ryhdyttävä jo ennen vahinkoa. Tällaisena toimena voidaan pitää varmuuskopiointia ja tavanomaisen vakuutusturvan ylläpitämistä (s. 33, 34) 1,0 pistettä.

– Täyden pisteen sai, jos vastauksessa tuotiin esille A:n huolimattomuus varmuuskopioiden osalta ja sen merkitys vastuun kannalta. Johtopäätöksellä ei ollut merkitystä eli hyväksyttävää oli katsoa varmuuskopioinnin olevan täysin merkityksetöntä J:n vastuun kannalta, osittain merkityksellistä tai poistavan J:n vastuun gradun ”tuhoutumisesta” seuranneista vahingoista kokonaan).

– Pisteen sai myös silloin, kun vastauksessa viitattiin vaara-asemaan ja pohdittiin em. tavoin varmuuskopioinnin merkitystä.

– Omalla myötävaikutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa vaara-asemassa oleva itse kohottaa vahingonvaaraansa. Tällaisissa tilanteissa vastuu voidaan jakaa aiheuttajan ja vahingonkärsijän kesken (s. 33) 1 piste.

-        Täyden pisteen saaminen edellytti käsitteen ”oma myötävaikutus” selostamista.

-        Vaara-aseman muutosten pohtimisesta ilman oman myötävaikutuksen esille tuomista (henkilövahingon osalta – gradun varmuuskopiointi on pisteytetty erikseen) sai 0,5 pistettä.

– A:n astumista tielle katsomatta voidaan pitää / olla pitämättä myötävaikutuksena 0,5 pistettä.

– Tehtävänkuvaus edellytti A:n toiminnan pohtimista. Molemmat vaihtoehdot (kyse on / ei ole myötävaikutuksesta) ovat hyväksyttäviä.

– Hyväksyttävää oli myös se, että vastauksessa pohdittiin A:n toiminnan merkitystä T:n korvausvaatimuksen osalta.

Kysymyksessä pyydettiin pohtimaan niitä seikkoja, jotka vaikuttavat korvausvastuuseen. Kannanottoja siitä, miten suuri osa ja minkälaisia korvauksia voisi tulla maksettaviksi, ei ole pisteytetty, vaikka esimerkiksi kipuun ja särkyyn liittyvä toteamus olisi ollut oikea.

 

KYSYMYS 6.

Oikeusjärjestys osa III, Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon perusteet

            a) s. 340: Ulosottoperuste saattaa syntyä myös rikosasian oikeudenkäynnissä. Näin käy silloin, kun rikosasian yhteydessä on adheesioperiaatteen mukaisesti (½ p.) käsitelty yksityisoikeudellinen korvausvaade rikoksentekijää kohtaan (½ p). => Velalliselle oli voitu adheesioperiaatteen perustella asettaa tällainen maksuvelvollisuus rikosoikeudenkäynnissä.

- adheesioperiaatteen sijasta hyväksytty liitännäisperiaate (½ p, mainittu s. 306)

            b) s. 344: Velallisen erottamisetuun kuuluu tunnearvoa omaavat esineet (½ p.), mutta vain kohtuulliseen arvoon (½ p.). => Velallinen saa/ei saa tunnearvon perusteella erottaa levykokoelman, koska 3.000 euroa on/ei ole kohtuullinen arvo.

  • ei hyväksytty muotoilua ”saa erottaa tiettyyn arvoon asti”, koska se viittaa tiettyyn euromäärään

            c) s. 344: Velallinen saa pitää itsellään määrätarkoitukseen (½ p.) myönnetyt sosiaalietuudet (½ p.), kuten asumistuen. => Velallinen saa pitää asumistuen itsellään.

  • ei pistehyvitystä, jos on todettu, että osana suojaosuutta asumistukea ei saa ulosmitata.

d) s. 341: Käräjäoikeuden riitaisessa asiassa antama lainvoimaa vailla oleva tuomio, jossa velalliselle on asetettu maksutuomio, voidaan panna tiettyyn vaiheeseen saakka täytäntöön, vaikka tuomio ei ole lainvoimainen. Velallisen omaisuutta saadaan ulosmitata sellaisen tuomion perusteella (½ p.), mutta omaisuutta ei saa myydä, paitsi jos omaisuuden arvo laskee nopeasti (½ p.). => Virkala voi ulosmitata Velallisen levykokoelman, mutta sitä ei saa myydä, koska kokoelman arvo ei laske nopeasti.

e) s. 341: Velallinen voi estää lainvoimaa vailla olevan käräjäoikeuden maksutuomion asettamalla torjuntavakuuden (½ p.). Torjuntavakuus asetetaan hakijan saatavasta (5 000 euroa) ja ulosottokuluista (½ p.). => Velallisella on oikeus estää ulosmittaus asettamalla torjuntavakuus, mutta 3.000 euroa ei riitä estämään ulosmittausta, koska hakijan saatava on 5 000 euroa (+ulosottokulut).

  • jos kysymys on ymmärretty niin, että velallinen antaisi ystävilleen levykokoelman vakuudeksi ja maksaisi 3.000 ja muuta omaisuutta ulosmitattaisiin 2.000 euron arvosta, pistehyvitys ½ p.

f) s. 339: Määräaika on 20 vuotta (½ p.), jos myös velkoja on luonnollinen henkilö (½ p.). => Koska Uhrila (velkoja) on luonnollinen henkilö, korvaussaatavan lopullinen vanhentumisaika on 20 vuotta.

  •  hyväksytty vastaukseksi (½ p.) myös peruste, että kyseessä on vakavasta rikoksesta johtuva korvaussaatava.
  • pistehyvitys ½ p. jos on vain todettu, että tuomion saamisen jälkeen vanhentuminen on katkaistava vähintään 5 vuoden välein.

g) s. 346: Valitus ulosottomiehen toimista tehdään käräjäoikeudelle (½ p.). Valituskirjelmä toimitetaan ulosottomiehen kansliaan (½ p.). => Velallisen tulee jättää Virkalan kansliaan käräjäoikeudelle osoitettu ulosottovalitus.

  • kysymys koskee ulosottomiehen toimista tehtyä valitusta, joten ei pistehyvitystä, jos on selostettu, miten käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomioon haetaan muutosta.

 

KYSYMYS 7.

Oikeusjärjestys osa III, Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon perusteet                                    

a) Keskeinen pyrkimys yksityishenkilön velkajärjestelyssä on niin sanottu rehabilitaatio: OIKEIN (s. 258)

b) Välittömyydellä tarkoitetaan sitä, että oikeudenkäynnissä pyritään ajalliseen yhtäjaksoisuuteen ja tiiviiseen käsittelyrytmiin: VÄÄRIN (s. 263)

c) Riitainen asia voidaan ratkaista kirjallisessa valmistelussa, jos asian ratkaiseminen ei edellytä

pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä: OIKEIN (s. 278) 

d) Suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä voidaan ensin ratkaista se, onko vaatimuksen perusteena oleva sopimus pätevä, jolloin annettavaa tuomiota kutsutaan osatuomioksi: VÄÄRIN (s. 292-293)

e) Tarpeettoman turvaamistoimen hakeneella on tuottamusta edellyttävä korvausvastuu turvaamistoimesta aiheutuneesta vahingosta: VÄÄRIN (s. 294)                                                                                                          

f) Vastaaja voi antaa suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn rikosasiassa vasta, kun vastaajaa

koskeva syyte on tiedossa: OIKEIN (s. 309)

g) Syyttäjä saa laajentaa syytteen saman tekijän toiseen tekoon, jos tuomioistuin pitää tällaista laajentamista soveliaana: OIKEIN (s. 314) 

h) Kantaja oli vaatinut riita-asiassa käräjäoikeudessa vastaajalta 11.000 euroa. Vastaaja oli tuomittu maksamaan kantajalle 3.000 euroa. Kantaja vaati hovioikeudessa alkuperäisen kanteen mukaisesti 1. 000 euroa. Kantaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan: OIKEIN (s. 325-326)