lumi_jaaveistoksia.jpg
Kuva: Mirja Hiltunen.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma

Yleistä

Koulutusohjelmassa voi suorittaa 180 opintopisteen taiteen kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto, suoritusaika noin kolme vuotta) ja 120 opintopisteen taiteen maisterin (ylempi korkeakoulututkinto, suoritusaika noin kaksi vuotta) tutkinnon sekä maisterin tutkinnon jälkeen taiteen tohtorin tutkinnon. Maisterin tutkinnon suorittaneilla on pätevyys peruskoulun ja lukion lehtorin virkaan. He voivat toimia kuvataiteen opettajina myös ammatillisissa oppilaitoksissa, lasten- ja nuorten kuvataidekouluissa sekä vapaan sivistystyön piirissä tai muussa vastaavassa yhteisössä. Tutkintoon sisältyvillä 60 opintopisteen laajuisilla vapaavalintaisilla sivuaineopinnoilla voi esimerkiksi laajentaa opettajankelpoisuuttaan opiskelemalla toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (väh. 60 op) tai luokanopettajan monialaiset opinnot.

Opetuksen tavoitteet

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet taiteellisen, teoreettisen ja kulttuurisen alan hallitsemiseen. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa hyvät tiedot esteettisen kasvatuksen ja taidekasvatuksen teoriasta ja käytännöstä, visuaalisen kulttuurin eri osa-alueista sekä niiden kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Opintojen rakenne

Opinnot koostuvat pääaineopinnoista (165 op), kuvataideopettajan pedagogisista opinnoista (60 op), vapaavalintaisista sivuaineopinnoista (60 op) sekä kieli- ja viestintäopinnoista (15 op).

Kuvataidekasvatuksen pääaineen sisällöt ovat taide- ja mediailmaisu (44 op), kuvan teoria ja taiteentuntemus (25 op), kuvataidekasvatuksen sovellukset (27 op) sekä tutkimus (69 op). Pääaineen opinnot jakaantuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin.

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa taide- ja mediailmaisun opintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu laaja-alaisesti kuvataidekasvatuksen perustana olevan taiteen keskeisiin tekniikoihin ja ilmaisuvälineisiin samalla syventäen omaa taiteellista osaamistaan. Kuvan teorian ja taiteentuntemuksen opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia taiteen ja visuaalisen kulttuurin rakenteelliseen ja sisällölliseen analyysiin.

Kuvataidekasvatusta soveltavissa opinnoissa opiskelija saa valmiuksia kuvataiteen ja kuvaviestinnän pedagogiseen soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä, koululaitoksessa ja yhteiskunnan eri sektoreilla.

Taidekasvatuksen tutkimusopinnoissa opiskelija perehtyy kuvataidekasvatuksen keskeisiin tutkimuksiin ja metodologisiin lähtökohtiin. Opinnot antavat valmiuksia kuvataidekasvattajan työn kehittämiseen tutkimustiedon pohjalta ja kehittävät valmiuksia osallistua alalla käytävään tieteelliseen keskusteluun ja alaan liittyvän tutkimuksen tekoon. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija laatii kirjallisen opinnäytteen, pro gradu -tutkielman.

Tutkintoon sisältyvät kuvataideopettajan pedagogiset opinnot (60 op) antavat opiskelijalle valmiuksia toimia kuvataideopettajana peruskouluissa ja lukioissa sekä kuvataidekasvattajana erilaisissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa.

Vapaavalintaisina sivuaineopintoina opiskelija voi opiskella pääaineopintoja tukevia sivuaineopintoja, joilla laajennetaan käsitystä taiteen, kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta (mm. kuvataideopinnot). Vapaavalintaisina opintoina voi suorittaa myös toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai luokanopettajan monialaiset opinnot. Tämä antaa toisen opetettavan aineen aineenopettaja- tai luokanopettajakelpoisuuden.

Vapaavalintaiset opinnot voivat olla myös muita tieteenalaopintoja oman tiedekunnan muista koulutusohjelmista, Lapin yliopiston muista tiedekunnista tai muista yliopistoista ja/tai kuvataideopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot antavat opiskelijalle valmiuksia tiedon hankintaan ja  käsittelyyn. Toinen kotimainen kieli on jokaiselle pakollinen ja tämän lisäksi suoritetaan vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon kurssit. Kieliopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet käyttää oman alan kieltä ja käsitteistöä mm. tiedonhankinnassa ja käytännön työtilanteissa.