LAPIN YLIOPISTO
OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA


YLEISTÄ

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot.

Jatko-opintojen suorittaminen tiedekunnassa merkitsee ohjattua työskentelyä. Jatko-opintojen suorittaminen edellyttää kuitenkin jatko-opiskelijalta myös oma-aloitteisuutta ja huomattavassa määrin itsenäistä työskentelyä. Jatko-opintojen aikana opiskelija osallistuu muun muassa luentoihin ja seminaareihin ja muuhun koulutukseen sekä laatii lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot tukevat molemmissa tutkinnoissa tieteellisen ajattelun kehitystä ja kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön.

Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija

  1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
     
  2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
     
  3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
     

Oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot ovat toisistaan erillisiä tutkintoja, joissa on osittain samat tutkintovaatimukset. Mikäli jatko-opiskelija suorittaa molemmat tutkinnot, pääosa opinnoista suoritetaan lisensiaatin tutkinnon yhteydessä.

Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on antaa ammatissa toimiville lakimiehille tarpeellista oikeudellista lisäkoulutusta. Lisensiaatin tutkinto on mahdollista suorittaa myös yhtenä välivaiheena tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Tällöin lisensiaatintutkimuksen aihepiiri suositellaan valittavaksi samasta aihepiiristä kuin väitöskirjan aihe, jotta lisensiaatin tutkinnon suorittaminen ei aiheuta viivytystä tohtorin tutkinnon suorittamisessa. Lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta (120 opintopistettä).

Oikeustieteen tohtorin tutkinto on tarkoitettu sekä tutkijanuralle aikoville että oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin hakeutuville. Tutkinnon ohjeellinen suoritusaika päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta (240 opintopistettä).

HAKEMINEN

Jatkotutkintojen suorittamisoikeus ja jatko-opintojen aloittaminen

Jatko-opiskelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat jatko-opintoihin päättyvät 15.4. ja 30.9. tai hakuajan päättymistä seuraavana arkipäivänä. Erityisestä syystä jatko-opinto-oikeus voidaan myöntää myös muuna aikana.

Jatkotutkinnoissa erikoistutaan tiettyyn oikeudenalaan ja siihen liittyvään tutkimusaiheeseen. Ennen jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemista on tarpeen käydä keskusteluja oppiaineen vastaavan opettajan sekä mahdollisten työnohjaajien kanssa.

Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisoikeus voidaan myöntää oikeustieteen maisterille tai kandidaatille tai perustellusta hakemuksesta myös muun suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle. Hakukelpoisuus on kuvattu tarkemmin jäljempänä.

Hakijan tulee osoittaa, että hänellä on riittävät edellytykset lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen. Hakemus osoitetaan tiedekunnalle, ja jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani.

Opiskelijan tulee hakemuksessaan

  • nimetä lisensiaatin tutkinnon pääaine ja tutkimuksensa aihepiiri,
     
  • antaa selvitys valmiudestaan suorittaa lisensiaatin tutkinto (esim. kopio tutkintotodistuksesta) ja
     
  • esittää tutkimus- ja opintosuunnitelma. Tämä on hakemuksen tärkein osio, ja se on syytä laatia huolellisesti. Hyvään tutkimussuunnitelmaan kuuluu tutkimusteeman erittelyn ohella myös tutkimusmetodin ja tutkimuksen toteutuksen esittely. Lisätietoja tutkimussuunnitelman laatimisesta löytyy tiedekunnan ohjeesta.
     

Opiskelija voi hakemuksessaan ehdottaa tietyn henkilön/tiettyjen henkilöiden määräämistä työnohjaajaksi. Hakemus voidaan hyväksyä vain, mikäli tiedekunta pystyy osoittamaan tehtävään työnohjaajaksi soveltuvan ja tehtävään suostuvan henkilön.

Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittamisoikeus voidaan myöntää oikeustieteen lisensiaatille tai suoraan oikeustieteen maisterille tai kandidaatille tai perustellusta hakemuksesta myös muun suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle. Hakukelpoisuus on kuvattu tarkemmin jäljempänä.

Hakijan tulee osoittaa, että hänellä on riittävät edellytykset tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hakemus osoitetaan tiedekunnalle, ja jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani.

Opiskelijan tulee hakemuksessaan

  • nimetä tohtorin tutkinnon pääaine ja tutkimuksensa aihepiiri,
     
  • antaa selvitys valmiudestaan suorittaa tohtorin tutkinto (esim. kopio tutkintotodistuksesta, ansioluettelo, alustava rahoitussuunnitelma, sekä mahdolliset lausunnot tulevalta ohjaajalta tai ohjaajilta tai muilta asiantuntijoilta) ja
     
  • esittää tutkimus- ja opintosuunnitelma. Tämä on hakemuksen tärkein osio, ja se on syytä laatia huolellisesti. Hyvään tutkimussuunnitelmaan kuuluu tutkimusteeman erittelyn ohella myös tutkimusmetodin ja tutkimuksen toteutuksen esittely. Lisätietoja tutkimussuunnitelman laatimisesta löytyy tiedekunnan ohjeesta.
     

Opiskelija voi hakemuksessaan ehdottaa tietyn henkilön/tiettyjen henkilöiden määräämistä työnohjaajaksi. Hakemus voidaan hyväksyä vain, mikäli tiedekunta pystyy osoittamaan tehtävään työnohjaajaksi soveltuvan ja tehtävään suostuvan henkilön.

Hakukelpoisuus muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon perusteella

Oikeustieteelliset jatkotutkinnot perustuvat syvälliseen oikeustieteelliseen osaamiseen. Jatkotutkinnon sisältö on suunniteltu silmälläpitäen hakijoita, joilla on oikeustieteellinen perustutkinto.

Jatkotutkintojen suorittamisoikeus voidaan kuitenkin myöntää myös muun ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan jatko-opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon suorittamisoikeutta koskevassa hakemuksessa tulee esittää selvitys hakijan tiedoista ja valmiudesta.

Hakukelpoisuus ulkomaisen tutkinnon perusteella
Henkilön, joka hakee oikeutta harjoittaa jatko-opintoja ulkomaisen tutkinnon perusteella, on liitettävä hakemukseensa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksestaan ja kaikista niistä muista todistuksista, joihin hän hakemuksessaan vetoaa. Jos todistus on annettu muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä, hakemukseen on liitettävä myös todistuksen virallinen käännös jollakin näistä kielistä. Dekaani voi kuitenkin erityisestä syystä hyväksyä myös muilla kielillä annetun todistuksen.

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta tarjoaa jatkokoulutukseen soveltuvaa opetusta ensisijaisesti suomeksi ja toissijaisesti ruotsiksi ja englanniksi. Henkilön, joka hakee oikeutta harjoittaa jatko-opintoja ulkomaisen tutkinnon perusteella, on osoitettava, että hänellä on edellytykset jatko-opintojen suorittamiseen ja että hänellä on hyvä kielitaito suomen, ruotsin tai englannin kielessä.

Kielitaito tulee osoittaa Lapin yliopiston yleisten kielitaitovaatimusten mukaan tai muulla dekaanin hyväksymällä tavalla. Dekaani voi erityisestä syystä päättää, että myös muun kuin jonkin edellä mainitun kielen hyvä taito tai muulla kuin jollakin näistä kielistä suoritettu korkeakoulututkinto riittää kielitaitovaatimuksen täyttämiseksi.

Hakemuksesta tehtävä päätös

Hakemuksen jättämisen jälkeen sen perusteella tehdään kaksi päätöstä, dekaanin päätös opinto-oikeuden myöntämisestä ja tiedekuntaneuvoston päätös alustavan opintosuunnitelman, tutkimussuunnitelman, pääaineen ja työnohjaajan määräämisestä. Tarvittaessa hakemuksia pyydetään täydentämään. Kielteinen päätös hakemuksesta on muutoksenhakukelpoinen yliopistolain mukaisesti.


ALUSTAVAN OPINTOSUUNNITELMAN (JOPS) VAHVISTAMINEN JA TYÖNOHJAAJAN MÄÄRÄÄMINEN

Lisensiaatin tutkinto

Kun hakemus lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeudesta hyväksytään, vahvistaa dekaani samalla tutkinnon pääaineen ja alustavan opintosuunnitelman (JOPS) sekä määrää hakijalle työnohjaajan. Dekaani vahvistaa työnohjaajaksi ehdotetun henkilön tai, jos ehdotusta työnohjaajaksi ei ole tehty, muun sopivan työnohjaajan. Määräys edellyttää sekä ohjaajan sitoutumista että ohjattavan suostumusta.

Työnohjaajaksi voidaan nimetä professorin tehtävän haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, apulaisprofessori, tutkimusjohtaja tai dosentti. Toiseksi työnohjaajaksi voidaan määrätä myös muu tohtorin tutkinnon suorittanut asiantuntija. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai kaksi. Ainakin toisen työnohjaajan on suositeltavaa olla oikeustieteiden tiedekunnan henkilökuntaa.Jos työnohjaajia on kaksi, toinen heistä määrätään pääohjaajaksi.

Tiedekunta vahvistaa lisensiaatin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos lisensiaatintutkimus on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava aiheen vahvistusta pyydettäessä.

 

Tohtorin tutkinto

Kun hakemus tohtorin tutkinnon suoritusoikeudesta hyväksytään, vahvistaa tiedekuntaneuvosto samalla tutkinnon pääaineen, alustavan opintosuunnitelman (JOPS) ja tutkimussuunnitelman sekä määrää hakijalle työnohjaajan. Oppiaineen vastaava opettaja ja työnohjaajaksi ehdotettu henkilö tai henkilöt antavat tiedekunnalle kirjallisen lausunnon hakemuksesta. Tiedekunta vahvistaa työnohjaajaksi ehdotetun henkilön tai, jos ehdotusta työnohjaajaksi ei ole tehty, muun sopivan ja tehtävään suostuneen työnohjaajan. Määräys edellyttää sekä ohjaajan sitoutumista että ohjattavan suostumusta.

Työnohjaajaksi voidaan nimetä professorin tehtävän haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, apulaisprofessori, tutkimusjohtaja tai dosentti. Toiseksi työnohjaajaksi voidaan määrätä myös muu tohtorin tutkinnon suorittanut asiantuntija. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai kaksi. Ainakin toisen työnohjaajan on suositeltavaa olla oikeustieteiden tiedekunnan henkilökuntaa. Jos työnohjaajia on kaksi, toinen heistä määrätään pääohjaajaksi.

Tiedekunta vahvistaa tohtorin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen. Jos väitöskirja on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava väitöskirjan aiheen vahvistusta pyydettäessä.

 

TYÖNOHJAUS JA OPINTOSUUNNITELMA

Opiskelijan ja työnohjaajan välisenä työvälineenä käytetään jatko-opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (JOPS), jonka laadinnassa lähtökohtana toimii opintojen alussa vahvistettava alustava opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman sisällöstä ja päivittämisestä sovitaan jatko-opiskelijan ja työnohjaajan välillä. Opintosuunnitelmasta tulee käydä ilmi opiskelijan jatko-opintoihin liittyvät lähtökohdat ja päämäärät, aikataulusuunnitelma ja etenemisjärjestys sekä suunnitelma opiskelijan ja työnohjaajan yhteydenpidosta. Mikäli tutkimus on tarkoitus suorittaa osatutkimuksina, tulee opintosuunnitelmaan sisällyttää sekä kokonaisuutta koskeva suunnitelma että yksittäisten osatutkimusten teemat.

Työnohjaaja ja opiskelija tapaavat tutkimuksen vaiheesta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen, vähintään kerran lukukaudessa. Ohjaustapaamisessa päivitetään JOPS sekä keskustellaan tutkimuksen etenemisestä ja mahdollisista haasteista. Yksi ohjaustapaaminen voidaan pitää esimerkiksi marraskuussa jatkokoulutusviikon aikana.

Käytännön ohjaustyössä noudatetaan tiedekunnan laatimaa ohjeistusta ohjauskäytännöistä. Ohjeistus on laadittu Lapin yliopiston opetus- ja tutkimusneuvoston suositusten pohjalta ja se on jaettu kaikille ohjaajille. Ohjeistus on saatavissa pdf-tiedostona tiedekunnan www-sivuilta.

JATKO-OPINTOJEN SISÄLTÖ JA RAKENNE

Jatko-opintojen suorittaminen oikeustieteiden tiedekunnassa edellyttää jatko-opiskelijalta oma-aloitteisuutta ja huomattavassa määrin itsenäistä työskentelyä. Väitöskirja on näyttö opiskelijan kyvystä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatko-opintoja suoritetaan ohjatusti ja valvotusti. Jatko-opintojen aikana opiskelija osallistuu luentoihin ja/tai seminaareihin ja muuhun tiedekunnan järjestämään tai tutkintoon hyväksyttävään koulutukseen sekä laatii väitöskirjan. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot tukevat tieteellisen ajattelun kehitystä ja kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön. Lisäksi tavoitteena on edistää tohtorin tutkinnon suorittaneiden valmiuksia toimia oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä yliopistolaitoksen ulkopuolella.

 

Jatkotutkinnon rakenne

1. Syventävät opinnot

-          Vapaavalintainen (20 op)

20 op (OTL-tutkinto, 15 op)

2. Metodi, teoria ja historia -opinnot

-          A) Metodi (5 op)

-          B) Teoria (5 op)

-          C) Historia (5 op)

-          D) Vapaavalintainen (5 op)

20 op (15 op)

3. Akateeminen osaaminen

-          A) Opetuskokemus (5 op)

-          B) Kansainvälistyminen (5 op)

-          C) Workshop (5 op)

-          D) Vapaavalintainen (5 op)

20 op (10 op)

4. Väitöskirja (lisensiaatintutkimus)

180 op (80 op)

 

Jatko-opintojen sisältö

1) Syventävät opinnot (20 op / 15op)

Tavoitteet:
Syventävien opintojen tavoitteena on lisätä opiskelijan tietämystä oman väitöskirjansa alasta, erityisesti yleisistä teorioista ja aihepiiriin liittyvistä erityiskysymyksistä.

Vaatimukset:
Syventävät opinnot suoritetaan työnohjaajan kanssa sovitulla tavalla. Lähtökohtana on monipuolinen osallistuminen tieteelliseen toimintaan oman aihepiirin alalta. Erilaisista aktiviteeteista saatava opintopistemäärä määräytyy yleisen suoritustaulukon mukaisesti. Syventäviä opintoja on myös mahdollista suorittaa tenttimällä, jolloin tenttien sisällöstä tulee sopia työnohjaajan kanssa.

Kirjatentin vaatimukset määritellään henkilökohtaisesti kunkin jatko-opiskelijan tarpeiden mukaan. Kirjatentin vaatimusten suunnittelun lähtökohtana on, että 1 opintopiste vastaa noin 200 sivua luettavaa materiaalia. Osan tenttivaatimuksista tulee olla vieraskielistä kirjallisuutta.

Syventävät opinnot suositellaan suoritettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin ne luovat perustaa tehtävälle jatkotutkimukselle.

Vastaava opettaja:
Jatko-opinnoille vahvistettu työnohjaaja. Jos työnohjaaja ei ole tiedekunnan opettaja, vastaavana opettajana toimii Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan jatko-opinnoista vastaava professori.

2) Metodi, teoria ja historia -opinnot (20 op / 15 op)

OTT-tutkinnon opintokokonaisuus koostuu kolmesta pakollisesta opintojaksosta ja yhdestä vapaavalintaisesti koostettavasta opintojaksosta. Kunkin jakson laajuus on 5 op. OTL-tutkinnossa opintokokonaisuuden laajuus on 15 op, josta ainakin 5 op tulee olla oikeusteorian tai metodin opintoja. Metodi- ja teoria-jaksot voi suorittaa osallistumalla tiedekunnan jatkokoulutusviikkoon, joiden teema vaihtelee vuosittain.

Tavoitteet:

Opintokokonaisuuden suoritettuaan jatko-opiskelija osaa:

  • tunnistaa oikeustieteellisen tutkimuksen menetelmiin liittyviä kysymyksiä
  • nähdä oikeuslähdeopin aseman ja merkityksen oikeustieteessä
  • soveltaa yleisiä metodikysymyksiä oman tutkimuksensa teemaan
  • tunnistaa ja soveltaa oikeusteoreettisia keskusteluja oman tutkimuksensa aiheeseen
  • tunnistaa oman tutkimuksensa aiheeseen liittyviä oikeushistoriallisia ulottuvuuksia 
     

Vaatimukset:

A ja B) Metodi ja oikeusteoria -opinnot suoritetaan lähtökohtaisesti osallistumalla tiedekunnan vuosittaiseen jatkokoulutusseminaariin (jatkokoulutusviikkoon), joiden teemat vaihtelevat vuosittain. Vaihtoehtoisesti opintojaksot voidaan suorittaa osallistumalla myös muualla järjestettävään opetukseen tai seminaareihin. Opintojaksoja ei voi suorittaa pelkästään tenttimällä tai kirjoittamalla esseen. Osana opintojaksoja voidaan laatia kirjallinen essee, joka sisällytetään osaksi jatkotutkimusta.

C) Oikeushistorian opintojaksossa syvennetään tietoja jatko-opiskelijan oman aihepiirin näkökulmasta. Opintojakson kokonaisuutta suunniteltaessa rakennetaan se lähtökohtaisesti kolmen osion ympärille: oikeus/yhteiskuntahistoria yleisesti, tietyn oikeudenalan oikeushistoria ja kansainvälinen oikeushistoriallinen aihekokonaisuus.
Suoritusmuotoina voivat olla tenttiminen, esseen kirjoittaminen tai muu sovittava työmuoto. Korvaavia suorituksia voivat olla esimerkiksi seminaarit, luennot tai kirjoitelmat. Opintojakson suorituksiksi voidaan hyväksyä myös muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja kursseja ja seminaareja, jotka opintojaksosta vastaava opettaja hyväksyy suorituksiksi kyseisessä opintojaksossa. Vastaava opettaja arvioi suorituksesta annettavan opintopistemäärän. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana pidetään yleisessä suoritustaulukossa mainittuja periaatteita.

D) Vapaavalintaisen jakson sisällön jokainen jatko-opiskelija saa määritellä itse omaa jatkotutkimustaan parhaiten tukevalla tavalla. Vapaavalintaisen jakson sisältö määräytyy samoin kuin kolmen edellä mainitun jakson, eli esimerkiksi oikeusteoriasta kiinnostunut jatko-opiskelija voi suorittaa 5 op lisää oikeusteorian opintoja.

Opintokokonaisuus suositellaan aloitettavaksi heti jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin se luo perustaa tehtävälle jatkotutkimukselle.

Vastaava opettaja:

Kohtien A, B ja D (metodi, teoria ja vapaavalintainen) vastaava opettaja: professori Juha Karhu

Kohdan C (oikeushistoria) vastaava opettaja: professori Kirsi Kuusikko

3) Akateeminen osaaminen (20 op / 10 op)

Opintokokonaisuus koostuu kolmesta pakollisesta opintojaksosta ja yhdestä vapaavalintaisesti koostettavasta opintojaksosta. OTT-tutkinnossa kunkin pakollisen jakson laajuus on 5 op ja vapaavalintaisen jakson laajuus 5 op. OTL-tutkinnossa opintokokonaisuuden laajuus on 10 op ja se koostuu kokonaan vapaavalintaisista jaksoista.

Tavoitteet:

Opintojakson tavoitteena on aktivoida jatko-opiskelijoita osallistumaan erilaisiin tieteellisiin tapahtumiin ja toimintoihin ja näin saattaa heidät osaksi akateemista yhteisöä. Lisäksi tavoitteena on lisätä jatko-opiskelijoiden valmiuksia esiintyä tieteellisissä tapahtumissa, kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja hakeutua tekemään tutkimustyötä ulkomaille. Opintojakson tavoitteena on myös antaa jatko-opiskelijoille sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia joita he tarvitsevat toimiessaan valmistumisensa jälkeen erilaisissa oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä yliopistolaitoksen ulkopuolella.

Vaatimukset:

A) Vaadittavan opetuskokemuksen voi kerätä osallistumalla Lapin yliopiston, tai jonkun toisen yliopiston, opetuksen järjestämiseen. Varsinaisen opetuksen lisäksi opintopisteitä voidaan myöntää myös opetusta tukevista tehtävistä (esim. opettajatuutorina toimiminen), opetuksen suunnittelusta ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Opintojaksoon voi sisällyttää myös yliopistopedagogisia opintoja.

B) Kansainvälistymisosion voi suorittaa joko osallistumalla ulkomaisiin seminaareihin, tekemällä tutkimustyötä ulkomailla tai julkaisemalla kansainvälisissä julkaisuissa.

C) Jokainen väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija järjestää väitöskirjatyön loppuvaiheessa omaa tutkimusaihettaan käsittelevän tilaisuuden, workshopin. Väitöskirjan tekijä suunnittelee workshopin tukemaan omaa tutkimustaan ja hän kutsuu siihen työnohjaajansa lisäksi 3-4 tutkimusaiheensa oikeudellista asiantuntijaa. Tilaisuuden on tarkoitus syventää tutkijan tietoja aiheestaan, kehittää hänen osaamistaan kirjoittajana ja auttaa väitöskirjatyön loppuunsaattamisessa. Lisäksi workshopin järjestäminen antaa kokemusta akateemisesta yhteistyöstä ja luotujen verkostojen hyödyntämisestä. Workshopin tarkemmat käytännön järjestelyt sovitaan tapauskohtaisesti jatko-opiskelijan, työnohjaajan ja tiedekunnan kanslian kesken. Tiedekunta vastaa pääsääntöisesti workshopin kustannuksista. Workshop voidaan järjestää myös muualla kuin Rovaniemellä.

D) Vapaavalintaisen osion sisällön jokainen jatko-opiskelija saa valita vapaasti. Suorituksiksi hyväksytään muiden opintojaksojen mukaisia suorituksia tai muita suorituksia yleisen suoritustaulukon mukaisesti.
Opintojakson voi suorittaa useammalla eri tavalla: osallistumalla yliopiston järjestämille kursseille (esim. kirjoittamisen tekniikat, tiedeviestintä, oikeudellisen tiedonhallinnan taidot, esiintymis-, neuvottelu-, projektinhallinta- tai pedagogiset taidot), osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, kirjoittamalla akateemisia julkaisuja, tekemällä tutkimustyötä ulkomailla, tai keräämällä opetuskokemusta. Suorituksia voi kartuttaa myös väitöskirjatyötä tukevan käytännön oikeudellisen työskentelyn kautta laatimalla asiasta raportin.

Suoritettavista kursseista sovitaan kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Tämän opintojakson suorituksiksi kelpaavia kursseja järjestetään esimerkiksi Lapin yliopiston tutkijakoulussa. Opintojakson suoritukseksi voidaan hyväksyä myös muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja kursseja ja seminaareja, jotka opintojakson vastaava opettaja hyväksyy suorituksiksi kyseisessä opintojaksossa.

Työnohjaaja hyväksyy suoritukset osaksi jatkotutkintoa. Jos kurssi/seminaari on valmiiksi pisteytetty opintopisteinä, annetaan suoritus lähtökohtaisesti tämän mukaisesti. Ellei pisteytystä ole tehty, arvioi työnohjaaja suorituksen pistemäärän. Arvioinnin lähtökohtana on silloin yleinen suoritustaulukko.

Kohtien A, B ja C vastaava opettaja: professori Juha Karhu

Kohdan D vastaava opettaja: Jatko-opinnoille vahvistettu työnohjaaja. Jos työnohjaaja ei ole tiedekunnan opettaja, vastaavana opettajana toimii Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan jatko-opinnoista vastaava professori.

Suoritusmerkinnät opintokokonaisuuksista

Jatko-opiskelija pyytää kustakin opintokokonaisuudesta (1–4) suoritusmerkinnän kansliasta siinä vaiheessa, kun hänellä on koossa kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat osasuoritukset. Opintokokonaisuudesta vastaava professori hyväksyy suoritusmerkinnän.

Jatko-opiskelijan tulee itse pitää kirjaa (CV/portfolio/julkaisuluettelo) niistä tekemisistään, joiden perusteella hän aikoo hakea suoritusmerkintää opintokokonaisuuksista. Selvitys muualla kuin Lapin yliopistossa tehdyistä suorituksista voidaan antaa tiedekunnan nettisivuilta saatavalla Jatko-opintojen suorituslomakkeella tai muulla vastaavan opettajan hyväksymällä tavalla.

Yleinen suoritustaulukko

Seuraavassa luettelossa on erilaisten osasuoritusten ja suoritusmuotojen ohjeellisia opintopistemääriä. Epäselvissä ja rajatapauksissa opiskelijan tulee olla yhteydessä opintokokonaisuudesta vastaavaan professoriin.

  • Osallistuminen alle 10 tunnin luennolle, seminaariin, luku-/opintopiiriin tms. ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen = 1 op.
  • Osallistuminen alle 10 tunnin seminaariin ja oma alustus = 2 op.
  • Osallistuminen 10 tunnin tai sitä pitempään seminaariin = 1 op.
  • Osallistuminen 10 tunnin tai sitä pitempään seminaariin ja oma alustus = 3 op.
  • Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tieteellinen artikkeli tai työnohjaajan julkaisukelpoiseksi arvioima artikkelikäsikirjoitus (vähintään 8 sivua) = 3 op.
  • Kotimaisessa referee -julkaisussa julkaistu tieteellinen artikkeli (vähintään 8 sivua) = 5 op.
  • Ulkomaisessa referee -julkaisussa julkaistu tieteellinen artikkeli (vähintään 8 sivua) = 7 op.
  • Tutkimustyö ulkomailla = 1 op/vk. Tutkimustyö ulkomailla enintään 10 pistettä.
  • Opetuskokemuksesta ja muusta pedagogisesta toiminnasta saatavat opintopisteet hyväksytään tapauskohtaisesti.

Opetuskokemuksesta annettavan suorituksen laajuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota annettavan opetuksen vaativuuteen ja sen edellyttämään valmisteltavaan työmäärään. Lähtökohtana kymmenen tunnin opetus valmisteluineen vastaa viiden opintopisteen suoritusta.

 
LISENSIAATINTUTKIMUS

Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus (80 op), jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Ammatillispainotteisen lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa, että tekijä on perehtynyt omaan ammattialaansa ja hänellä on kyky käyttää oikeustieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen ohjepituus on 100–150 käsikirjoitussivua (12 pt kirjasinkoolla ja 1,5 rivivälillä, ilman luettelosivuja).

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja ja ne kokoava johdanto. Julkaisujen tulee lähtökohtaisesti olla vertaisarvioituja. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijän on puolustettava tutkimustaan julkisessa tilaisuudessa. Opponenttina tulee olla joko tutkimuksen tarkastajaksi määrättävä opettaja tai muu asiantuntija.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu

Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Työnohjaaja voi olla toinen tarkastaja. Toinen tarkastaja pyritään määräämään muualta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta.

Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kansitettuna kappaleena. Tutkimukseen liitetään tiivistelmälehti. Tiivistelmälomakkeita saa internet-osoitteesta http://www.ulapland.fi tai tiedekunnan kansliasta.

Lisensiaatintutkimus arvostellaan pistein 5–10. Tutkintotodistukseen merkitään sekä lisensiaatintutkimuksen aihe että arvosana.

Viimeistään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen opiskelijan on toimitettava tutkimuksestaan viisi lisäkappaletta tiedekunnan kansliaan toimitettavaksi Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien kirjastoihin ja Eduskunnan kirjastoon.

VÄITÖSKIRJA

Tohtorin tutkintoon kuuluu olennaisena osana väitöskirja (180 op). Väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Monografiamuotoisen väitöskirjan ohjepituus on 250–300 käsikirjoitussivua (12 pt kirjasinkoolla ja 1,5 rivivälillä, ilman luettelosivuja).

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja ne kokoava johdanto. Julkaisujen tulee lähtökohtaisesti olla vertaisarvioituja. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Ennen väitöskirjan arvostelua tekijän on puolustettava sitä julkisesti väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjan julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu

Esitarkastus ja väittelylupa

Tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, ettei opinnäytettä toimiteta esitarkastettavaksi ennen kuin opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Mikäli työnohjaajia on määrätty kaksi, esitarkastuksen aloittamista arvioi ensisijaisesti työn pääohjaaja. Työnohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte on myös kieliasultaan väitöskirjalta edellytettyä tasoa. Tarvittaessa työnohjaajan tulee ohjata opiskelija huolehtimaan siitä, että tutkimuksen kieli tulee tarvittavissa määrin tarkistetuksi ja oikoluetuksi.

Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan kuitenkin määrätä, vaikka työnohjaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta tai työnohjaajilta asiassa lausunnon.

Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantuntevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista ja ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen esitarkastajina on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi tulee yleensä valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita perusteltuja syitä.

Esitarkastajien tehtävänä on arvioida, yltääkö väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus väitöskirjalta vaadittavalle tasolle. Esitarkastajille annetaan yleensä esitarkastuksen suorittamista varten kolmen kuukauden määräaika, jonka aikana väitöskirjan tekijä ei tee muutoksia käsikirjoitukseen. Esitarkastaja toimittaa arvionsa käsikirjoituksesta tiedekuntaneuvostolle kirjallisen esitarkastuslausunnon muodossa.

Esitarkastuslausunnon tulee koskea tarkastettua käsikirjoitusversiota. Esitarkastuslausunnossa tulee ilmaista yksiselitteisesti, katsooko esitarkastaja käsikirjoituksen täyttävän väitöskirjan kriteerit sellaisena, kuin se on esitarkastukseen toimitettu. Sekä myönteinen että kielteinen lausunto tulee perustella. Esitarkastuslausunnossa voidaan myös esittää muutosehdotuksia käsikirjoitukseen, mutta niiden toteuttamista ei lausunnossa voida asettaa väittelyluvan myöntämistä puoltavan esitarkastuslausunnon edellytykseksi.

Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan. Esitarkastusmenettely raukeaa, jollei sitä voida päättää tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa väittelylupaa puoltavaan lausuntoon eikä muusta ole sovittu. Jatko-opiskelija voi kuitenkin halutessaan viedä asian tällöinkin tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävässä esitarkastuslausunnossa tarkoitettuja tai muita muutoksia.

Kun esitarkastus päättyy puoltavien esitarkastuslausuntojen antamiseen, tiedekuntaneuvosto päättää ensimmäisessä vaiheessa väittelyluvan myöntämisestä lausuntojen perusteella. Väittelyluvan saatuaan jatko-opiskelijalla on oikeus julkisesti puolustaa väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitustaan väitöstilaisuudessa. Toisessa vaiheessa tiedekuntaneuvosto päättää väitöspäivästä ja nimeää vastaväittäjän tai vastaväittäjät ja kustoksen sekä asettaa arvostelulautakunnan. Lisäksi tiedekuntaneuvosto päättää Acta Universitatis Lapponiensis -julkaisusarjaan otettavista väitöskirjoista.

Väitöskirjan julkinen jakelu

Väittelijän on huolehdittava, että väitöskirja joko painettuna tai muulla vastaavalla tavalla valmistettuna tulee julkiseen jakeluun ennen kirjan julkista tarkastamista.

Suositeltavaa on, että oikeustieteen alan väitöskirjat julkaistaan kirjoina ennen väittelyä. Mikäli väitöskirja poikkeuksellisesti julkaistaan vain sähköisessä muodossa, tulee julkaisupaikan olla Lapin yliopiston tai muun korkeakoulun tai kaupallisen kustantajan hyväksymä elektroninen/sähköinen julkaisusarja, jonka julkaisukäytännöille on vahvistettu selkeät, julkisesti saatavilla olevat säännöt.

Väittelijän on aina luovutettava yliopistolle sen määräämä määrä väitöskirjoja. Mikäli väitöskirja on julkaistu vain sähköisessä muodossa, tiedekunta ilmoittaa, missä muodossa tiedekunnalle ennen väitöskirjan julkista tarkastamista ja hyväksymistä luovutettavat kappaleet tulee toimittaa. Lähtökohtaisesti väittelijän tulee varautua toimittamaan tiedekunnalle vaadittava määrä väitöskirjan kappaleita kansitetussa paperimuodossa.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin.

Arvostelulautakunta
Arvostelulautakuntaan määrätään, ellei erityistä syytä tästä poikkeamiselle ole, vastaväittäjä tai vastaväittäjät, esitarkastajat, kustos, työnohjaaja sekä Lapin yliopiston asianomaisen aineen vakinainen professori.

Väitöskirjan arvostelu
Vastaväittäjän tehtävänä on viimeistään kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta esittää tiedekuntaneuvostolle antamassaan lausunnossa joko väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä. Vastaväittäjän lausunto tulee perustella. Lausunnosta tulee erityisesti ilmetä kriteerit, joilla vastaväittäjä arvioi väitöskirjan laatua.

Arvosteluehdotuksen tekee tiedekuntaneuvoston määräämä arvostelulautakunta. Arvosteluehdotuksessa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä. Hyväksyttävästä väitöskirjasta ei anneta erikseen arvosanaa. Mikäli hyväksyttäväksi ehdotettua väitöskirjaa voidaan pitää erityisen ansiokkaana, voi arvostelulautakunta lausunnostaan ilmenevillä perusteilla ehdottaa, että tiedekuntaneuvosto antaisi väitöskirjalle kunniamaininnan “kiittäen hyväksytty”.