Majavajärvi
Savusauna lämpiää, koira kuljailee taustalla
Selvitetyt verkot







 

Kessissä haukea pyytämässä

Kurssin jälkeen ohjaajat Mervi Haavisto ja Tiia Vajanto lähtivät opettaja Pirkko Salokaarron ja tämän paranoidin, lapasia varastelevan, mutta niin ihanan Piia-koiran kanssa Pirkon eräkämpälle Kessiin haukea ja siikaa pyytämään. Paikka on vanha inarinsaamelainen tila. Ensin 20 kilometriä metsäautotietä rajavyöhykkeen tuntumassa, 2 kilometriä kävelyä Majavajärven rantaan, kanootilla järven vastarannalle tai jänkää pitkin kahlaten. Matkalla näkyi monia merkkejä karhuista.

Perillä odotti eräkämppä vaihtoehtoisilla mukavuuksilla: kahtena päivänä lämmitimme savusaunaa, nökötimme sitten lauteilla tunnin pari, pulahdellen välillä järveen, josta juuri oli lähtenyt jäät. Verkoilla pyydettiin siikaa ja haukea, ja niitä nautittiin savustettuna ja paistettuna valkoviinin kera. Neljä päivää kului mystisen nopeasti hytistessä pohjoisen kesässä, jossa hiirenkorvat juuri olivat puhjenneet koivuihin ja varjoisissa kivien koloissa pilkotti vielä lunta.

Majavajärvi rantoineen vaikutti kämpältä ja kanootista katsottuna ihanan koskemattomalta. Oli ihanan hiljaista, kaunista, raikasta ja puhdasta. Kävely parisenkymmentä metriä rannasta metsikköön paljasti kuitenkin karun totuuden, eli hakattiinhan sitä Kessiä kaikesta taistelusta huolimatta. Hakkuualueilla lojuu edelleen järjettömät määrät puiden runkoja ja oksia, joita Metsähallitus ei ole vaivautunut kuskaamaan pois. Näky on surullinen. 

 

Kiukaan pesään on juuri sytytetty valkea