LUODE hankkeen yhteistyötä edistettiin konkreettisten tutkimusasetelmien kehittämisen kautta. Hankkeen partnereiden osaamisalueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, joka tarjoaa mahdollisuuden toisiaan tukevan osaamisen yhdistämiseen. Osaamisalueiden merkittävät erot tarkoittavat kuitenkin myös sitä, että konkreettinen yhteistyö edellyttää valmistelua yhteisten asetelmien löytämiseksi. Tämän takia vuorovaikutusta on ollut runsaasti ja hankkeen ohjausryhmä päätti viiden tutkimusryhmän muodostamisesta. Työ ryhmissä on ollut luonteeltaan kokeilevaa, uusia yhteistyömuotoja ja –teemoja etsivää. Kokeileva työ on kokonaisuudessaan osoittautunut hedelmälliseksi. Hankkeen aikana luotiin seuraavat tutkimusryhmät:

Ryhmä 1: Sopeutuva hallinta ja arktisen alueen muutos kestävään talouteen

 Tausta: Kaivostoiminnan odotettu kasvu on keskeinen Lapin alueen taloutta muuttava tekijä. Se voi tuoda hyvinvointia, mutta myös aiheuttaa jännitteitä muiden elinkeinojen kanssa. Hallitsematon kai-vostoiminnan kasvu voi aiheuttaa haitallisia seurauksia erityisesti turismille ja metsätaloudelle, jotka kumpikin ovat keskeisiä elinkeinoja Lapille. Tämän takia tarvitaan sekä uudenlaisia tiedollisia välineitä että sosiaalisten instituutioiden kuten oikeuden ja ristiriitojen ratkaisukäytäntöjen kehittämistä.
Tämä tausta huomioiden olemme muodostaneet ryhmän, joka testaa ja kehittää ensinäkin kaivostoi-minnan skenaariomenetelmää, jonka avulla voimme ennustaa kaivostoiminnan kehittymistä ja toiseksi vaihtoehtoisten maankäyttömuotojen (kaivostoiminta, turismi, metsätalous) arvottamismenetelmää. Lisäksi tarkastelemme miten oikeudellista sääntelyä ja osallistumiskäytäntöjä voidaan kehittää tuke-maan sopeutuvaa muutosta kohti kestävää taloutta.
Ryhmään on osallistunut tutkijoita LaYsta, LUKEsta ja GTK:sta.


Ryhmä 2: Luonnonvarojen käyttöä koskevien konfliktien analyysi

Tämän ryhmän tavoitteena on (1) löytää eri konfliktiprosesseista ja niiden vaiheista sellaisia yhtäläi-syyksiä, joita analysoimalla voidaan luoda luokitus ristiriitatilanteista ja tuottaa tältä pohjalta ohjeita hyville käytännöille. Lisäksi tiedon käyttö päätöksenteossa on kestävän kehityksen toteutumisen kan-nalta yksi avainkysymyksistä. Toisena tavoitteena onkin (2) kehittää työkaluja siihen, miten käyttää tutkimustietoa ja osallistavassa suunnittelussa hankittua tietoa päätöksenteon tukena. Keskeinen ky-symys on, millaista tietoa luonnonvarojen käyttöä koskevissa hankkeissa tulisi lainsäädännön mukaan hankkia millaista hankitaan käytännössä sekä millä tavoin prosessissa hankitun tiedon on lainsäädän-nössä tarkoitettu ohjamaan päätöksentekoa ja miten tieto käytännössä ohjaa toteutusta ja päätök-sentekoa. Tästä näkökulmasta YVA:n kaltaisten lakisääteisten prosessien tarkastelu on keskeistä. Eri-tyisen tärkeää on huolehtia eri asioita koskevan, osin vaikeasti vertailtavan tiedon yhteismitallistami-sesta mahdollisuuksien mukaan sekä eri toimijoiden hallussa olevan tiedon jakamisesta. Tällöin tiedon esitysmuotoja ja tiedon jakamisen tapoja on syytä erityisesti tarkastella ja kehittää yhdessä tiedon tuottajien ja käyttäjien kanssa. Jokisen ym. (2010) mukaan esimerkiksi paikkatiedosta tuotettua kart-tamuotoista tietoa voidaan hyödyntää yksinkertaisena informaationa, mutta usein tarvitaan tiedon ”kääntämistä” osallisten intressit ja eri ammatilliset ja kulttuuriset näkökulmat huomioonottavaksi tie-doksi. Kehitystyö voidaan tehdä esimerkiksi dialogipajoissa tai muissa ryhmätyötekniikoita hyödyntä-vissä tilaisuuksissa.
Ryhmään on osallistunut tutkijoita LUKEsta ja LaY:sta.

Ryhmä 3: Jokamiehenoikeudet yhteiskunnallisena kysymyksenä

Ryhmän tavoitteena on kehittää lähestymistapoja tarkastella jokamiehen oikeuksia yhtenä ekosys-teemipalvelujen käyttöä määrittävänä oikeudellisena instituutiona. Ryhmässä tarkastellaan jokamie-henoikeuksia (1) historiallisesta ja kansainvälisestä perspektiivistä, (2) vertaillaan jokamiehenoikeuk-sien toteutumista ja käyttöä yksityisillä ja valtion mailla sekä (3) selvitetään olennaisten jokamiehenoi-keuksiin liittyvien kiistakysymysten (kaupallinen marjanpoiminta ja uudet virkistyskäytön ja matkailu-käytön muodot) kautta oikeuksien täsmentämis- ja muutospaineita.
Ryhmään on osallistunut tukijoita LUKEsta, ja LaY:sta.

Ryhmä 4: Geologisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Ryhmän tavoitteena on tukea julkista politiikkaa, jolla tuetaan geologisten luonnonvarojen kestävä hyödyntämistä.
Fosforin ja harvinaisten maametallien mineraalivarantojen potentiaali Suomessa (PROFI) -projekti on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Lapin yliopiston monitieteinen yhteistyöprojekti, joka tuo yhteen geotieteen, prosessitekniikan, taloustieteen ja lakitieteen tutkijat. Projekti tutkii ja sitä kautta edistää Suomen fosfori- ja REE- mineraalivarantojen kestävää hyödyntä-mistä ja kierrättämistä, mikä kasvattaa kaivosteollisuuden mukanaan tuomaa hyvinvointia. Tämä pro-jektikonsortio pyrkii tuomaan uusia monipuolisia ratkaisuja fosfori ja REE esiintymien kestävälle hyö-dyntämiselle maankäytön kannalta ongelmallisillekin alueille.
Ryhmään on osallistunut tutkijoita GTK:sta, LaY:sta ja LUKEsta.

Ryhmä 5: Ympäristönmuutoksen seuranta ja kansalaiset

Tämän ryhmän tavoitteena oli kehittää lähestymistapoja, jolla viranomaisten ja yritysten lakisääteisen seurannan tueksi kansalaisille annettaisiin mahdollisuus osallistua ympäristöä muuttavien hankkeiden aiheuttamien vaikutusten seurantaa. Tämä voi tehostaa muutoin puutteellisia seurantajärjestelmiä ja tämä aihe on kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Myös Euroopan komissio pyrkii edistämään mahdollisuuksia sisällyttää kansalaisten tekemät havainnot ympäristömuutoksesta julkisiin tietojärjestelmiin